;];γ;] =9 γ] zŵɖćƌŝɛƚƃǀăŝŭƶƚƶɛƚğŷ ĂƌǀŝŽŝŶƟƐĞůŽƐƚƵƐ

Transkriptio

1 ;ϑγρϑ= χϑ==.]γγ]9 χͳ ;];γ;] =9 γ] zŵɖćƌŝɛƚƃǀăŝŭƶƚƶɛƚğŷ ĂƌǀŝŽŝŶƟƐĞůŽƐƚƵƐ

2 Sisällys TIIVISTELMÄ 1 ESIPUHE 10 YHTEYSTIEDOT 11 OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JOHDANTO Hankkeen lähtökohdat ja tausta Ympäristövaikutusten arviointi Projektiryhmä HANKKEESTA VASTAAVA TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE HANKKEEN KUVAUS Hanke ja rajaukset Vaihtoehtojen muodostaminen Kouvolan teollisuusjätekeskuksen nykyinen toiminta ja arvioitavat vaihtoehdot Vaihtoehto 0 (VE0) Vaihtoehto 1A (VE1A) Vaihtoehto 1B (VE1B) Vaihtoehto 2 (VE2) Yhteenveto vaihtoehdoista Toiminnan kuvaus Käsiteltävät materiaalit ja niiden määrät Materiaalien vastaanotto ja tarkistus Jätteiden esikäsittely- ja käsittelymenetelmät Rakenteet Jätteiden hyötykäyttö Vesien muodostuminen ja käsittely Toiminta-ajat ja liikenne Toiminnan päästöt ja niiden käsittely Paras käyttökelpoinen tekniikka Hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen merkitys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat Hankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN Ympäristövaikutusten arviointimenettely Arviointitehtävä ja vaikutusalueen rajaus Arvioinnissa käytetty aineisto Arviointiohjelman kuuluttaminen ja nähtävilläolo Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen Arviointimenettelyn osallistumisen järjestäminen Arviointimenettelyn päättyminen 68

3 5.8 Arviointimenetelmät Vaikutusten muodostuminen Vaikutusten suuruusluokka Vaikutuskohteen luonne Vaikutuksen merkittävyys Riskit Kumulatiiviset vaikutukset 72 OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖ Maa- ja kallioperä Vaikutuksen alkuperä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytilan kuvaus Vaikutukset maa- ja kallioperään vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Haitallisten vaikutusten lievittäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Pohjavedet Vaikutuksen alkuperä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytilan kuvaus Vaikutukset pohjavesiin vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Haitallisten vaikutusten lievittäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Pintavedet Vaikutuksen alkuperä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytilan kuvaus Vaikutukset pintavesiin vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Haitallisten vaikutusten lievittäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Kasvillisuus, eläimet ja suojelualueet Vaikutuksen alkuperä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytilan kuvaus Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelualueisiin vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Haitallisten vaikutusten lievittäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Jätehuolto ja luonnonvarojen hyödyntäminen Vaikutuksen alkuperä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 116

4 6.5.3 Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytilan kuvaus Vaikutukset jätehuoltoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Haitallisten vaikutusten lievittäminen Arvioinnin epävarmuustekijät YHDYSKUNTARAKENNE JA MAISEMA Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Vaikutuksen alkuperä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytilan kuvaus Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Haitallisten vaikutusten lievittäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Maisema ja kulttuuriympäristö Vaikutuksen alkuperä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytilan kuvaus Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Haitallisten vaikutusten lievittäminen Arvioinnin epävarmuustekijät IHMISTEN ELINOLOT Liikenne Vaikutuksen alkuperä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytilan kuvaus Liikennevaikutukset vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Haitallisten vaikutusten lievittäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Melu ja tärinä Vaikutuksen alkuperä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytilan kuvaus Melu- ja tärinävaikutukset vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Haitallisten vaikutusten lievittäminen 161

5 8.2.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Ilmanlaatu Vaikutuksen alkuperä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytilan kuvaus Vaikutukset ilmanlaatuun vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Haitallisten vaikutusten lievittäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Elinolot, viihtyvyys ja ihmisten terveys Vaikutuksen alkuperä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytilan kuvaus (väestö, elinolot ja viihtyvyys, elinkeinot) Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Haitallisten vaikutusten lievittäminen Arvioinnin epävarmuustekijät MUUT VAIKUTUKSET Vaikutusten ajoittuminen Yhteisvaikutukset Ympäristöriskit Vastaanotettavat jätteet ja jätteiden käsittely Rakenteiden rikkoutuminen Tulipalot Polttoainevuodot Rankkasateet ja ylivuoto Kuljetukset Jätteiden esikäsittely ja käsittely Altistuminen haitta-aineille 193 OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Tekninen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI Seurannan periaatteet Vastaanotto Ilmapäästöt Päästöt pinta- ja pohjavesiin Päästöt viemäriin Melu ja tärinä Vuoropuhelu Raportointi HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Ympäristövaikutusten arviointi Kaavoitus 202

6 12.3 Rakennus- ja maisematyölupa Ympäristölupa Lannoitevalmistelaki Kemikaaliturvallisuuslaki Muut luvat ja selvitykset 203 SANASTO JA LYHENTEET 204 LÄHTEET 206 sisältää Maanmittauslaitoksen maastotietokannan 6/2014 aineistoa

7 LIITTEET Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Liite 2 Arviointiperiaatteet Liite 3 Työpajan kutsu ja muistio Liite 4 Esimerkkejä vastaanotettavista ja käsiteltävistä materiaaleista sekä käsittelymenetelmistä

8 TIIVISTELMÄ Hankkeen kuvaus ja tavoitteet Ekokem-Palvelu Oy:n (jatkossa Ekokem) Kouvolan teollisuusjätekeskus sijaitsee Kouvolan Hyötyvirta alueella. Teollisuusjätekeskuksen rakentaminen on aloitettu vuonna 2007 ja toiminta alkoi vuonna Teollisuusjätekeskuksen nykyisestä toiminnasta on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuosien aikana. Toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa. Teollisuusjätekeskuksen pinta-ala on noin 12 ha sisältäen erillisen käsittelyalueen (n. 1 ha), loppusijoitusalueen (n. 7,5 ha), josta noin 1,3 ha on käytössä käsittelykenttänä, sekä suojavyöhykkeet. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti teollisuusjätekeskuksessa varastoidaan, käsitellään, hyödynnetään sekä loppusijoitetaan kaatopaikalle erilaisia teollisuuden jätteitä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Kouvolan teollisuusjätekeskuksen toimintoja on suunniteltu laajennettavan. Laajennus koskee sekä uusien käsittelymenetelmien käyttöönottamista että alueen laajentamista nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Mahdollisia uusia toimintoja ovat kierrätyspolttoaineiden valmistus esim. rakennus-, purku- sekä energiajätteistä, muovien lajittelu ja kierrätys, tuhkien ja lietteiden lannoitevalmistus, kierrätysterminaalin perustaminen, nykyisen vesienkäsittelylaitoksen siirtäminen teollisuusjätekeskuksen alueelle, jätteenpolton kuonien käsittely liuottamalla sekä vanhan suljetun Keltakankaan kaatopaikan jätteiden hyödyntäminen mm. raaka-aineina (ns. landfill mining). Suunnitellun hankkeen tavoitteena on kehittää teollisuusjätteiden käsittelyä sekä ympäristöpoliittisesti, teknisesti että taloudellisesti hyväksyttävällä tavalla. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on edistää jätteiden hyötykäyttöä. Pyrkimyksenä on selvittää paikallinen, kustannustehokas ja lainsäädännön vaatimukset täyttävä toimintamalli jätteen vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi. Lyhyen tähtäimen ja tämän hankkeen välittömänä tavoitteena on valmistaa suunnitelmat toiminnan käynnistämiseksi. Ympäristövaikutusten arviointi ja arvioitavat vaihtoehdot Kouvolan teollisuusjätekeskuksen laajentaminen muodostaa tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) arvioitavan hankkeen. Hankealue sijoittuu Kouvolan kaupungin Keltakankaalle, Hyötyvirta yritysalueelle. Suunnitellun laajennushankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki, 468/1994) ja asetuksen (YVA-asetus, 713/2006) mukaisessa laajuudessa, koska hanke kuuluu YVA-asetuksen 11 a) ja b) kohtien mukaisiin hankkeisiin. Tässä hankkeessa arvioitavat vaihtoehdot muodostuivat kolmesta laajuudeltaan erilaisesta hankevaihtoehdosta sekä nollavaihtoehdosta: VE0, jossa toiminta Kouvolan teollisuusjätekeskuksessa jatkuu nykyisten ympäristölupien mukaisesti, jolloin alueelle ei tuoda uusia toimintoja eikä aluetta laajenneta. 1

9 VE1A, jossa nykyistä teollisuusjätekeskuksen toiminta-aluetta laajennetaan ja alueen pinta-ala on laajennuksen jälkeen noin 41,4 ha suojavyöhykkeineen (ks. Kuva 1-1). Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Vesienkäsittelylaitos siirretään mahdollisesti suunnitellulle uudelle käsittelykenttäalueelle. Vesiä hyödynnetään jätteiden käsittelyssä. Vastaanotettavien jätteiden määrä on suurimmillaan tonnia vuodessa. Vastaanotettavien jätejakeiden laatu ja käsittelytavat muuttuisivat seuraavasti: Vastaanotettavan rakennus-, purku- sekä energiajätteiden määrää kasvatetaan ja aloitetaan kierrätyspolttoaineen valmistus. Alueella vastaanotetaan, lajitellaan ja kierrätetään muoveja. Vastaanotettavien tuhkien ja lietteiden määrää kasvatetaan ja tehostetaan lannoitteiden valmistusta. Hyötykäytettävien jätteiden osalta aloitetaan kierrätysterminaalitoiminta. Kierrätystermi-naalitoimintaan kuuluu mm. käytöstä poistettujen renkaiden vastaanotto ja murskaus. Jätteenpolton kuonien kasaliuotus (uuttaminen). Kuva 1-1. Teollisuusjätekeskus vaihtoehdon VE1A mukaisena. Kuvassa on sinisellä viivalla esitetty teollisuusjätekeskuksen nykyinen alue ja punaisella katkoviivalla vaihtoehdon VE1A mukainen aluerajaus. 2

10 VE1B, jossa nykyistä teollisuusjätekeskuksen toiminta-aluetta laajennetaan ja alueen pinta-ala on laajennuksen jälkeen noin 51,3 ha suojavyöhykkeineen (ks. Kuva 1-2). Myös vaihtoehdossa VE1B vesienkäsittelylaitos siirretään mahdollisesti uudelle käsittelykenttäalueelle ja vesiä hyödynnetään jätteiden käsittelyssä. Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana ja vastaanotettavien jätteiden määrä on suurimmillaan tonnia vuodessa. Vastaanotettavien jätejakeiden laadut ja käsittelytavat ovat vaihtoehdossa VE1B vastaavat kuin vaihtoehdossa VE1A. Lisäksi vaihtoehdossa VE1B vanhaa suljettua Keltakankaan kaatopaikkaa voidaan käyttää ns. landfill mining toimintaan. Mahdollisesti Ekokemin toiminta voisi laajentua vanhan kaatopaikan alueelle, kun joko osa kaatopaikasta tai koko kaatopaikka on hyödynnetty landfill mining toiminnassa. Kuva 1-2. Teollisuusjätekeskus vaihtoehdon VE1B mukaisena. Kuvassa on sinisellä viivalla esitetty teollisuusjätekeskuksen nykyinen alue ja punaisella katkoviivalla vaihtoehdon VE1B mukainen aluerajaus. 3

11 VE2, jossa nykyistä teollisuusjätekeskuksen toiminta-aluetta laajennetaan ja alueen pintaala on laajennuksen jälkeen noin 64,5 ha suojavyöhykkeineen (ks. Kuva 1-3). Kuten vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B, siirretään vesienkäsittelylaitos mahdollisesti uudelle käsittelykenttäalueelle, vesiä hyödynnetään jätteiden käsittelyssä ja kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Vastaanotettavien jätteiden määrä on vaihtoehdossa VE2 suurimmillaan tonnia vuodessa. Vastaanotettavien jätejakeiden laadut ja käsittelytavat ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa VE1B. Kuva 1-3. Teollisuusjätekeskus vaihtoehdon VE2 mukaisena. Kuvassa on sinisellä viivalla esitetty teollisuusjätekeskuksen nykyinen alue ja punaisella katkoviivalla vaihtoehdon VE2 mukainen aluerajaus. Vaikutukset maa- ja kallioperään Hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 rakentamisen myötä hankealueen maa- ja kallioperä muuttuvat pysyvästi. Toiminnan aikana vaikutuksia maaperään estetään kaikissa vaihtoehdoissa (VE0-VE2) tiiviillä kenttä- ja pohjarakenteilla. Vaihtoehtojen VE1B ja VE2 mukainen landfill mining toiminnalla vähennetään vanhan kaatopaikan vaikutuksia maaperään, kun vanha kaatopaikka kaivetaan pois ja alueelta poistetaan kaikki jätteet. Toiminnan päätyttyä hankealueen topografia muuttuu jätetäyttöjen kohoamisen myötä kaikissa vaihtoehdoissa VE0-VE2. Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat pysyviä. Hankealueen maa- ja kallioperä on suurelta osin kaikissa vaihtoehdoissa ihmisen toiminnan muokkaama. Luonnontilaisen maa- ja kallioperän osuus on suurin vaihtoehdon VE2 mukaisella alueella. Vaihtoehtojen VE1A ja VE1B vaikutukset maaperään on arvioitu keskisuuriksi ja vaihtoehdossa VE2 suuriksi. Vaikutukset kohdistuvat kuitenkin pääosin hankealueelle. Vaihtoehdon VE0 vaikutukset on arvioitu pieniksi. Vaihtoehdoissa VE0, VE1A ja VE1B vaikutusten merkittävyys on vähäinen ja vaihtoehdossa VE2 kohtalainen. Vaikutukset pohjavesiin Hankevaihtoehdoilla VE1A, VE1B ja VE2 ei ole arvioitu olevan vaikutuksia lähimpien talousvesikaivojen veden laatuun tai määrään. Laajennusalueilla pohjaveden muodostuminen estyy, kun alueille rakennetaan tiiviit kenttä- ja pohjarakenteet. Pohjaveden muodostuminen laajennusalueilla on vähäistä, koska laajennusalueet sijoittuvat pääosin kallioalueille. Maastonmuotojen sekä pohjaveden tarkkailutulosten perusteella pohjavedet virtaavat 4

12 hankealueelta etelän-kaakon suuntaan. Toiminnan aikaisia vaikutuksia pohjavesiin estetään kaikissa vaihtoehdoissa VE0-VE2 tiiviillä kenttä- ja pohjarakenteilla. Vaihtoehtojen VE1B ja VE2 mukaisella landfill mining toiminnalla vähennetään vanhan suljetun Keltakankaan kaatopaikan vaikutuksia pohjavesiin, kun suotovesien muodostuminen kaatopaikalla loppuu. Toiminnan päätyttyä loppusijoitusalueille rakennetaan tiiviit pintarakenteet, joilla estetään vesien suotautuminen jätetäyttöön. Vaikutukset ympäristöön tulevat siis toiminnan päättymisen jälkeen vähenemään. Hyötyvirran alueella on jo nykyisin mm. jätteenkäsittelytoimintaa ja alueen nykyisten toimintojen vaikutukset ovat havaittavissa alueen pohjaveden laadussa. Kaikkien vaihtoehtojen VE0-VE2 vaikutukset pohjaveteen on arvioitu pieniksi, kun pohjaveden muodostuminen hankealueella estyy. Vaikutukset kohdistuvat kuitenkin hankealueelle. Vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 lanfill mining toiminnan vaikutukset ovat myönteisiä ja pieniä. Kaikkien vaihtoehtojen vaikutusten merkittävyys on vähäistä. Vaikutukset pintavesiin Rakentamisen aiheuttamat vaikutukset hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 rajoittuvat pääosin rankkasateiden aiheuttamaan kiintoainekuormitukseen, joka voi aiheuttaa Rouvankorvenojan samentumista. Teollisuusjätekeskuksen toiminnan aikana teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuvat käsittelyä vaativat vedet kerätään tasausaltaisiin ja johdetaan tasausaltaista edelleen käsittelyyn. Käsittelyn jälkeen vedet johdetaan Kymen Veden viemäriin ja Mussalon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Toiminnan aikaiset vesistövaikutukset kohdistuvat näin ollen teollisuusjätekeskuksen jäteveden käsittelylaitokselle, Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamolle ja edelleen Mussalon jätevedenpuhdistamon purkuvesistöön. Teollisuusjätekeskuksesta viemäriin johdettavien vesien määrä on hyvin pieni Mussalon jätevedenpuhdistamolla käsiteltävien vesien määrään verrattuna. Viemäriverkostossa lähellä teollisuusjätekeskusta sekä lähimmillä pumppaamoilla vaikutukset ovat suurempia. Poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin varaudutaan tasausaltaiden riittävällä mitoituksella. Vesiä voidaan tarvittaessa myös pidättää loppusijoitusalueiden kuivatuskerroksessa sekä jätetäytössä. Teollisuusjätekeskuksen toiminnan päätyttyä loppusijoitusalueille rakennetaan tiiviit pintarakenteet, jolloin muodostuvien suotovesien määrä tulee vähenemään huomattavasti. Myös sulkemisen jälkeen muodostuvat suotovedet kerätään tasausaltaisiin, tarvittaessa käsitellään ja vesien laadusta riippuen johdetaan joko viemäriin tai ympärysojiin. Hankkeen lähivaikutusalueen vesistö sekä jätevesien purkuvesistönä toimiva Mussalon ja Kotkansaaren välinen merialue ovat luonnontilaan nähden selvästi ihmistoiminnan muuttamia. Hankealueen lähimmissä ojastoissa tai merialueella ei ole arvokkaita kohteita, joihin pintavesien laatu tai määrä vaikuttaa. Vesistöihin ei kohdistu veden laadun muutoksille herkkää vedenottoa. Hankkeen vaikutukset vaihtoehdoissa VE1A-VE2 on arvioitu pieniksi ja merkittävyydeltään vähäisiksi. Vaihtoehdossa VE0 teollisuusjätekeskuksen vesienkäsittelylaitokselta johdetaan vesiä viemäriin vastaavasti kuin nykyisin, jolloin vaikutuksia nykytilaan ei aiheudu. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelualueisiin Vaihtoehdoissa VE0, VE1A ja VE1B hankealueen luonto on tavanomaista ja pääosin pienipuustoista metsätalousmaata, johon ihmistoiminta on vaikuttanut metsätalouden, maan kaivun sekä ympäröivän rakentamisen muodossa. Toiminta-alueella ei sijaitse huomionarvoisten lajien esiintymiä tai niille soveltuvia elinympäristöjä. Toiminta-alueen luoteisreunalla tien varressa sijaitsee huomionarvoisen (NT) kissankäpälän esiintymä sekä kaakkoispuolisella metsäkuviolla luonnontilaltaan muuttunut korpi ja osittain lahopuustoinen metsäkuvio, jolla on luontoarvoja. Vaikutuksia luonnonsuojelun kannalta merkittäviin alueisiin ei muodostu. Vaihtoehdossa VE2 hankealueen luonto on tavanomaista ihmistoiminnan muokkaamaa. Hankealueen suojavyöhykkeellä sijaitsee luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki Pyörässuonkankaan mukuramänty, johon hankkeella ei ole vaikutusta. Toiminta-alueen luoteisreunalla tien varressa sijaitsee huomionarvoisen (NT) kissankäpälän esiintymä sekä kaakkoispuolisella metsäkuviolla luonnon-tilaltaan muuttu- 5

13 nut korpi ja osittain lahopuustoinen metsäkuvio, jolla on luontoarvoja. Vaikutuksia luonnonsuojelun kannalta merkittäviin alueisiin ei muodostu. Vaihtoehtojen VE1A ja VE1B vaikutukset on arvioitu pieniksi. Vaihtoehdon VE2 vaikutukset on arvioitu keskisuuriksi. Hankevaihtoehtojen VE1A-VE2 vaikutusten merkittävyys on vähäinen. Vaihtoehdossa VE0 vaikutuksia nykytilaan ei aiheudu. Vaikutukset jätehuoltoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Kouvolan Hyötyvirta alue on monipuolinen ympäristöalan yritysalue. Alueelle on sijoittunut kierrätysliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä. Nykyisen Kouvolan teollisuusjätekeskuksen loppusijoitusalueet ovat täyttymässä eli loppusijoituskapasiteetti on loppumassa. Hankkeen myötä jätteitä käsitellään uusilla käsittelymenetelmillä, jolloin mahdollistetaan jätteiden nykyistä laajempi hyötykäyttö. Vaikutukset jätehuoltoon ovat valtakunnallisia, sillä jätteitä vastaanotetaan eri puolilta Suomea. Mahdollisesti joitakin jätelaatuja voidaan vastaanottaa myös Pohjois-Euroopasta. Vaihtoehtojen mukainen toiminta on pitkäaikaista, vaihtoehdossa VE1A arviolta 10 vuotta, vaihtoehdossa VE1B 30 vuotta ja vaihtoehdossa VE2 50 vuotta. Suunniteltu teollisuusjätekeskuksen laajennus -hanke toteuttaa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman tavoitteita. Teollisuusjätekeskuksen laajentaminen edistää myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita mahdollistamalla jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa ja erityisesti kierrätyspolttoaineen valmistuksessa. Toiminnalla voidaan korvata kohtalainen määrä luonnonvaroja vaihtoehdoissa VE1B-VE2. Myös hankeen toteuttamatta jättämisellä (VE0) on myönteisiä vaikutuksia jätehuoltoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen, vaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen lyhytaikaisia. Vaihtoehtojen VE1A-VE2 vaikutukset jätehuoltoon on arvioitu suuriksi ja myönteisiksi, vaikutukset ovat merkittävyydeltään suuria. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen on arvioitu keskisuuriksi ja myönteisiksi ja merkittävyydeltään kohtalaisiksi. Vaihtoehdon VE0 vaikutukset jätehuoltoon ovat keskisuuria ja merkittävyydeltään kohtalaisia. Vaihtoehdon VE0 vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat pieniä ja merkittävyydeltään vähäisiä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse asuntoalueita, suojelu- ja virkistysalueita, joiden herkkyys yhdyskuntarakenteen muutoksille on suuri. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu yhdyskuntarakennetta hajauttavien liikenneväylien rakentamista, muutoksia päätieverkkoon eikä uusien asuin-, työpaikka-, teollisuus- tai jätehuollon alueiden toteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Millään toteuttamisvaihtoehdolla ei ole kielteisiä vaikutuksia Kymenlaakson vaihemaakuntakaavojen toteutumiseen. Kaikki vaihtoehdot toteuttavat yleiskaavan tavoitteita, eivätkä ne edellytä yleiskaavamuutosta. Hanke edellyttää vaihtoehtoa VE0 lukuun ottamatta asemakaavaa ja asemakaavamuutosta. Laajinta VE2 vaihtoehtoa ei ole tällä hetkellä mahdollista asemakaavoittaa maanomistusolosuhteiden vuoksi. Vaihtoehdot VE1A ja VE1B ovat toiminnalliselta sisällöltään toisiaan vastaavat, hankkeen edellyttämä asemakaava ja asemakaavamuutos on jo laitettu vireille, eivätkä tarkistustarpeet ole isoja. Syntyvät maankäytölliset ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset ovat vaihtoehdoissa VE1B-VE2 pieniä, koska muutoksen tuomat uudet toiminnot ovat samankaltaisia alueen nykyisten toimintojen kanssa ja toiminnot tukeutuvat olemassa olevaan infrastruktuuriin. Merkittävyydeltään vaikutukset ovat vähäisiä. Vaihtoehdolla VE0 ei ole vaikutuksia nykytilaan. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaihtoehdon VE1A maisemavaikutusten suuruus on olematon tai pieni. Vaihtoehtojen VE1B ja VE2 aiheuttamat maisemavaikutukset ovat merkitykseltään vähäisiä. Muutos näkyy vain vähäisesti ja pääosin vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin hei- 6

14 kentävästi. Hankealueen ja sen ympäristön käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. Vaihtoehdossa VE0 loppusijoitustoiminnan vaikutukset ovat nykytilan kaltaisia ja pieniä, vaikutukset kohdistuvat vain hankealueen välittömään lähiympäristöön. Vaikutukset ovat myönteisiä, kun alueet maisemoidaan loppusijoitustoiminnan päättyessä. Jätteen loppusijoitustoiminnan ollessa käynnissä vaikutus maisemaan on kaikissa vaihtoehdoissa pieni ja kielteinen, mutta loppusijoitustoiminnan loputtua ja maisemoinnin toteuduttua maisemavaikutuksen suuruus voidaan katsoa pieneksi ja myönteiseksi. Merkittävyydeltään vaikutukset ovat vähäisiä. Vaikutukset liikenteeseen Kaikissa hankevaihtoehdoissa hankkeen aiheuttama liikennemäärän lisäys on maltillinen ottaen huomioon valtatien 15 liikenteen määrän. Lisäksi alueella on vain vähän asutusta, joka on sijoittunut aivan Kotka-Kouvola valtatien (Vt 15) varteen. Näin ollen asutus on jo vilkkaasti liikennöidyn tien tuntumassa, jolloin käsiteltävä hanke ei tilanteeseen juurikaan vaikuta. Tällä hetkellä liikenneturvallisuus jalankulkijoille, kevyelle liikenteelle sekä autoilijoille on Keltakankaan liittymän alueella huono. Liittymän parantaminen tulevaisuudessa tulee lisäämään sekä liikenteen sujuvuutta että turvallisuutta. Vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B liikennemäärien muutos on kohtalainen. Vaihtoehdossa VE2 liikennemäärän muutos on hieman vaihtoehtoja VE1A ja VE1B suurempi. Vaikutusten suuruus on kaikissa hankevaihtoehdoissa keskisuuri. Vaikutukset ovat merkittävyydeltään vähäisiä. Vaihtoehdossa VE0 toimintaa jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti, eikä vaikutuksia liikenteeseen aiheudu. Vaikutukset meluun ja tärinään Vaihtoehdon VE1A mukainen toiminta nostaa melutasoja noin 1-2 db lähimpien asuintalojen kohdalla. Rakentamisaikana myös vaihtoehdot VE1B ja VE2 nostavat melutasoja lähimpien asuintalojen kohdalla. Rakentamisen jälkeen vaihtoehtojen VE1B ja VE2 meluvaikutukset lähimpien asuintalojen kohdalla ovat pienemmät kuin nykyisellä toiminnalla, koska jätetäytön kohotessa täyttö rajoittaa jätteen käsittelyn (murskaus, seulonta ym.) melun leviämistä idän suuntaan. Vaihtoehdoista VE1B ja VE2 aiheutuu rakentamisaikana myös tärinävaikutuksia. Vaihtoehdon VE1A vaikutukset meluun on arvioitu keskisuuriksi ja merkittävyydeltään kohtalaisiksi. Vaikutuksia tärinään ei aiheudu. Vaihtoehtojen VE1B ja VE2 rakentamisen aikaiset vaikutukset meluun ja tärinään ovat keskisuuria ja kielteisiä, ja merkittävyydeltään kohtalaisia. Vaihtoehtojen VE1B ja VE2 toiminnan aikaiset vaikutukset toiminnan aikana ovat myönteisiä ja keskisuuria ja merkittävyydeltään kohtalaisia. Vaihtoehdossa VE0 ei aiheudu muutoksia nykytilaan. Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Rakentamisen aikaisissa maansiirtotöissä voi kuivina ajankohtina voi muodostua lyhytaikaista pölyämistä. Maarakentamisesta muodostuva pöly on pääasiassa suurikokoisia hiukkasia, jotka eivät leviä kauaksi kohteesta. Toiminnan aikaisten murskaustoimintojen arvioidaan hieman kasvattavan pölyn leviämisaluetta pohjoisen suunnassa, mutta tämän ei arvioida aiheuttavan raja-arvon ylityksiä lähimmillä asuinkiinteistöillä. Hajua aiheuttavat lisätoiminnat tullaan tekemään katetuissa tiloissa, joista hajupäästöt johdetaan hallitusti ilmaan. Lisäksi on tarkoitus lisätä pienien biohajoavaa jätettä sisältävien erien aumakäsittelyä. Vaihtoehdossa VE1B ja VE2 on tarkasteltu myös landfill mining toiminnan hajupäästöä. Ilman landfill mining toimintaa vaihtoehtojen VE1B ja VE2 hajupäästöt sekä vaikutukset ovat samat kuin vaihtoehdossa VE1A. Mallinnuksen perusteella hajujen leviäminen kasvaa vaihtoehdossa VE2, mutta muutosta nykytilaan voidaan pitää pienenä. Vaihtoehdossa VE1A hajujen leviäminen kasvaa hyvin vähän. Tarkasteltaessa tasolla 0,1 % vuoden tunneista vaihtoehdossa VE1a mallinnuksen 7

15 perusteella aistittavan hajun alue kasvaa m ja tunnistettavan hajun alue m nykytilanteesta. Vastaavasti vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 mallinnuksen perusteella aistittavan hajun alue kasvaa m ja tunnistettavan hajun alue m nykytilanteesta. Tarkasteltaessa tasolla 2 % vuoden tunneista muutos nykytilaan on m kaikissa vaihtoehdoissa. Toiminnan päätyttyä materiaalien käsittely loppuu ja ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt vähenevät. Hankkeen vaikutusalueella on nykyisin muita ilmanlaatuun vaikuttavia toimintoja, kuten liikenne ja alueen muut toimijat. Vaikutusalueella ei sijaitse tiivistä asutusta tai herkkiä kohteita, kuten kouluja. Hankevaihtoehtojen vaikutukset ilmanlaatuun on arvioitu pieniksi ja merkittävyydeltään vähäisiksi. Vaihtoehdossa VE0 ei aiheudu muutoksia nykytilaan. Vaikutukset elinoloihin, viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 merkittävin hankkeen aiheuttama sosiaalinen vaikutus on huoli ja pelko hajuvaikutusten lisääntymisestä, jotka aiheutuisivat varsinkin ns. landfill mining toiminnasta. Asuinympäristön viihtyvyyteen lähimmillä alueilla sekä alueiden virkistyskäyttöön vaikuttavat kielteisesti haju-, melu- ja pölyvaikutukset. Muutos nykytilaan verrattuna arvioidaan pieneksi. Pitkä toiminta-aika kasvattaa vaikutusten suuruutta. Lisäksi asukkaita huolettaa pohjavesivaikutuksien lisääntyminen laajennusten myötä. Vaihtoehdon VE1A merkittävin hankkeen aiheuttama sosiaalinen vaikutus on huoli ja pelko hajuvaikutusten lisääntymisestä. Ajoittaista viihtyvyyshaittaa lähimmille kiinteistöille voi aiheutua esim. melusta, pölystä ja hajusta. Muutos nykytilaan verrattuna arvioidaan pieneksi. Hankealueen lähellä ei sijaitse ns. herkkiä kohteita eli kouluja, päiväkoteja tai vastaavia. Alue on haja-asutusaluetta, jolla on sijainnut vastaavaa jätteenkäsittelytoimintaa jo pitkään. Hyötyvirta-alueelta tulee ympäristöhäiriöitä (mm. haju) jo nykyisin. Hankealueen lähellä on virkistysreitti ja lähialueita käytetään marjastukseen ja metsästykseen. Hanke herättää pelkoa ja huolta ympäristövaikutusten kasvamisesta. Vaihtoehdon VE1A vaikutukset on arvioitu pieniksi ja merkittävyydeltään vähäisiksi. Vaihtoehtojen VE1B ja VE2 vaikutukset ovat keskisuuria ja merkittävyydeltään kohtalaisia. Vaihtoehdossa VE0 ei aiheudu muutosta nykytilaan. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Kouvolan teollisuusjätekeskuksen laajennushankkeen toteuttamista tarkasteltiin teknisen, yhteiskunnallisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen toteuttamiskelpoisuuden näkökulmista. Hankkeen toiminnat ovat valtaosin vakiintunutta tekniikkaa ja siten toteuttamiskelpoista. Alueella on jo osin hankekuvauksessa esitettyä toimintaa, joten sen toteutus on paikan päällä jo olemassa ja arvioitavissa. Toiminnoista koeteltua tekniikkaa ovat lajittelu, seulonta, murskaus, kuivaus, pesu, stabilointi, alipainekäsittely ja loppusijoitus. Näitä jätemateriaalien vastaanotto- ja käsittelytoimintoja tehdään hankevastaavan muissa vastaavissa toimipisteissä eri puolilla Suomea, joten tekniikka on olemassa olevaa toimintaa. Hankevastaavalla on näihin liittyen myös jatkuvaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Uutta käsittelyä ovat sienikäsittely, kasaliuotus ja landfill mining. Hankevastaava on kehittänyt sienikäsittelyä muissa toimipisteissään muutaman vuoden ajan. Kasaliuotus ja landfill mining ovat hankevastaavalle uusia toimintoja. Landfill mining on kasvava tekniikka kiertotaloudessa. Sen merkitys on kasvamassa myös Suomessa, missä sitä on harjoitettu muutamilla teollisuuskaatopaikoilla. Toiminta perustuu koeteltuihin mekaanisiin erottelutekniikoihin. Kasaliuotus on uutta tekniikkaa ja siihen hankevastaavalla on tutkimus- ja kehitystoimintaa, jota tuodaan käytäntöön, kun se on teknisesti riittävän toimintavalmista. Yhteiskunnallisesti hankkeen voidaan todeta olevan toteuttamiskelpoinen kaikkien vaihtoehtojen osalta. Syntyvät maankäytölliset ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset on arvioitu pieneksi, koska muutoksen tuomat uudet toiminnot ovat samankaltaisia alueen nykyisten kanssa ja toiminnot tukeutuvat olemassa olevaan infrastruktuuriin. Hankkeen edellyttämä asemakaava ja asemakaavamuutos on jo laitettu vireille, eivätkä tarkistustar- 8

16 peet ole isoja. Hankkeella on lisäksi merkittävä vaikutus valtakunnallisesti elinkeinoelämään. Se mahdollistaa tämäntyyppisten teollisjätteiden käsittelyn kustannustehokkaasti riittävän keskitetysti. Se tukee kiertotalouden edistämistä. Kiertotalous tulee olemaan yhteiskuntamme keskeisiä toimintatapoja jo lähitulevaisuudessa. Ympäristövaikutusten osalta kaikki vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Syntyvistä vaikutuksista merkitykseltään suurin on muutos maisemassa, mutta sekin jää merkitykseltään vähäisemmäksi, koska maiseman luonne ei laajuudeltaan suurimmassa vaihtoehdossa (VE2) merkittävästi nykyisestään muutu. Sosiaalisesti hanke on toteuttamiskelpoinen. Kaikki hankevaihtoehdot herättävät sekä myönteisiä että kielteisiä näkemyksiä. Lähtökohtaisesti hanketta pidetään tarpeellisena, mutta hankealueen lähimmissä kiinteistöissä asuvat suhtatuvat hankkeeseen kriittisimmin ja osa vastustaa kaikkia vaihtoehtoja hyvinkin voimakkaasti. Merkittävin viihtyvyyshaitta läheisillä asutusalueilla on nykytilanteessa kaatopaikan ja kompostoinnin haju, jonka pelätään lisääntyvän hankkeen myötä. Arvioinnin tulosten perusteella nämäkin vaikutukset rajautuvat pääosin itse hankealueelle ja asianmukaisesti toimiessa merkittävää haitallista vaikutusta ei synny. 9

17 ESIPUHE Ekokem-Palvelu Oy:n (jatkossa Ekokem) Kouvolan teollisuusjätekeskus sijaitsee Kouvolan Hyötyvirta alueella. Ekokem suunnittelee teollisuusjätekeskuksen laajentamista nykyisellä toiminta-alueella sekä toiminta-alueen laajentamista nykyisen alueen ulkopuolelle. Laajennuksilla turvataan Suomalaisen teollisuuden asemaa osana kiertotaloutta. Hankkeesta on toteutettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) vuosien aikana. Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Kouvolan teollisuusjätekeskuksen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset. Hankkeesta vastaa Ekokem-Palvelu Oy ja arviointiselostuksen on laatinut Ramboll Finland Oy hankevastaavan toimeksiannosta. Arviointiselostuksen laatimisessa projektipäällikkönä on toiminut FT Joonas Hokkanen. Ekokemin puolelta työtä ovat ohjanneet FM Minna Ruokolainen, DI Mika Penttilä sekä FM Timo Kantola. 10

18 YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava Ekokem-Palvelu Oy PL Riihimäki Yhteyshenkilöt Mika Penttilä Puh Minna Ruokolainen Puh Yhteysviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL Kouvola Yhteyshenkilö Antti Puhalainen Puh YVA selostus saatavissa www sivuilta: VA den-yva-menettelyt/kouvolan-keltakankaanyva-hanke YVA konsultti Ramboll Finland Oy Ylistönmäentie JYVÄSKYLÄ Yhteyshenkilöt Joonas Hokkanen Puh Eero Parkkola puh

19 OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELY 12

20 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen lähtökohdat ja tausta Ekokem-Palvelu Oy:llä (jatkossa Ekokem) on Kouvolan Hyötyvirta alueella Kouvolan teollisuusjätekeskus. Ekokem suunnittelee Kouvolan teollisuusjätekeskuksen toiminnan laajentamista ja uusien käsittelymenetelmien käyttöönottoa. Suunniteltuja uusia toimintoja ovat mm.: Kierrätyspolttoaineiden valmistus esim. rakennus-, purku- sekä energiajätteistä, Muovien lajittelu ja kierrätys, Tuhkien ja lietteiden lannoitevalmistus, Kierrätysterminaalin perustaminen, Nykyisen vesienkäsittelylaitoksen siirtäminen sekä Käsittely- ja loppusijoitusalueiden laajentaminen. Uudet toiminnot muodostavat hankkeen ja sen toteuttaminen kuuluu YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtiin: 11) jätehuolto [a] ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettaviksi, käsiteltäviksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettaviksi kaatopaikalle, sekä sellaiset biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle ongelmajätemäärälle ja 11) jätehuolto [b] muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaaliskemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Suunnitelmien toteuttaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (YVA-laki, 468/1994) ja asetuksen (YVA-asetus, 713/2006) mukaisessa laajuudessa. Teollisuusjätekeskuksen rakentaminen on aloitettu vuonna 2007 ja toiminta alkoi vuonna Teollisuusjätekeskuksen nykyisestä toiminnasta on tehty ympäristövaikutusten arviointi aikana. Toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa. Teollisuusjätekeskuksen pinta-ala on noin 12 ha. Siitä noin 1 ha on käsittelyaluetta ja 7,5 ha loppusijoitusaluetta ja loput ovat vihersuoja-aluetta. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti teollisuusjätekeskuksessa varastoidaan, käsitellään, hyödynnetään sekä loppusijoitetaan erilaisia teollisuuden jätteitä sekä pilaantuneita maa-aineksia. 1.2 Ympäristövaikutusten arviointi YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja edesauttaa niiden yhtenäistä huomioon ottamista osana hankkeen suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia. Menettelyn avulla pyritään lisäksi parantamaan kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankesuunnitteluun ja sen ympäristövaikutusten vähentämiseen. YVA-menettelyn aikana selvitettiin hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset, joihin kuuluvat ilmanlaatuun kohdistuvien vaikutusten ohella esimerkiksi hankkeesta syntyvän melun leviäminen, vaikutukset pintavesiin, maisemaan ja liikenteeseen. Ympäristövaikutusten arviointi on edellytys hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä myönnettävälle ympäristöluvalle. Tämä arviointiselostus on YVA-lain mukainen asiakirja, jossa esitetään tiedot hankekokonaisuudesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus on tehty keväällä 2014 laaditun arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Selostuksen laatimisessa on pyritty huomioimaan myös muissa lausunnoissa, mielipiteissä, yleisötilaisuuksissa, asukastyöpajassa sekä oh- 13

21 jausryhmän kokouksissa esille nousseet kysymykset ja kommentit. Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus). 1.3 Projektiryhmä Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt Ramboll Finland Oy Ekokem-Palvelu Oy:n toimeksiannosta. Arviointityön projektipäällikkönä on toiminut FT Joonas Hokkanen, varaprojektipäällikkönä FM, Ins. Eero Parkkola ja projektikoordinaattorina DI Heli Uimarihuhta. Arviointiin osallistuneet asiantuntijat olivat seuraavat: Tarkasteltu kokonaisuus Maaperä ja pohjavesi Pintavesi Luonto ja luonnonsuojelu Jätehuolto ja luonnonvarojen hyödyntäminen Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Maisema ja kulttuuriympäristö Liikenne Melu ja tärinä Ilmanlaatu ja ilmasto Sosiaaliset vaikutukset Arviointimetologia ja merkittävyys Asiantuntija (koulutus ja kokemus) DI Heli Uimarihuhta, 11 v DI Heli Uimarihuhta, 11 v FM Niina Onttonen, 3 v FT Joonas Hokkanen, >25 v FM, Ins. Eero Parkkola, 16 v DI Heli Uimarihuhta, 11 v Ark. Niina Ahlfors, 10 v Ins. AMK, Tuomas Pelkonen, 4 v Maisema-arkkitehti Sonja Semeri, 5 v DI Heli Uimarihuhta, 11 v Ins. Janne Ristolainen, 14 v Ins. AMK Janne Nuutinen, 15 v FM, Ins. Eero Parkkola, 16 v DI Virve Suoaro, 6 v FT Joonas Hokkanen, >25 v Ekokemin eli hankkeesta vastaavan puolelta työtä ovat ohjanneet DI Mika Penttilä ja FM Minna Ruokolainen. Hankkeesta vastaavan ohella ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tueksi perustettiin ohjausryhmä, jonka tavoitteena on ollut ohjata arviointimenettelyn toteuttamista ja tehtäviä selvityksiä. Ohjausryhmätyöskentelystä on kerrottu tarkemmin luvussa

22 2. HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaavana on tässä hankkeessa Ekokem-konserniin kuuluva Ekokem-Palvelu Oy. Ekokem-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ekokem Oyj, tytäryhtiöt Ekokem-Palvelu Oy ja Sakab AB (Ruotsi) sekä yhteisyritys Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy. Lisäksi Ekokem Group on ostanut tanskalaisen ympäristönhuoltoyritys NORDin. Jatkossa hankkeesta vastaavasta Ekokem-Palvelu Oy:stä käytetään tässä hankkeessa nimeä Ekokem. Ekokem Groupin organisaatiokaavio on esitetty kuvassa (Kuva 2-1). Kuva 2-1. Ekokem konsernin rakenne. Ekokem-konserni tarjoaa materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä palveluja, kuten jätteiden kierrätys-, hyötykäyttö- ja loppusijoitusratkaisuja sekä maaperänkunnostuksen ja ympäristörakentamisen palveluja. Ekokem tuottaa myös jäteperäistä energiaa sekä energiahyödyntämisen prosessiratkaisuja. Ympäristöön, energiaan, turvallisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvä lainsäädäntö, normisto ja tavoitteet tuovat jatkuvasti uusia haasteita asiakkaille. Jätehuoltoon liittyvissä asiakasprojekteissa Ekokem vastaa jätteiden keruusta asiakkaan toimipisteessä ja toimittaa jätteet turvalliseen ja ympäristömyötäiseen jätteidenkäsittelyyn. Asiakasyhteistyö voi kattaa yksittäisiä toimituksia, konsernisopimuksia tai hankkeita, joissa Ekokem ottaa vastuun osasta asiakkaan teollista prosessia. Ekokem-konserni on toiminut jo vuodesta 1979 alkaen. Ekokemillä on Suomessa 19 käsittely- ja vastaanottokeskusta ja myyntikonttoria. Ympäristörakentamisen projekteja toteutetaan myös kansainvälisille asiakkaille. Ekokemin omistajia ovat Suomen valtio (34,1 %), elinkeinoelämä (33,8 %) sekä kunnat ja kuntien yhteisöt (32,1 %). Vuonna 2013 Ekokemkonsernin liikevaihto oli 196 milj. euroa ja henkilöstöä oli keskimäärin 479. Ekokemin uusi strategia (Kuva 2-2) keskittyy kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen. Kiertotalouden tavoitteena on sulkea kierto ja hyödyntää resurssit palauttamalla ne kiertoon niiden hukkaamisen sijasta. Se tarkoittaa sitä, että yhtiö etsii aktiivisesti uusia tapoja hyödyntää jätteitä ja muita materiaaleja raaka-aineina. Tämän lisäksi yhtiötä kehitetään siten, että rakenteet ja resurssit tukevat kiertotaloutta ja kasvua. Strategian mukaan yhtiö kasvaa Pohjoismaissa ja tekee myös yritysostoja. 15

23 Kuva 2-2. Ekokemin kiertotalousstrategia. 16

24 3. TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE Ekokemin Kouvolan teollisuusjätekeskuksen rakentaminen on aloitettu vuonna 2007 ja toiminta alkoi vuonna Teollisuusjätekeskuksen nykyisestä toiminnasta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointi vuosien aikana ja toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa. Ympäristöluvan mukaisesti teollisuusjätekeskuksessa varastoidaan, käsitellään, hyödynnetään sekä loppusijoitetaan kaatopaikalle erilaisia teollisuuden jätteitä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Ekokemillä on lisäksi teollisuusjätekeskuksen välittömässä läheisyydessä osoitteessa Ekokaari 33 toimisto-, halli- ja kenttätilaa. Tiloissa sijaitsee nykyisin vesienkäsittelylaitos, jossa käsitellään mm. teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuvia vesiä. Kouvolan teollisuusjätekeskuksen toimintoja on suunniteltu laajennettavan. Laajennus koskee sekä uusien käsittelymenetelmien käyttöönottamista, että alueen laajentamista nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Mahdollisia uusia toimintoja ovat kierrätyspolttoaineiden valmistus esim. rakennus-, purku- sekä energiajätteistä, muovien lajittelu ja kierrätys, tuhkien ja lietteiden lannoitevalmistus, kierrätysterminaalin perustaminen, nykyisen vesienkäsittelylaitoksen siirtäminen teollisuusjätekeskuksen alueelle, jätteenpolton kuonien käsittely liuottamalla sekä vanhan suljetun Keltakankaan kaatopaikan jätteiden hyödyntäminen mm. raaka-aineina (ns. landfill mining). Suunnitellun hankkeen tavoitteena on kehittää teollisuusjätteiden käsittelyä sekä ympäristöpoliittisesti, teknisesti että taloudellisesti hyväksyttävällä tavalla. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on edistää jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta. Ekokem pystyy luomaan taloudellisesti riittävällä pohjalla olevia jätteiden käsittelymahdollisuuksia siten, että se on toimiva osa Suomen kiertotaloutta. Kiertotalous tarkoittaa tietyltä toimialalta syntyvien jätteiden käsittelyä siten, että se siirtyy raaka-aineeksi muuhun välituotekäyttöön tai kulutukseen. Tällainen toiminta vaatii riittävää raaka-ainepohjaa ja toiminnan keskittämistä. Samalla siitä syntyvät ympäristövaikutukset ovat paremmin hallittavissa. Pyrkimyksenä on selvittää paikallinen, kustannustehokas ja lainsäädännön vaatimukset täyttävä toimintamalli jätteen vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi. Lyhyen tähtäimen ja tämän hankkeen välittömänä tavoitteena on valmistaa suunnitelmat toiminnan käynnistämiseksi. Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen toiminnoille tullaan hakemaan tarvittavat ympäristö- sekä muut luvat ja toiminnot aloitetaan lupien mukaisesti. Tavoitteena on, että ympäristölupahakemus toimintojen laajentamisen osalta jätetään keväällä

25 4. HANKKEEN KUVAUS 4.1 Hanke ja rajaukset Arvioitavana hankkeena on Ekokemin Kouvolan teollisuusjätekeskuksen laajentaminen. Laajentamisella tarkoitetaan sekä nykyisen toiminta-alueen laajentamista että uusien toimintojen käyttöönottoa teollisuusjätekeskuksessa. Uusia mahdollisia toimintoja ovat kierrätyspolttoaineiden valmistus esim. rakennus-, purku- sekä energiajätteistä, muovien lajittelu ja kierrätys, tuhkien ja lietteiden lannoitevalmistus, kierrätysterminaalin perustaminen, nykyisen vesienkäsittelylaitoksen siirtäminen teollisuusjätekeskuksen alueelle, jätteenpolton kuonien käsittely liuottamalla sekä Keltakankaan vanhan suljetun kaatopaikan jätteiden hyödyntäminen mm. raaka-aineina (ns. landfill mining). Teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuvat vedet käsitellään vesienkäsittelylaitoksella, minkä jälkeen ne johdetaan viemäriin. Alueella muodostuvia vesiä myös hyödynnetään teollisuusjätekeskuksessa esim. jätteiden käsittelyssä. Kouvolan teollisuusjätekeskus sijaitsee Kouvolan kaupungin Keltakankaalla, Hyötyvirtayritysalueella osoitteessa Ekoväylä 20. Vesienkäsittelylaitos sekä toimisto- ja hallitilat sijaitsevat osoitteessa Ekokaari 33. Hankealueen sijainti vaihtoehdon VE2 mukaisessa tilanteessa on esitetty kuvassa (Kuva 4-1) ja nykyinen teollisuusjätekeskuksen alue kuvassa (Kuva 4-2). Kuva 4-1. Sijainti ja hankerajaus laajimmillaan eli vaihtoehdon VE2 mukaisessa tilanteessa. 18

26 Kuva 4-2. Nykyinen teollisuusjätekeskuksen alue on esitetty kuvassa sinisellä viivalla ja laajimman vaihtoehdon (VE2) mukainen rajaus punaisella viivalla. 4.2 Vaihtoehtojen muodostaminen Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat vaihtoehdot (VE) ovat VE0, VE1A, VE1B ja VE2. Kaikki vaihtoehdot sijoittuvat nykyisen Kouvolan teollisuusjätekeskuksen alueelle ja sen lähiympäristöön. Teollisuusjätekeskuksen laajentamiselle ei ole muita sijoituspaikkavaihtoehtoja, koska kyseessä on nykyisen toiminnan laajentaminen. Hankkeen vaihtoehdoissa on huomioitu erityyppisiä toimintoja, joita teollisuusjätekeskuksessa mahdollisesti otetaan käyttöön. Myös toimintojen laajuudet ovat erilaisia eri vaihtoehdoissa. Toteutusvaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 vastaanotettavien ja käsiteltävien jätteiden laatuja ja määriä on tarkennettu YVA-ohjelmavaiheesta, tarkennetut tiedot on esitetty kohdassa 0. Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-lain ja asetuksen mukaisessa arviointimenettelyssä (YVA-menettely), koska hanke luetaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtiin: 11) jätehuolto [a] ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettaviksi, käsiteltäviksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettaviksi kaatopaikalle, sekä sellaiset biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle ongelmajätemäärälle ja 11) jätehuolto [b] muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaaliskemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle. 19

27 4.3 Kouvolan teollisuusjätekeskuksen nykyinen toiminta ja arvioitavat vaihtoehdot Kouvolan teollisuusjätekeskuksen nykytoiminnasta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointi vuosien aikana. Toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa, jonka mukaisesti teollisuusjätekeskuksessa varastoidaan, käsitellään, hyödynnetään sekä loppusijoitetaan kaatopaikalle erilaisia teollisuuden jätteitä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Teollisuusjätekeskuksen pinta-ala on noin 12 ha sisältäen erillisen käsittelyalueen (noin 1 ha) ja loppusijoitusalueen (noin 7,5 ha), josta noin 1,3 ha on käsittelykenttäkäytössä. Lisäksi alueeseen kuuluvat suojavyöhykkeet. Ympäristöluvan mukaisesti teollisuusjätekeskukseen voidaan vastaanottaa ja siellä voidaan käsitellä vuosittain enintään tonnia jätettä, josta enintään tonnia on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua. Teollisuusjätekeskuksessa jätteitä esikäsitellään mm. seulomalla, kuivaamalla ja murskaamalla ennen varsinaista käsittelyä, hyötykäyttöä tai loppusijoitusta. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisia jätteiden käsittelymenetelmiä ovat stabilointi, alipainekäsittely, biologinen käsittely (kompostointi) sekä pesu. Teollisuusjätekeskuksen toimisto- ja saniteettitilat sekä vaaka sijaitsevat käsittelyalueella. Lisäksi käsittelyalueella on tiivispohjainen halli, jossa välivarastoidaan ja tarvittaessa käsitellään mm. haisevia ja pölyäviä jätteitä. Hallissa voidaan käsitellä haihtuvilla yhdisteillä pilaantuneita jätteitä. Hallista ulosjohdettava ilma käsitellään tarvittaessa. Käsittelyalueella sijaitsee myös sekoitusasema, jolla stabiloidaan mm. tuhkia ja pilaantuneita maaaineksia. Loppusijoitusalueen pohjarakenteet on toteutettu valtioneuvoston kaatopaikoista antamassa asetuksessa (kaatopaikka-asetus, VNA 331/2013) esitettyjen vaarallisen jätteen kaatopaikan vaatimusten mukaisesti. Loppusijoitusalueen teoreettinen kokonaistilavuus on noin m 3 rtr. Kaatopaikalle voidaan ympäristöluvan mukaisesti sijoittaa enintään m 3 jätettä vuosittain. Loppusijoitettavan jätteen on täytettävä kaatopaikkaasetuksen mukaiset vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Lisäksi kaatopaikalta on osoitettu tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit täyttävälle jätteelle erillisiä lohkoja. Nykyisen loppusijoitusalueen täyttötilavuutta on vielä jäljellä yhteensä noin m 3. Voimassa olevan ympäristöluvan mukainen kaatopaikan täyttötilavuus on m 3. Ympäristöluvan mukainen täyttötilavuus on laskettu tilanteessa, jossa kaatopaikan ulkopuolisen suojavyöhykkeen leveys on 30 metriä. Suojavyöhykkeen leveys on kuitenkin ympäristöluvan mukaisesti toteutettu 50 m leveänä, mikä vaikuttaa täyttötilavuuden pienenemiseen. Teollisuusjätekeskuksen kaatopaikka- ja kenttäalueilta kerätään suoto-, sade- ja hulevedet tasausaltaisiin. Kerättäviä vesiä hyödynnetään teollisuusjätekeskuksessa mm. stabiloinnissa sekä pölynsidonnassa. Vesien johtaminen ja kierrätys teollisuusjätekeskuksen alueella on esitetty kuvassa (Kuva 4-20) sekä jäljempänä kohdassa Altaista vedet johdetaan käsiteltäväksi vesienkäsittelylaitokselle, joka sijaitsee osoitteessa Ekokaari 33. Käsittelyn jälkeen vedet johdetaan edelleen Kymen Vesi Oy:n jätevesiviemäriin ja sieltä Kotkan Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Vesienkäsittelyä koskee Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2008 myöntämä ympäristölupa. Osoitteessa Ekokaari 33 sijaitsee nykyisin vesienkäsittelyn lisäksi myös halli- ja toimistotiloja. Teollisuusjätekeskuksen pohja- ja pintavesivaikutuksia tarkkaillaan Hyötyvirta-alueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 20

28 Kuva 4-3. Kouvolan teollisuusjätekeskuksen nykyinen toiminta. Teollisuusjätekeskuksen toimintaa koskevat seuraavat päätökset: Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa Ekokem- Palvelu Oy:n teollisuusjätekeskukselle (Nro A 1116, Dnro KAS-2006-Y ). Vaasan hallinto-oikeuden antama em. päätökseen liittyvä välipäätös 07/0219/1 ja antama päätös 08/0154/1. Päätöksillään Vaasan hallintooikeus on osin muuttanut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätöstä. Teollisuusjätekeskuksen tasausaltaita koskee Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen Ekokem-Palvelu Oy:lle antama päätös (Nro A 1074, Dnro KAS-2008-Y , KAS ). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä (Nro 56/2011/2, Dnro ESAVI/38/04.08/2011) muuttanut osin em. päätöksiä. Teollisuusjätekeskuksesta jätevedet johdetaan jätevesien käsittelylaitokselle, jonka toimintaa koskee Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen Ekokem Oy Ab:lle myöntämä ympäristölupa (Nro A 1014, Dnro KAS ). Teollisuusjätekeskuksen voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi on jätetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi (Dnro ESAVI/101/04.08/2014). Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä ympäristölupahakemus teollisuusjätekeskuksen ympäristölupapäätöksen muuttamisesta tuhkien sisältämän kloridin kaatopaikkakelpoisuusraja-arvon osalta (Dnro ESAVI/12238/2014) Vaihtoehto 0 (VE0) Ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdossa VE0 toiminta Kouvolan teollisuusjätekeskuksessa jatkuu nykyisten ympäristölupien mukaisesti, jolloin alueelle ei tuoda uusia toimintoja eikä aluetta laajenneta. Nykyisen kaatopaikan arvioidaan täyttyvän 3-4 vuoden kuluessa. Kaatopaikan jäljellä oleva täyttötilavuus oli vuoden 2013 lopussa n m 3. Mikäli kaatopaikka-aluetta ei 21

29 laajenneta, tulee teollisuusjätekeskuksen toiminta mahdollisesti tulevaisuudessa päättymään kokonaan Vaihtoehto 1A (VE1A) Vaihtoehdossa VE1A nykyistä teollisuusjätekeskuksen toiminta-aluetta laajennetaan ja alueen pinta-ala on laajennuksen jälkeen 41,4 ha suojavyöhykkeineen. Laajennuksen mukainen aluerajaus on esitetty kuvassa (Kuva 4-4) ja se jakaantuu seuraavasti: Nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet noin 7,2 ha, Vanhan Keltakankaan suljetun kaatopaikan alue 11 ha, Nykyinen toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha, Nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha, Toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha sekä Uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 14,0 ha suojavyöhykkeineen. Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Nykyisen toimistoja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastointia ja muuta voimassa olevien kaavojen mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. Kuva 4-4. Teollisuusjätekeskus vaihtoehdon VE1A mukaisena. Kuvassa on sinisellä viivalla esitetty teollisuusjätekeskuksen nykyinen alue ja punaisella katkoviivalla vaihtoehdon VE1A mukainen aluerajaus. Vastaanotettavan jätteen määrä on tässä vaihtoehdossa suurimmillaan tonnia vuodessa. Vastaanotettavien jätejakeiden laatu ja käsittelytavat muuttuisivat nykyisestä seuraavasti: Vastaanotettavan rakennus-, purku- sekä energiajätteiden määrää kasvatetaan ja aloitetaan kierrätyspolttoaineen valmistus. Vastaanotetaan, lajitellaan ja kierrätetään muoveja. Vastaanotettavien tuhkien ja lietteiden määrää kasvatetaan ja tehostetaan lannoitteiden valmistusta. Hyötykäytettävien jätteiden osalta aloitetaan kierrätysterminaalitoiminta. Kierrätysterminaalitoimintaan kuuluu mm. käytöstä poistettujen renkaiden vastaanotto ja murskaus. Jätteenpolton kuonien kasaliuotus (uuttaminen). 22

30 Vesienkäsittelylaitos siirretään mahdollisesti suunnitellulle uudelle käsittelykenttäalueelle. Vesiä hyödynnetään jätteiden käsittelyssä. Vastaanotettavat jätemäärät on esitetty tarkemmin jäljempänä taulukossa (Taulukko 4-2). Vaihtoehdossa nykyisen loppusijoitusalueen ja laajennusalueiden jäljellä oleva täyttötilavuus on yhteensä noin m 3 (ks. Taulukko 4-1). Jätetäytön korkeus ilman pintarakenteita on korkeimmillaan tasolla +85. Vaihtoehdon kapasiteetti riittää esitetyillä jätemäärillä noin 10 vuodeksi Vaihtoehto 1B (VE1B) Tässä vaihtoehdossa koko alueen pinta-ala on noin 51,3 ha. Laajennuksen mukainen aluerajaus on esitetty kuvassa (Kuva 4-5) ja se jakaantuu seuraavasti: Nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet 7,2 ha, Vanha Keltakankaan, suljettu kaatopaikan alue 11 ha, Nykyinen toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha, Nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha, Toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha sekä Uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 23,9 ha suojavyöhykkeineen. Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Vanhaa suljettua Keltakankaan kaatopaikkaa voidaan käyttää ns. landfill mining toimintaan. Mahdollisesti Ekokemin toiminta voisi laajentua vanhan kaatopaikan alueelle, kun joko osa kaatopaikasta tai koko kaatopaikka on hyödynnetty landfill mining -toiminnassa. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastointia ja muuta nykyisen voimassa olevien kaavojen mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. Kuva 4-5. Teollisuusjätekeskus vaihtoehdon VE1B mukaisena. Kuvassa on sinisellä viivalla esitetty teollisuusjätekeskuksen nykyinen alue ja punaisella katkoviivalla vaihtoehdon VE1B mukainen aluerajaus. 23

31 Vaihtoehdossa VE1B vuosittain vastaanotettavan jätteen määrä kasvaa ollen kokonaisuudessaan korkeintaan tonnia vuodessa. Vastaanotettavien jätejakeiden laatu ja käsittelytavat muuttuisivat nykyisestä seuraavasti: Vastaanotettavan rakennus-, purku- sekä energiajätteiden määrää kasvatetaan ja aloitetaan kierrätyspolttoaineen valmistus. Vastaanotetaan, lajitellaan ja kierrätetään muoveja. Vastaanotettavien tuhkien ja lietteiden määrää kasvatetaan ja tehostetaan lannoitteiden valmistusta. Hyötykäytettävien jätteiden osalta aloitetaan kierrätysterminaalitoiminta. Kierrätysterminaalitoimintaan kuuluu mm. käytöstä poistettujen renkaiden vastaanotto ja murskaus. Jätteenpolton kuonien kasaliuotus (uuttaminen). Vesienkäsittelylaitos siirretään mahdollisesti suunnitellulle uudelle käsittelykenttäalueelle ja vesiä hyödynnetään jätteiden käsittelyssä. Vastaanotettavat jätemäärät ovat jäljempänä esitetyn taulukon (Taulukko 4-2) mukaiset. Vaihtoehdossa nykyisen loppusijoitusalueen ja laajennusalueiden jäljellä oleva täyttötilavuus on yhteensä n m 3 (ks. Taulukko 4-1). Jätetäytön korkeus ilman pintarakenteita on korkeimmillaan loppusijoitusalueen 1. laajennusvaiheen alueella tasolla +90. Vaihtoehdon kapasiteetti riittää esitetyillä jätemäärillä noin 30 vuodeksi Vaihtoehto 2 (VE2) Vaihtoehdossa 2 (VE2) koko alueen pinta-ala suojavyöhykkeineen on 64,5 ha. Laajennuksen mukainen aluerajaus on esitetty kuvassa (Kuva 4-6) ja se jakaantuu seuraavasti: Nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet 7,2 ha, Vanha Keltakankaan, suljettu kaatopaikan alue 11 ha, Nykyinen vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha, Nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha, Toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha sekä Uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 37,1 ha suojavyöhykkeineen Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Vanhaa suljettua Keltakankaan kaatopaikkaa voidaan käyttää ns. landfill mining toimintaan. Mahdollisesti Ekokemin toiminta voisi laajentua vanhan kaatopaikan alueelle, kun joko osa kaatopaikasta tai koko kaatopaikka on hyödynnetty landfill mining toiminnassa. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastointia ja muuta nykyisen voimassa olevan kaavan mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. 24

32 Kuva 4-6. Teollisuusjätekeskus vaihtoehdon VE2 mukaisena. Kuvassa on sinisellä viivalla esitetty teollisuusjätekeskuksen nykyinen alue ja punaisella katkoviivalla vaihtoehdon VE2 mukainen aluerajaus. Vaihtoehdossa VE2 vuosittain vastaanotettavan jätteen määrä kasvaa ollen kokonaisuudessaan korkeintaan tonnia vuodessa. Vastaanotettavien jätejakeiden laatu ja käsittelytavat muuttuvat seuraavasti: Vastaanotettavan rakennus-, purku- sekä energiajätteiden määrää kasvatetaan ja aloitetaan kierrätyspolttoaineen valmistus. Vastaanotetaan, lajitellaan ja kierrätetään muoveja. Vastaanotettavien tuhkien ja lietteiden määrää kasvatetaan ja tehostetaan lannoitteiden valmistusta. Hyötykäytettävien jätteiden osalta aloitetaan kierrätysterminaalitoiminta. Kierrätysterminaalitoimintaan kuuluu mm. käytöstä poistettujen renkaiden vastaanotto ja murskaus. Jätteenpolton kuonien kasaliuotus (uuttaminen). Vesienkäsittelylaitos siirretään mahdollisesti suunnitellulle uudelle käsittelykenttäalueelle. Vesiä hyödynnetään jätteiden käsittelyssä. Vastaanotettavat jätemäärät ovat taulukon (Taulukko 4-2) mukaiset. Vaihtoehdossa nykyisen loppusijoitusalueen ja laajennusalueiden jäljellä oleva täyttötilavuus on yhteensä noin m 3 (ks. Taulukko 4-1). Jätetäytön korkeus ilman pintarakenteita on korkeimmillaan tasolla +90. Vaihtoehdon kapasiteetti riittää esitetyillä jätemäärillä noin 50 vuodeksi Yhteenveto vaihtoehdoista Taulukossa (Taulukko 4-1) on esitetty yhteenveto hankkeen vaihtoehtojenve0-ve2 mukaisista loppusijoitusalueiden täyttötilavuuksista ja kuvassa (Kuva 4-7) hankkeen vaihtoehdoista ja toiminnoista. 25

33 Taulukko 4-1. Täyttötilavuudet vaihtoehdoissa VE0-VE2. VE0 (m 3 ) VE1A (m 3 ) VE1B (m 3 ) VE2 (m 3 ) Nykyinen alue Käytetty täyttötilavuus* Jäljellä oleva täyttötilavuus* Laajennusalueet Vaihe Vaihe Vaihe Vaihe Jäljellä oleva täyttötilavuus Täyttötilavuus yhteensä * vuoden 2013 lopussa Kuva 4-7. Yhteenveto hankkeen vaihtoehdoista. 26

34 4.4 Toiminnan kuvaus Käsiteltävät materiaalit ja niiden määrät Kouvolan teollisuusjätekeskukseen otetaan vastaan materiaaleja ja jätteitä eri puolilta Suomea. Globaalissa kiertotaloudessa Ekokemin Keltakankaan palvelut mahdollistavat kustannustehokkaan ja lupaehtojen mukaisen käsittelyn myös Suomen ulkopuolelta tuleville materiaaleille. Käsittelyn jälkeen materiaaleja voidaan ohjata takaisin globaaliin tuotantoon. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet muodostuvat pääasiassa teollisuudessa, energiantuotannossa ja jätteenpoltossa, jolloin jätteet voivat olla esim. tuhkia, kuonia, savukaasunpuhdistusjätteitä ja erityyppisiä prosessijätteitä. Lisäksi vastaanotetaan pilaantuneita maa-aineksia, lietteitä ja ylijäämämaita. Teollisuusjätekeskuksessa vastaanotetaan ja käsitellään myös rakennus- ja purkutoiminnan jätteitä. Taulukossa (Taulukko 4-2) on esitetty vastaanotettavia materiaaleja sekä arviot niiden määristä eri vaihtoehdoissa. Tarkemmat kuvaukset vastaanotettavista materiaaleista on esitetty jäljempänä. Taulukko 4-2. Käsiteltävät materiaalit ja niiden määräarviot. Jätelaatu VE0 VE1A ja VE1B VE2 vaihteluväli määrä määrä (t/a) (t/a) (t/a) Voimalaitostuhkat ja kuonat Jätteenpolton tuhkat ja kuonat Savukaasujen puhdistusjätteet Teollisuusjätteet, esim prosessijätteet ja sivutuotteet - pölyt, metallisakat, valimojätteet, rejektit - epäkurantit tuote-erät Rakennus-, purku- ja siivousjätteet, esim kiviaines, beto ni, tiili - puu - lasi, muovi, metallit - kipsi ja bitumi - asbesti Energiantuotantoon soveltuvat jätteet, esim pakkausjätteet - muovit - puu - palavat jätteet Jätteiden mekaanisessa ja fysikaalis-kemiallisessa käsittelyssä muodostuvat jätteet, esim metallit, muovit - puu Lietteet ja vesipitoiset jätteet, esim vesienkäsittelyssä ja -puhdistuksessa muodostuvat lietteet ja sakat - jätteiden käsittelyssä syntyvät lietteet - teollisuuden lietteet (esim. kuitulietteet) - erotuskaivojen lietteet Pilaantuneet maat ja sedimentit Ylijäämämaat puhtaat ylijäämämaat Maanparannusaineiden valmistukseen soveltuvat jätteet, esim jätevedenpuhdistamoiden lietteet - elintarviketeollisuuden orgaaniset jätteet ja ruokajätteet - kasvijätteet - biokaasulaitosten käsittely- ja mädätysjäännös - jätteen käsittelyssä muodostuva orgaaninen jae Käytöstä poistetut renkaat Käsiteltävät vedet vedenkäsittelylaitoksella käsiteltäväksi soveltuvat vedet kuten metalli- ja öljypitoiset vedet Yhteensä

35 Jätteiden kuvaukset Voimalaitosten ja polttolaitosten jätteet Voimalaitosten ja polttolaitosten jätteitä ovat tuhkat, kuonat sekä savukaasujen puhdistusjätteet. Näitä jätteitä muodostuu voimalaitoksissa sekä muissa polttoprosesseissa. Jäteryhmään kuuluvat pohjatuhka, kuona, kattilatuhka, savukaasun puhdistusjätteet, polttoprosesseissa muodostuvat lietteet sekä polttoaineiden varastoinnissa muodostuvat jätteet. Jätteen olomuoto voi vaihdella hienojakoisesta karkearakeiseen materiaaliin. Usein tuhkilla ja kuonilla on kiinteytyvä ominaisuus, jolloin jäte muuttuu lohkareiseksi. Tuhkien ja kuonien käsittelyyn vaikuttavat erityisesti niiden metallipitoisuudet ja liukoisuudet. Voimalaitoksissa muodostuvien jätteiden ominaisuudet ja haitallisuus voivat vaihdella paljonkin riippuen polttoprosessista, missä ne ovat muodostuneet. Tuhkat ovat yleensä hienojakoisia, minkä vuoksi ne voivat kuivana aiheuttaa pölyämistä. Savukaasujen puhdistuksen jätteet ovat olomuodoltaan hienojakoista kuivaa tai lietemäistä jätettä. Jätteet sisältävät erityisesti metalleja eri pitoisuuksissa. Jätteenpolton jätteet Jätteen ja vaarallisen jätteen poltossa, pyrolyysissä ja savukaasujen käsittelyssä muodostuu tuhkia ja kuonia sekä savukaasujen puhdistusjätteitä. Jätteenpoltosta muodostuvat tuhkat ja kuonat vastaavat paljolti olomuodoltaan edellä mainittuja voimalaitostuhkia ja - kuonia, mutta kuonassa on mukana paljon kiinteää metallia ja mineraalista ainetta. Tuhkat ovat kuivana pölyäviä. Savukaasun puhdistusjätteiden haitta-ainepitoisuudet vastaavat paljolti lentotuhkaa, mutta jäte sisältää paljon kipsiä puhdistusprosessissa käytettävän kalkin takia. Jätteenpolton tuhkassa esiintyy metallien lisäksi erityisesti kloridia ja sulfaattia. Teollisuusjäte Teollisuusjätettä voi syntyä hyvin erilaisista prosesseista ja toiminnoista, kuten kemian teollisuudesta, mineraalien hyödyntämisestä, puunkäsittelystä jne. Teollisuusjätekeskukseen vastaanotettavat ja siellä käsiteltävät teollisuusjätteet ovat pääsääntöisesti prosessijätteitä, kuten pölyjä, sakkoja, valimotuotteita, epäkurantteja tuote-eriä, sivutuotteita ja rejektejä. Jätteet sisältävät metalleja ja orgaanisia haitta-aineita. Mikäli teollisuusjätteet ovat pölyjä, voivat ne aiheuttaa kuivana ja käsittelemättömänä pölyämistä. Mahdollisesti osa teollisuusjätteistä voi olla myös hajua aiheuttavia. Rakennus, purku- ja siivousjätteet Rakentamisessa ja purkamisessa muodostuu jätteitä kuten betonia, puuta, lasia, metalleja ja kiviaineksia. Lisäksi jätteisiin kuuluvat bitumi/tervatuotteet, kipsijäte, erityisjätteet kuten asbesti ja vaarallisia aineita sisältävät rakennusjätteet esimerkiksi PCB:tä sisältävät saumausaineet. Rakennus- ja purkujätteet voivat mahdollisesti olla pölyäviä, mikäli ne sisältävät paljon hienoainesta. Energiantuotantoon soveltuvat, erilliskerätyt jätteet Energiantuotantoon soveltuvilla erilliskerätyillä jätteillä tarkoitetaan sellaisia jätteitä, joista voidaan tuottaa energiaa jätteenpolttolaitoksella. Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi pakkausjätteet kuten maatalouden muovit (esim. aumamuovit), rakennusjätteet, puujäte sekä mahdollisesti muiden jätteiden joukossa tulevat energiajätteeksi luokiteltavat jätteet. Jätteiden mekaanisessa tai fysikaalis-kemiallisessa käsittelyssä muodostuvat jätteet Jätteiden käsittelyssä muodostuu rejektejä eli jätejakeita, joita ei voida hyödyntää syntypaikallaan. Tällaisia jätteitä muodostuu mm. jätteiden fysikaalis-kemiallisessa käsittelyssä, jätteen mekaanisessa käsittelyssä, jätevedenpuhdistuksessa ja metallijätteiden käsittelyssä. Jätteet voivat olla lietemäisiä tai kiinteitä ja ne voivat sisältää vaarallisia aineita. Jätteet voivat olla esimerkiksi muoveja, metallia ja puuta. Lietteet ja vesipitoiset jätteet Teollisuusjätekeskukseen vastaanotettavat lietteet ja vesipitoiset jätteet muodostuvat vesien tai jätteiden käsittelyssä muodostuneista lietteistä ja sakoista. Lietteet voivat tulla 28

36 monista eri prosesseista kuten elintarviketeollisuuden, puunkäsittelyteollisuuden (esim. kuitulietteet), tekstiili-, öljynjalostus- ja kemianteollisuuden prosesseista. Vesipitoisia jätteitä ovat erotuskaivojen lietteet ja muut vettä paljon sisältävät jätejakeet, kuten esim. öljyn- ja hiekanerottimien sekä säiliöiden pesulietteet. Pilaantuneet maat ja sedimentit Pilaantuneet maat ovat erilaisia maa-aineksia, jotka sisältävät yhtä tai useampaa haittaainetta. Aistinvaraisesti pilaantuneet maat eivät välttämättä eroa ylijäämämaista. Pilaantuneet maat voivat olla myös vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia. Sedimentit (ruoppausmassat) ovat vastaavia kuten pilaantuneet maat, mutta useimmiten ne muodostuvat hienojakoisemmasta aineksesta ja ovat märkiä. Pilaantuneet maat luokitellaan valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun asetuksen (214/2007, PIMA-asetus) mukaisesti kynnysarvon, alemman ohjearvon ja ylemmän ohjearvon mukaisiin pilaantuneisiin maa-aineksiin. Nämä arvot koskevat pilaantunutta maata puhdistuskohteessa. Pilaantuneen maan vastaanotto tapahtuu teollisuusjätekeskuksen ympäristöluvan ja kaatopaikka-asetuksen mukaisesti. Maa-ainekset voivat kuivina aiheuttaa pölyämistä. Ylijäämämaat Ylijäämämaat muodostuvat puhtaista maamassoista, joita muodostuu yleensä rakentamisen yhteydessä. Ylijäämämaita tarvitaan jätetäyttöalueilla välipeittomateriaalina sekä sulkemistöiden yhteydessä peittomateriaalina. Kuivina ylijäämämaat voivat aiheuttaa pölyämistä. Maanparannusaineiden valmistukseen soveltuvat jätteet Maanparannusaineiden valmistukseen soveltuvilla jätteillä tarkoitetaan jätteitä, joista voidaan tarvittavalla käsittelyllä valmistaa maanparannusaineita. Tällaisia jätteitä voivat olla jätevedenpuhdistamoiden lietteet, energiateollisuuden orgaaniset jätteet ja ruokajätteet, kasvijätteet, biokaasulaitosten käsittely- ja mädätysjäännökset sekä jätteen käsittelyssä muodostuvat orgaaniset jakeet. Maanparannusaineiden valmistukseen soveltuvat jätteet sisältävät orgaanista ainesta. Jätteet voivat aiheuttaa hajua. Käsiteltävät vedet Käsiteltävillä vesillä tarkoitetaan alueen ulkopuolelta tulevia vesiä, jotka sisältävät haittaaineita tai ravinteita. Teollisuusjätekeskukseen vastaanotetaan sellaisia vesiä, jotka soveltuvat käsiteltäväksi keskuksen vesienkäsittelylaitoksella. Vedet voivat olla esim. öljyisiä tai metallipitoisia. Jätteiden luokitus Kaatopaikka-asetuksen ja jäteasetuksen (179/2012) mukaisesti jätteet luokitellaan pysyviksi, tavanomaisiksi tai vaarallisiksi jätteiksi. Pysyvällä jätteellä tarkoitetaan jätettä a) joka ei liukene, pala tai reagoi muutoin fysikaalisesti tai kemiallisesti eikä hajoa biologisesti tai reagoi muiden aineiden kanssa aiheuttaen vaaraa terveydelle tai ympäristölle; b) jossa ei pitkänkään ajan kuluessa tapahdu olennaisia muita fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia muutoksia; c) jonka sisältämien haitallisten aineiden kokonaishuuhtoutuminen ja -pitoisuus sekä jätteestä muodostuvan kaatopaikkaveden myrkyllisyys ympäristölle on merkityksetön; ja d) josta ei aiheudu vaaraa pinta- tai pohjaveden laadulle. Tavanomaisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka ei ole vaarallista jätettä. Vaarallisiksi jätteiksi luokitellaan jätteet, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet luokitellaan vaaral- 29

37 lisiksi, jos niillä on jokin jäteasetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista, eli jos niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät jäteasetuksessa mainitut raja-arvot. Jäteasetuksen mukaisia vaaraominaisuuksia ovat räjähtävä, hapettava, helposti syttyvä, syttyvä, ärsyttävä, haitallinen, myrkyllinen, syöpää aiheuttava, syövyttävä, tartuntavaarallinen, lisääntymiselle vaarallinen, perimää vaurioittava, jäte, josta vapautuu myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä kaasuja niiden joutuessa kosketuksiin veden, ilman tai hapon kanssa, herkistävä, ympäristölle vaarallinen ja jäte, josta voi loppukäsittelyn jälkeen syntyä toista ainetta, kuten suotonestettä, jolla on jokin luetelluista ominaisuuksista. Taulukossa (Taulukko 4-3) on esitetty arviot taulukon (Taulukko 4-2) mukaisten jätteiden luokittelusta pysyviksi, tavanomaisiksi ja vaarallisiksi jätteiksi. Taulukko 4-3. Vastaanotettavien ja käsiteltävien materiaalien luokittelu ja osuudet. Jätelaatu Pysyvä Tavanomainen Vaarallinen jäte jäte jäte Voimalaitostuhkat ja kuonat 0 % % 5 10 % Jätteenpolton tuhkat ja kuonat 0 % % % Savukaasujen puhdistusjätteet 0 % % % Teollisuusjätteet 0 % % % Rakennus-, purku- ja siivousjätteet <10 % % % Energiantuotantoon soveltuvat jätteet 0 % 1 % 0 % Jätteiden mekaanisessa ja fysikaaliskemiallisessa käsittelyssä muodostuvat jätteet 0 % % % Lietteet ja vesipitoiset jätteet 0 % % % Pilaantuneet maat ja sedimentit 0 % % % Ylijäämämaat 100 % 0 % 0 % Maanparannusaineiden valmistukseen soveltuvat jätteet 0 % 1 % 0 % Käsiteltävät vedet 0 % % % Materiaalien vastaanotto ja tarkistus Teollisuusjätekeskuksen alue on aidattu. Kuormat otetaan vastaan vaaka-asemalla, joka sijaitsee päällystetyllä ja viemäröidyllä alueella. Vaaka-asemalla punnitaan, kirjataan sekä tarkistetaan tulevat sekä lähtevät kuormat. Kaikki vastaanotettavat ja teollisuusjätekeskuksesta lähtevät jätteet kirjataan punnitusjärjestelmään. Tulevat kuormat ohjataan tarvittavien asiakirjojen, kuorman tarkistusten ja kirjaamisten jälkeen vastaanottopaikalle Jätteiden esikäsittely- ja käsittelymenetelmät Teollisuusjätekeskuksessa kierrätetään, hyödynnetään, esikäsitellään ja käsitellään erityyppisiä jätteitä. Jätteet pyritään ensisijaisesti ohjaamaan hyötykäyttöön. Tarvittaessa vastaanotettavia jätteitä esikäsitellään tai välivarastoidaan ennen niiden hyödyntämistä tai käsittelyä. Jätteitä ja materiaaleja voidaan esikäsitellä lajittelemalla, seulonnalla, murskauksella, kuivauksella ja pesulla. Tarvittavien esikäsittelyiden ja käsittelyiden jälkeen hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet loppusijoitetaan kaatopaikalle. Kuvaukset eri esikäsittely- ja käsittelymenetelmillä on kuvattu seuraavassa. Lajittelu Lajittelua käytetään erityyppisten jätejakeiden toisistaan erottamiseen esim. jätteen hyötykäyttöä varten. Lajittelua tehdään silmämääräisesti, poimimalla ja erottelemalla esim. rakennus- ja purkujätteen tai pilaantuneiden maa-ainesten joukosta muita jätejakeita kuten muovia, puuta, metalleja jne. Työ tehdään pääasiassa koneellisesti, käyttäen tavanomaisia maarakennuskoneita kuten esim. kaivinkonetta tai esim. lajitteluun kehitetyn laitteiston avulla. Pienempien erien lajittelua voidaan tehdä käsin. Lajittelua tehdään pääasiassa päällystetyillä kenttäalueilla. Lajittelun yhteydessä voi aiheutua pölyämistä. 30

38 Tuhkia voidaan esikäsitellä luokittimella. Luokitin on sykloni, jossa erikokoiset tuhkapartikkelit erotellaan suuressa ilmavirrassa painovoiman avulla toisistaan. Partikkeleita sisältävä ilma saatetaan kartiossa voimakkaaseen pyörimisliikkeeseen, jolloin keskipakoisvoima erottaa raskaammat partikkelit kartion reunoille, joita pitkin ne kerääntyvät syklonin pohjalle. Kevyet tuhkapartikkelit jatkavat matkaa ilmavirran mukana erottelusäilöön. Erottelulla parannetaan tuhkien hyötykäyttökelpoisuutta eli tavoitteena on saada karkeampi jae hyötykäyttöön esim. maanrakennusmateriaaleina tai lannoitekäyttöön. Hieno/kevyt jae, johon haitta-aineet konsentroituvat, toimitetaan loppusijoitukseen. Tuhkien luokituksen pölypäästöt estetään keräämällä erotettu materiaali suodattimilla varustettuun säiliöön/siiloon. Lajitellut jätejakeet toimitetaan hyötykäyttöön, energian tuotantoon (mm. muovit, puu) tai loppusijoitukseen. Hyötykäyttöön soveltumattomat jakeet sijoitetaan jäteluokituksen ja kaatopaikkakelpoisuuden mukaisesti kaatopaikalle. Seulonta Seulonnan/välppäyksen avulla poistetaan jätemateriaalista (esimerkiksi maa-aines sekä rakennus- ja purkujätteet) liian suuret kappaleet tai materiaalia, joka esim. estää jätteen hyötykäytön. Jätteitä voidaan myös seuloa esikäsittelynä ennen muuta käsittelyä, kuten kompostointia tai stabilointia. Pilaantuneen maa-aineksen joukosta poistettavat kappaleet voivat olla esim. suuria kiviä, joita ei sijoiteta kaatopaikalle. Vastaavasti maa-aineksen joukosta voidaan poistaa jätettä (esim. rakennusjätettä, muovia, rautoja), joka muuten estäisi maa-aineksen hyötykäytön maarakentamisessa. Seulonnan yhteydessä voi aiheutua pölyämistä. Riippuen seulontatavasta, voi käsittelyn yhteydessä aiheutua myös jonkin verran melua. Suurten erien (esim. maa-aineserät) seulontaa voidaan tehdä siirrettävällä seulontalaitteistolla. Materiaalin syöttö seulalle tehdään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Pienempien erien seulonnassa voidaan käyttää myös seulakauhaa, joka yhdistetään esim. pyöräkuormaajaan tai kaivinkoneeseen. Käsittelyä tehdään pääasiassa päällystetyillä kenttä-alueilla tai mikäli käsitellään pölyäviä materiaaleja, voidaan seulontaa tarvittaessa tehdä myös hallissa. Seulotut materiaalit toimitetaan hyötykäyttöön. Esimerkiksi maa- ja kiviainekset toimitetaan maarakentamiseen, kannot ja puujäte sekä muovit energiantuotantoon ja metallit kierrätykseen. Hyötykäyttöön soveltumattomat jakeet toimitetaan käsiteltäväksi muualle tai ne sijoitetaan jäteluokituksen ja kaatopaikkakelpoisuuden mukaisesti kaatopaikalle. Murskaus Murskausta käytetään tarvittaessa erilaisten rakennus- ja purkujätteiden (betoni, tiili, kiviaines, bitumijäte, kipsijätteet), käytöstä poistettujen renkaiden sekä esim. kyllästetyn puujätteen palakoon pienentämiseen jätteen hyödyntämistä tai loppusijoitusta varten. Murskauksessa käytetään erillistä, alueelle siirrettävää murskausyksikköä. Materiaalin siirto murskaimeen tehdään esim. kaivinkoneella, pyöräkuormaajalla tai kahmarilla. Vähäisempiä kertaeriä esim. betonia murskataan mm. iskuvasaralla (rammerilla) tai seulamurskaimella, joka voidaan liittää kaivinkoneeseen tai pyöräkuormaajaan. Vähäisiä määriä betonia voidaan myös pulveroida kaivinkoneeseen liitettävällä pulveroijalla. Murskauksesta aiheutuu melua. Murskauksen yhteydessä voi aiheutua myös pölyämistä Kipsijätettä ja kyllästettyä puuta lukuun ottamatta murskaus tehdään kentällä. Murskattu bitumi- ja kipsijäte sekä kyllästetty puu varastoidaan hallissa, muu käsitelty materiaali kentällä, tarvittaessa peitettynä. Käsitelty rakennus- ja purkujäte toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Murskattu bitumijäte toimitetaan hyötykäyttöön asfalttiasemille, joissa sitä käytetään uuden asfaltin valmistuksessa. Käsitelty kipsijäte toimitetaan raaka-aineeksi kipsilevyjen valmistukseen. Betoni- ja tiilijätettä toimitetaan hyötykäyttöön ns. MARAasetuksen (VNA 591/2006) mukaisiin tai ympäristöluvan omaaviin maarakennuskohteisiin tai esim. kaatopaikan rakenteisiin. Murskatut renkaat toimitetaan hyötykäyttöön. Murskattu kyllästetty puu toimitetaan polttoon Ekokem Oyj:n Riihimäen laitoksen. Jos jätejakeet 31

39 eivät ole murskauksen jälkeen hyötykäyttökelpoista, ne sijoitetaan jäteluokituksen ja kaatopaikkakelpoisuuskriteerien mukaisesti kaatopaikalle Kuivaus Kuivausta käytetään märkien jätteiden, kuten pilaantuneiden ruoppausmassojen, teollisuuden sakkojen ja erilaisten lietteiden esikäsittelymenetelmänä. Teollisuusjätekeskuksessa voidaan käyttää seuraavia vedenpoistomenetelmiä: laskeuttaminen puristaminen linkoaminen terminen kuivaaminen. Yksinkertaisimmillaan kuivaus tehdään laskeuttamalla esim. sakasta tai lietteestä kiintoaines ja erottamalla vesi. Kiintoaineen laskeuttaminen tehdään esim. kontissa tai säiliössä tai altaissa. Käsiteltävään vesipitoiseen materiaaliin lisätään tarvittaessa kemikaaleja (saostuskemikaaleja, ph:n säätökemikaaleja, apuaineina polymeerejä) kiintoaineen laskeuttamisen ja veden erottumisen tehostamiseksi. Kemikaalien tarve ja niiden määrät selvitetään laboratoriossa tehtävillä ennakkokokeilla. Erottuva vesi johdetaan vielä tarvittaessa käsiteltäväksi vesienkäsittelyyn. Kiintoaineen koneelliseen kuivaamiseen on käytettävissä useita erilaisia menetelmiä. Pääasiassa käytetään mekaanista kuivaamista eli vesi erotetaan puristamalla (esim. suotonauha- tai ruuvipuristin) tai keskipakoisvoimaan perustuen linkoamalla. Myös ennen koneellista kuivausta voidaan lietteeseen lisätä veden erottumista edistäviä kemikaaleja. Lietteiden käsittelyä voidaan tehdä hallissa esim. säiliöissä, konteissa tai altaissa, joista vedet voidaan kerätä erilleen ja toimittaa käsiteltäväksi. Lietteistä eroteltu kiintoaine käsitellään teollisuusjätekeskuksessa esim. stabiloimalla/kiinteyttämällä ja/tai sijoitetaan kaatopaikalle jäteluokan ja kaatopaikkakelpoisuuden perusteella tai toimitetaan muualle, asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan paikkaan. Kuivauksen päästöt liittyvät lähinnä mahdollisiin vesipäästöihin. Lietteitä ja muita märkiä jätteitä voidaan kuivata myös termisesti. Terminen kuivaus voidaan toteuttaa siirrettävällä käsittelylaitteistolla. Termisen käsittelyn energianlähteenä käytetään esim. polttoöljyä. Terminen käsittelylaitteisto on suunniteltu niin, että tuotettua lämpöä voitaisiin kierrättää mahdollisimman paljon itse käsittelyasemassa. Pesu Pesussa lietteistä, sedimenteistä ja teollisuuden sakoista erotetaan hienoaines sekä liotetaan haitta-aineita pesuaineiden avulla. Pesu toteutetaan esim. pesulaitteistolla, jossa on vesikierto. Prosessista saatava karkea aines (sora, hiekka) on yleensä puhdasta ja sitä voidaan käyttää normaalisti maanrakennustöissä sen jälkeen kun sen puhtaus on varmistettu. Karkea aines varastoidaan käsittelyn jälkeen käsittelykentällä tai hallissa. Hienoaines ja muut fraktiot, joihin osa haitta-aineista rikastuu, stabiloidaan tai käsitellään muulla sopivalla menetelmällä. Hienoaines varastoidaan alueella vesitiiviillä lavoilla tai lietealtaissa. Pesunesteeseen liuenneet haitta-aineet poistetaan laskeuttamalla, saostamalla, flokkaamalla, biologisilla menetelmillä tai suodattamalla aktiivihiilen läpi. Puhdistettu vesi palautetaan kiertoon. Mikäli pesussa muodostuu vesiä tai jätteitä, joita ei voida käsitellä teollisuusjätekeskuksessa, toimitetaan ne käsiteltäväksi laitokseen, jolla on siihen asianmukaiset luvat. Pesua voidaan tehdä myös muilla tavoilla esimerkiksi allaspesuna ja myös näissä menetelmissä pesuvedet johdetaan vesienkäsittelyyn. Pesumenetelmän päästöt liittyvät lähinnä mahdollisiin vesipäästöihin. Pesumenetelmän prosessikaavio on esitetty kuvassa (Kuva 4-8). 32

40 Kuva 4-8. Pesu menetelmän prosessikaavio. Metallien erottelu Metalleja erotetaan esim. jätteenpolton kuonista tai ampumarata-alueiden maa-aineksista. Erottelussa käsiteltävästä materiaalista erotellaan ensiksi suurimmat kappaleet välpän avulla ja rautametallit magneettierottimella. Rautametallijae, jota voidaan vielä tarvittaessa puhdistaa sähkömagneetilla, toimitetaan hyötykäyttöön. Magneettierottimen jälkeen kuona jaetaan seulomalla jakeisiin (esim. 0-5 mm, 5-30 mm ja mm). Karkeimmille jakeille suoritetaan pyörrevirtaerottelu, josta tuotteena saadaan ei-rautametallifraktiot (esim. alumiini) hyötykäyttöön. Pyörrevirtaerottelun jälkeen jäännösjakeelle suoritetaan induktioerottelu, jolla loput magneetti- tai pyörrevirtaerottimella erottumattomat metallit (kuten ruostumaton teräs, RST) saadaan eroteltua hyötykäyttöön. Ennen induktioerottelua tai sen jälkeen jäännösjakeelle ja välppäylitteelle voidaan vielä suorittaa murskaus, jonka jälkeen jakeet voidaan syöttää takaisin välpälle ja seulalle materiaalin ohjautuessa tällöin tehokkaammin hyötykäyttöön. Jäännöksenä muodostuvat, metallierotellut jakeet hyötykäytetään ympäristöluvallisissa kohteissa. Murskaantumattomat suuret kuonakappaleet ja muu kierrätykseen/hyötykäyttöön soveltumaton jäännös sijoitetaan kaatopaikalle, kuten erotteluprosessissa muodostuva kaatopaikkajäännös. Metallien erottelussa voi aiheutua pölyämistä sekä melua. Kuvassa (Kuva 4-9) on esitetty metallien erottelun prosessikaavio ja kuvassa (Kuva 4-10) metallien erottelua käytännössä. 33

41 Kuva 4-9. Metallien erottelun prosessikaavio. Kuva Metallien erottelua. Varastointi Jätejakeita varastoidaan ennen niiden käsittelyä tai toimittamista muualle hyötykäyttöön, käsittelyyn tai loppusijoitukseen. Jätteitä varastoidaan niiden määrän ja ominaisuuksien (esim. haisevat, pölyävät) mukaisesti kasoissa/aumoissa kenttäalueilla tai halleissa sekä pienempiä eriä tarpeen mukaan väliaikaisesti esim. konteissa tai säiliöissä. Kentällä varastokasat ja -aumat peitetään tarvittaessa tai pidetään kosteina kastelemalla pölyämisen estämiseksi. Peittämistarve arvioidaan eräkohtaisesti huomioiden mm. jätteen laatu (esim. maa-aineksen hienoaineksen osuus), haitta-aineet ja sääolosuhteet. 34

42 Stabilointi Stabilointimenetelmät voidaan jakaa sideainestabilointiin ja kemialliseen stabilointiin. Stabiloinnissa käsiteltävään massaan lisätään side- ja lisäaineita kuten sementtiä, ferrosulfaattia tai kuonaa, jotka pienentävät haitta-aineiden liukoisuutta, massan vedenläpäisevyyttä ja jotka kiinteyttävät massan monoliittiseksi rakenteeksi. Jäte-erän soveltuvuus stabilointiin tarkistetaan joko ennen jätteen toimittamista teollisuusjätekeskukseen tai välivarastoinnin aikana. Jäte-erille tehdään laboratoriossa esikokeita ja reseptöinti, jossa selvitetään ko. jätteelle soveltuvat side- ja lisäaineet ja niiden määrät. Reseptöintiin vaikuttavat stabiloidun massan hyötykäyttö- ja loppusijoituskohteen vaatimukset, jotka määräytyvät kunkin hyötykäyttökohteen ympäristöluvan tai kaatopaikkakelpoisuuskriteerien perusteella. Ennen käsittelyä jätteistä (esim. maa-aines) poistetaan tarvittaessa seulomalla ylisuuret kivet ja muut kappaleet. Stabilointia varten teollisuusjätekeskuksessa on sekoitusasema. Sekoitusaseman siiloihin esim. tuhkat ja muut pölyävät jakeet siirretään putkia pitkin, jolloin pölyämistä ei aiheudu. Pilaantuneen maan sekä tuhkan stabiloinnin prosessikaaviot on esitetty kuvassa (Kuva 4-11). Kuvassa (Kuva 4-12) on esitetty Kouvolan teollisuusjätekeskuksen nykyinen sekoitusasema. Kuva Stabiloinnin prosessikaaviot. Vasemmalla esitetty prosessikaavio kuvaa pilaantuneen maan stabilointia ja oikealla oleva tuhkan stabilointia. 35

43 Kuva Kouvolan teollisuusjätekeskuksen nykyinen sekoitusasema. Alipainekäsittely Alipainekäsittelyllä puhdistetaan lähinnä pilaantuneita maa-aineksia, jotka sisältävät helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (ns. VOC-yhdisteitä kuten esim. bensiinin komponentteja, liuottimia), mutta menetelmää voidaan käyttää myös muiden jätemateriaalien (esim. liuottimilla pilaantuneet betonit) käsittelyyn. Yleensä ko. käsittelyyn otetaan maa-aineksia, jotka ovat voimakkaasti pilaantuneet VOC-yhdisteillä. Myös maa-aineksen laatu vaikuttaa käsittelyn toimivuuteen, eikä esim. hyvin savipitoisia maita käsitellä tällä menetelmällä. Menetelmää voidaan käyttää myös useita erityyppisiä haitta-aineita sisältävien jätteiden yhtenä käsittelyvaiheena. Alipainekäsittely toteutetaan joko kentällä tai hallissa. Hallissa höyrystyneet VOC-yhdisteet imetään maa-ainesaumoista halliin rakennetun imuputkiston avulla tai hallin ilmasta ilman aumakäsittelyä. Kerätty kaasu johdetaan kaasunkäsittelyyn. Kaasut voidaan kerätä aktiivihiileen, johtaa katalyyttiseen polttimeen tai kaasut voidaan käsitellä muulla tavoin siten, että haitallisia päästöjä ilmaan ei pääse syntymään. Kaasun käsittelymenetelmän valintaan vaikuttaa mm. haitta-aine ja esim. katalyyttistä polttoa ei tehdä, jos poistettavat haitta-aineet ovat kloorattuja yhdisteitä. Käsittelyn aikana VOC-pitoisuuksia seurataan säännöllisin mittauksin käsiteltävästä jätteestä (huokoskaasusta). Käsittelyyn johdettavan ilman sekä käsittelystä ulosjohdettavan ilman pitoisuuksia seurataan säännöllisesti. Tarpeen mukaan seurataan myös käsittelyhallin ilmapitoisuuksia (lähinnä työsuojelun vuoksi). Alipainekäsittelyä jatketaan kunnes VOC-yhdisteiden pitoisuudet ovat laskeneet riittävästi esim. hyötykäyttöä, jatkokäsittelyä tai loppusijoitusta varten. Maa-ainesten käsittelyssä tavoitepitoisuus riippuu hyötykäyttö- tai loppusijoituskohteesta. Käsittelytulos varmennetaan maanäytteistä tehtävien laboratorioanalyysien avulla. Alipainekäsittelyn prosessikaavio on esitetty kuvassa (Kuva 4-13). 36

44 Kuva Alipainekäsittelyn prosessikaavio. Biologinen käsittely; kompostointi ja sienikäsittely Biologisella käsittelyllä vähennetään orgaanisten, biologisesti hajoavien haitallisten aineiden kuten esimerkiksi öljy-, PAH-yhdisteiden sekä torjunta-aineiden pitoisuuksia. Käsittelyllä voidaan myös pienentää orgaanisen hiilen kokonaismäärää (TOC) ja näin parantaa ko. jätteen soveltuvuutta hyötykäyttöön tai kaatopaikkasijoitukseen. Lisäksi kompostoinnin avulla voidaan valmistaa lannoitevalmisteita, kuten esim. maanparannusainetta puhdistamolietteistä. Tarvittaessa jäte-erälle tehdään laboratoriossa esikokeita, joilla varmistetaan soveltuvuus käsittelyyn. Biologisen käsittelyn yhteydessä voi aiheutua hajua ja pölyämistä. Kompostointi Kompostointia tehdään teollisuusjätekeskuksessa aumakäsittelynä joko kentällä tai tarvittaessa hallissa. Kompostointia voidaan käyttää myös esim. alipainekäsittelyn jatkopuhdistuksena heikommin haihtuville yhdisteille. Ennen aumaamista jätteet esikäsitellään esim. seulomalla isojen kappaleiden poistamiseksi, jotta aumoja voidaan käsitellä koneellisesti. Esikäsittelyn jälkeen massaan lisätään tukiaineeksi kuoriketta, puuhaketta tai muuta soveltuvaa tukiainetta sekä tarvittavat ravinteet. Tukiainelisäyksen yhteydessä massat homogenisoidaan ja rakennetaan kompostiaumat. Kompostoinnin aikana aumoja sekoitetaan säännöllisesti hapensaannin varmistamiseksi. Tarvittaessa maamassoja kastellaan. Mikäli aumat eivät ole hallissa, ne peitetään esim. aumamuovilla käsittelyn ajaksi, jolloin estetään pöly- sekä hajuhaittoja. Puhdistumisen edistymistä seurataan näytteenoton ja analysoinnin avulla. Käsittely lopetetaan, kun aumasta otetun kokoomanäytteen pitoisuuksien on todettu laskeneen hyötykäyttökohteen (esim. maarakentamisessa yleensä VNA 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot) tai loppusijoituksen vaatimalle tasolle. Käsittelyn jälkeen maamassat toimitetaan hyötykäyttöön esim. kaatopaikan peittomassoiksi tai loppusijoitukseen kaatopaikkakelpoisuuskriteerien mukaisesti, mikäli hyötykäyttö ei ole mahdollista. Kompostoinnin prosessikaavio on esitetty kuvassa (Kuva 4-14). 37

45 Kuva Kompostoinnin prosessikaavio. Sienikäsittely Sienikäsittelymenetelmällä tarkoitetaan orgaanisten yhdisteiden hajottamista jätemassoista kuten esim. maa-aineksesta kasvattamalla niihin sienirihmastoa. Sienisiirros kasvatetaan kiinteään orgaaniseen pintasteriloituun kasvualustaan ja asennetaan pilaantuneeseen maahan. Kasvaessaan sienirihmasto tuottaa entsyymejä, jotka katalysoivat massan orgaanisen aineksen sekä orgaanisten haitta-aineiden kuten öljyhiilivetyjen ja kloorattujen ja polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) ja torjunta-aineiden hajoamisreaktioita. Sienikäsittely on menetelmänä verrattavissa kompostointiin, sienikäsittelyssä vain auman rakentamisen yhteydessä aumaan lisätään sienisiirros. Jos sienisiirros vaaditaan, lisätään se aumaan putkina, mattoina tai massaan sekoitettuna. Tarvittava sienisiirros voidaan kasvattaa käsittelyä varten esim. aumassa tai tuubissa. Sienisiirroksen kasvatuksessa voi aiheutua itiöiden pölyämistä. Sienisiirroksen määrä on kuitenkin pieni, enimmillään 5 % käsiteltävästä massamäärästä. Käsittelyn tavoitteena on orgaanisen aineksen määrän (TOC, DOC, hehkutushäviö) tai haitta-ainepitoisuuksien pienentäminen halutun hyötykäyttö- tai loppusijoitusvaihtoehdon vaatimalle tasolle. Käsiteltävä massa voidaan seuloa tarvittaessa ennen käsittelyä. Jos massa on huonosti ilmaa johtavaa, voidaan massaan lisätä seosainetta (esim. kivimurskaa) huokoisuuden parantamiseksi. Mikäli aumat eivät ole hallissa, ne peitetään esim. aumamuovilla käsittelyn ajaksi. Ko. käsittelymenetelmän sovellus maamassojen käsittelemiseksi on suojattu Suomessa patentilla (119501) ja EU:n alueella patenttihakemuksella (EP ). Käsittelyssä käytetään Suomesta eristettyjä lahottajasienikantoja. Puhdistumisen edistymistä seurataan näytteenoton ja analysoinnin avulla. 38

46 Kuva Sienikäsittelyä. Maanparannusaineiden valmistaminen Jätteistä valmistetaan kompostoimalla tai vanhentamalla maanparannusainetta, joko maanparannuskompostia tai tuorekompostia. Jätteestä riippuen käsittely tehdään joko kentällä tai hallissa. Prosessiin voi kuulua myös suljettu kompostointivaihe esim. rumpu-, tunneli- tai kaukalokompostorissa. Maanparannusaineita valmistetaan esim. seuraavista jätteistä: teollisuuden lietteet, kuten kuitulietteet, puhdistamolietteet, kasvijätteet, elintarviketeollisuuden orgaaniset jätteet ja ruokajätteet, biokaasulaitosten käsittely- ja mädätysjäännökset sekä sekajätteen mekaanisessa käsittelyssä muodostuva orgaaninen fraktio. Lisäksi tuhkista voidaan valmistaa epäorgaanisia tuhkalannoitteita. Tuhkalannoitteena tai sen raaka-aineena voidaan käyttää turpeen, peltobiomassan tai puun tuhkaa sekä eläinperäistä tuhkaa. Tuhkia voidaan mahdollisesti hyödyntää myös muiden maanparannusaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi mädätysjäännöksen, elintarviketeollisuuden jätteiden sekä yhdyskuntajätevesilietteiden käsittely tehdään hallissa tai suljetussa kompostointivaiheessa hajuhaittojen vähentämiseksi. Hallin lattiat ovat tiiviit ja vedet kerätään käsiteltäväksi. Mikäli käsittelyä tehdään kentällä, on kenttä asfaltoitu ja kentältä sade- ja hulevedet kerätään käsittelyyn. Hallien ja suljetun kompostointivaiheen poistoilma käsitellään tarvittaessa asianmukaisesti esim. biosuodattimilla ennen poistoilman johtamista ulkoilmaan. Jätteistä rakennetaan kompostiaumoja, joihin sekoitetaan tarvittavat tuki- ja seosaineet. Tuki- ja seosaineita voivat olla esim. kuori, hake, ruokohelpi, turve, sahanpuru, hiekka, biotiitti ja kalkki. Tuki- ja seosaineet sekoitetaan jätteen joukkoon esim. pyöräkuormaajalla tai seulakauhalla. Tarvittaessa jätteeseen sekoitetaan myös ravinteita tai muita kompostoitumista kiihdyttäviä aineita. Maanparannusaineiden valmistukseen liittyvät toiminnot, kulkureitit ja jäte-erät sijoitetaan siten, että valmiiden tuotteiden kontaminoituminen 39

47 estetään. Aumojen koot ovat tyypillisesti n tonnia, koko voi kuitenkin vaihdella jätteestä riippuen välillä tonnia. Käsittelyn aikana kompostiaumoja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä aumoja säännöllisesti tai puhaltamalla ilma kompostointiaumoihin. Kompostoitumista seurataan lämpötilaa mittaamalla. Lisäksi aumoista otetaan säännöllisesti näytteitä kompostin kypsyyden ja hygienisoitumisen seuraamiseksi. Kompostointia jatketaan, kunnes komposti täyttää maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteista antaman asetuksen (24/2011) mukaiset kriteerit esim. tuorekompostille tai maanparannuskompostille. Kompostointi kestää 3-12 kuukautta riippuen mm. kompostin tavoitellusta kypsyysasteesta. Valmiit tuotteet toimitetaan maanparannusaineeksi esim. vilja- ja energiakasveille tai mullan raaka-aineeksi. Tuotteita voidaan käyttää myös maisemoinnissa esim. kaatopaikoilla, eroosion estämisessä ja siirtonurmikoiden kasvualustoina. Lannoitevalmisteiden, kuten maanparannusaineiden valmistusta valvoo Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Valmistuksessa noudatetaan lannoitevalmisteita koskevaa lainsäädäntöä (mm. lannoitevalmistelaki 539/2006, MMM asetus lannoitevalmisteista 24/2011) sekä Eviran antamia ohjeita ja vaatimuksia lannoitevalmisteiden valmistamisesta. Ohjeistusta ja vaatimuksia on annettu mm. ilmoitus- ja kirjanpitovelvollisuudesta sekä omavalvonnasta. Sivutuoteasetuksen piiriin kuuluvien jätteiden käsittelyssä noudatetaan sivutuoteasetuksessa (1069/2009) annettuja vaatimuksia. Tuotteiden markkinoille saattamiseksi haetaan valmisteille laitoshyväksyntää. Nykyisiin Kouvolan teollisuusjätekeskuksessa on Eviran laitoshyväksyntä orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistamiselle teollisuuslietteistä, hyväksyntä on annettu Biologisesti tehostettu kasaliuotus Kasaliuotuksella voidaan puhdistaa jätteenpolton arinakuonaa raskasmetalleista sekä mahdollisesti saostaa kuonasta liuotettuja metalleja jatkojalostukseen. Myös harvinaisten alkuaineiden talteen saanti voi olla mahdollista. Kierrättämällä arinakuonan sisältämiä metalleja ja hyödyntämällä arinakuonaa ympäristörakentamisessa neitseellisen luonnonmateriaalin sijasta, säästetään luonnonvaroja ja vältytään arinakuonan kaatopaikkasijoittamiselta. Kasaliuotuksessa voidaan hyödyntää rautaa ja rikkiä hapettavia bakteereja, jotka alhaisessa ph:ssa liuottavat metalleja mineraaleista. Liuotuksessa voidaan hyödyntää myös sieniä (homeet). Bakteeribioliuotuksen etuna on parempi lämpötilan vaihtelujen sietokyky, sillä prosessi tuottaa itse lämpöä. Nämä bakteerit saavat myös tarvitsemansa hiilen ilman hiilidioksidista, joten lisättyä orgaanista hiiltä ei tarvita, toisin kuin sienibioliuotuksessa. Yleisimmin käytetyt bakteerit toimivat ph-alueella 1,5-3. Liuotuskasat rakennetaan vettä läpäisemättömän pohjarakenteen päälle niin, ettei vettä pääse kulkeutumaan maaperään ja pohjaveteen. Liuotettavasta materiaalista rakennettavien aumojen läpi valutetaan hapanta kiertoliuosta, jonka ph säädetään rikkihapolla arvoon 2. Kiertoliuoksen määrä on n % käsiteltävän arinakuonan määrästä ja sitä kierrätetään altaan tai reaktorin kautta. Vesi kerätään kasan pohjalta pohjarakenteen päälle rakennettavalla keräysjärjestelmällä ja pumpataan takaisin kasojen päälle. Nestekierron ph säädetään valittujen mikrobien toiminnalle sopivalle tasolle rikkihapon (tai rikkihappoa sisältävän muun nesteen) avulla. Tutkimuksissa selvitetään muiden lisättävien aineiden, kuten ravinteiden tarve. Kierrosta poistuvan (esim. haihtuminen) ja poistettavan veden tilalle lisätään puhdasta vettä. Tarvittaessa aumaa ilmastetaan ilmastusputkilla prosessin tehostamiseksi. Käsittely voidaan tehdä katetussa hallissa tai taivasalla huolehtien riittävästä varoallaskapasiteetista sadevesien hallitsemiseksi. Metallien talteenotto tapahtuu saostamalla (esim. hydroksidisaostus) ja sekin luultavasti on osa liuotusprosessia. Vaihtoehtoisesti neste voidaan käsitellään suodattamalla/haihduttamalla vesimäärän pienentämiseksi, jonka jälkeen neste toimitetaan muualle jatkokäsittelyyn. 40

48 Rikkivetyä ei lähtökohtaisesti liuotuksessa muodostu, mutta rikkivetyä voidaan yhtenä vaihtoehtona käyttää metallien saostuksessa. Pölypäästöjä voi syntyä aumaa rakennettaessa tai siirrettäessä, mutta käsittelyn alettua kuona on pääsääntöisesti märkää, mikä vähentää pölyämistä. Landfill mining Kaatopaikkojen materiaalisisällön hyödyntämisellä (englanniksi ns. landfill mining eli kaatopaikkakaivostoiminta) tarkoitetaan yleensä vanhan jo biohajoamisen osalta stabiloituneen kaatopaikan materiaalien hyödyntämistä. Monien raaka-aineiden (esim. EU:n listaamat kriittiset metallit ja alkuaineet) kulutus ja arvo ovat nousseet huomattavasti ja lisäksi näiden materiaalien saatavuus heikkenee tulevaisuudessa. Vanhojen kaatopaikkojen jätesisällöissä voi olla hyödynnettäviä materiaaleja ja tässä erityisesti korostuvat ennen laajamittaista lajittelua loppusijoitetut jätetäytöt. Tämän vuoksi tässä hankkeessa tarkastellaan mahdollisuutta hyödyntää vanhan jätetäytön materiaaleja. Ennen landfill mining toiminnan aloittamista tehtävillä kohdetutkimuksilla, kuten kairauksilla tai koekuopilla, pyritään selvittämään kaatopaikan materiaalisisältö ja sen hyödynnettävyys. Mahdollisesti tutkimusvaiheessa voi aiheutua kaatopaikkaympäristölle tyypillisiä pieniä hajuhaittoja hajoamistilassa olevan jätteen nostamisesta ja mahdollisesta tutkimuksiin liittyvästä käsittelystä. (VTT, 2014) Landfill mining -toiminta perustuu jätetäytön vaiheittaiseen kaivamiseen. Kaivamisen jälkeen jätteet käsitellään lähinnä mekaanisilla menetelmillä kuten murskaamalla, repimällä, seulomalla, magneettisten metallien erottelulla ja materiaalien painoon perustuvalla erottelulla esim. tuuliseulalla. Kaivettavista ja käsitellyistä jätteistä mahdollisimman suuri osa toimitetaan hyötykäyttöön (esim. metallit). Käsittelyssä muodostuvia maa-aineksia voidaan hyötykäyttää teollisuusjätekeskuksen rakenteissa. Lisäksi käsittelyssä muodostuu rejektejä, jotka loppusijoitetaan teollisuusjätekeskuksen kaatopaikalle tai kuljetetaan muualle luvan omaavaan paikkaan käsiteltäväksi. (VTT, 2014) Landfill miningin kaivutöiden sekä vesien hallinnan suunnittelemiseksi kaatopaikan suotovesien määrä ja ominaisuudet selvitetään ennen kaivamisen aloittamista ja rakennetaan asianmukainen vesien keräys työnaikaisesti. Metaanin aiheuttaman räjähdysvaaran ja muiden kaatopaikkakaasun sisältämien yhdisteiden myrkyllisyyden vuoksi kaasupitoisuuksia mitataan jatkuvasti kaivun aikana. Kaatopaikkakaasun sisältämät yhdisteet voivat aiheuttaa hajuhaittoja lähiympäristön asukkaille. Landfill mining toiminnasta tiedotetaan ympäristön asukkaille jo ennen toiminnan aloittamista. Hajuhaittojen vähentämiseksi kaatopaikkaa kaivettaessa avoinna olevan jätetäytön pinta-ala pidetään mahdollisimman pienenä. Jätteen kaivaminen, käsittely ja varastointi sekä toimintoihin liittyvä liikenne saattavat aiheuttaa pölypäästöjä. Pölyämistä seurataan ja tarvittaessa hallitaan mm. teiden ja/tai jätteiden kastelulla toiminnan aikana. (VTT, 2014) Landfill mining toiminnan jälkeen vanhaa kaatopaikka-aluetta tai sen osaa voidaan käyttää esim. käsittelykenttänä tai loppusijoitusalueena. Mikäli alue voidaan pohjatutkimusten perusteella rakentaa loppusijoitusalueeksi, tulee alueelle rakentaa kaatopaikan pohjarakenteet. Mikäli alue otetaan jätteiden käsittelytoimintaan, rakennetaan alueelle tiiviit pohjarakenteet. Tarkemmin landfill mining toimintaa on kuvattu VTT:n raportissa Landfill mining toiminnan kuvaukset ympäristövaikutusten arviointia varten. Dokumentti No VTT-M Energian tuotantoon soveltuvien jätteiden käsittely Teollisuusjätekeskukseen vastaanotetaan jätteitä, joista valmistetaan kierrätyspolttoaineita. Kierrätyspolttoaineita valmistetaan esimerkiksi rakennus- purku- sekä energiajätteistä. Energiajätekuormat vastaanotetaan halliin tai kentälle, missä niistä poistetaan kahmarilla suuret prosessointia hankaloittavat kappaleet. Tämän jälkeen jäte murskataan esimurskaimella tasalaatuiseksi, minkä jälkeen murske seulotaan. Seulonnassa muodostuva hienojakoinen alite sisältää mineraaleja sekä lasia. Seulonnan ylitteestä poistetaan metallit 41

49 magneettierottelulla ja metallit toimitetaan metallinkierrätykseen. Magneettisen erottelun alite eli hienojae varastoidaan ja käsitellään. Erottelun kevyt ylite ohjataan toisen vaiheen murskaukseen, jonka ylite ohjataan kierrätyspolttoaineen laadunvarmistusprosessiin. Laadunvarmistuksen jälkeen valmis polttoaine toimitetaan kierrätyspolttoaineeksi voimalaitoksille. Energiajätteen käsittelyn yhteydessä voi aiheutua pölyämistä seulonnan sekä erottelun yhteydessä. Kierrätysterminaalitoiminta Teollisuusjätekeskuksen toiminta käsittää myös kierrätysterminaalitoiminnan. Kierrätysterminaalin kautta kulkee materiaalia teollisuusjätekeskuksen ulkopuolelle hyötykäyttöön ja kierrätykseen. Terminaalista hyötykäyttö- tai kierrätyskelpoiset materiaalit toimitetaan edelleen esim. maarakentamiseen, energiantuotantoon tai muuhun hyötykäyttökohteeseen. Kierrätysmateriaalitoiminnan aloittaminen teollisuusjätekeskuksessa on hyvin todennäköistä muutaman vuoden sisällä. Vastaanotettavat materiaalit tuodaan terminaaliin joko suoraan niiden syntypaikalta tai niitä voidaan esikäsitellä, käsitellä tai välivarastoida teollisuusjätekeskuksessa ennen niiden kierrätysterminaaliin toimittamista. Terminaalin toiminta on pääosin hyötykäyttöön toimitettavien materiaalien varastointia. Tarvittaessa materiaaleja voidaan esim. lajitella ennen niiden toimittamista hyötykäyttöön. Kierrätysterminaalissa materiaalit varastoidaan joko kentällä, katoksissa tai halleissa. Varastopaikka valitaan tapauskohtaisesti materiaalin mukaisesti siten, ettei varastoinnista aiheudu päästöjä ympäristöön. Esimerkiksi mahdollisesti pölyävät materiaalit varastoidaan hallissa. Kaikki kierrätysmateriaaliterminaalitoiminnassa käytettävät kenttäalueet ovat asfaltoituja, joilta sade- ja hulevedet kerätään ja käsitellään. Terminaalissa käsiteltävät jätteet ovat joko pysyviksi tai tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia. Terminaaliin suoraan vastaanotettavia ja siellä varastoitavia jätteitä ovat esimerkiksi ylijäämämaa-ainekset, jotka voidaan toimittaa maarakentamiseen, tuhkat ja betonimurske, jotka soveltuvat sellaisenaan maarakentamiseen MARAasetuksen mukaisesti sekä tuhkat, jotka soveltuvat lannoitukseen käytöstä poistetut renkaat. Teollisuusjätekeskuksesta terminaaliin toimitettavia jätteitä voivat olla esim. jätteenpolton kuonista erotellut ja kierrätykseen soveltuvat metallit, jätteenpolton kuonista erotellut ja esim. kaatopaikka- tai maarakentamisessa hyötykäytettäviksi soveltuvat jakeet, käsitellyt, maarakentamiseen soveltuvat maa-ainekset, betonimurskeet, jotka soveltuvat MARA-asetuksen mukaisesti maarakentamisessa hyödynnettäviksi, energiantuotantoon soveltuvat, erotellut ja lajitellut jätejakeet, kuten puu ja muovit, tai valmis kierrätyspolttoaine, hyötykäyttöön toimitettava murskattu kipsi- ja bitumijäte, erotellut ja lajitellut hyötykäyttöön tai kierrätykseen soveltuvat materiaalit, kuten lasi, muovit ja metalli sekä valmiit maanparannusaineet. Loppusijoitus Loppusijoituksella tarkoitetaan hyötykäyttöön kelpaamattomien jätejakeiden sijoittamista kaatopaikalle. Ennen jätteiden loppusijoittamista, selvitetään niiden kaatopaikkakelpoisuus kaatopaikka-asetuksen mukaisesti. Ensimmäisenä vaiheena kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisessä on perusmäärittely, jolloin hankitaan ja kootaan merkitykselliset tiedot jätteestä ja sen muuttumisesta kaatopaikalla, selvitetään jätteen esikäsittelyn tarve, edellytykset ja vaihtoehdot, selvitetään jätteen tyypilliset ominaisuudet sekä arvioidaan jätteen kaatopaikkakelpoisuus. Kaatopaikka-asetuksen mukaisesti kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen on täytettävä kulloisenkin luokan mukaiselle kaatopaikalle säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimukset koskevat jätteiden liukoisuusominaisuuksia sekä vaaralli- 42

50 sen jätteen kaatopaikalla hehkutushäviön tai orgaanisen hiilen kokonaismäärää ja haponneutralointikapasiteettia. Liukoisuustestauksella määritetään jätteestä liukenevien haittaaineiden määrä ja liukoisuustuloksia verrataan annettuihin raja-arvoihin. Kaatopaikalla jätteet sijoitetaan omiin lohkoihinsa jätteiden ominaisuuksien mukaisesti. Loppusijoitusalueella jätekuormat tyhjennetään jätepenkereen päälle, minkä jälkeen ne tiivistetään täyttöön koneellisesti. Jätetäyttöä peitetään ylijäämämailla tai peittoon soveltuvilla jätemateriaaleilla täytön etenemisen mukaan pölyämisen estämiseksi. Kaatopaikka-alueelle rakennetaan tiiviit pohjarakenteet, joilla estetään kaatopaikalla muodostuvien suotovesien pääsy maaperään ja edelleen pohjavesiin (ks. kohta 4.4.4). Loppusijoitusalueen alapuolisten vesien laatua ja määrää tarkkaillaan loppusijoitusalueen tiivistysrakenteiden alapuolisella salaojituksella. Alueella muodostuvat suotovedet kerätään ja johdetaan käsittelyyn. Kaatopaikalta voi aiheutua pölyämistä, mikäli loppusijoitettavat jätteet ovat hienojakoisia ja pölyäviä. Pölyämistä kuitenkin estetään pölyävien jätteiden, kuten tuhkien, käsittelyllä ennen niiden loppusijoittamista sekä peittämällä tai kostuttamalla pölyäviä jätteitä. Hajua voi aiheutua, mikäli alueelle loppusijoitetaan haisevia jätteitä. Myös hajuhaittoja estetään jätteiden peittämisellä. Loppusijoitusalueet rakennetaan vaiheittain, jolloin vähennetään niistä aiheutuvia haittoja, ja mm. suotovesien määrä on vähäisempi. Osa-alueita myös peitetään ja maisemoidaan niiden täytyttyä. Peittämisen yhteydessä jätetäytön päälle rakennetaan tiiviit pintarakenteet, jotka vähentävät jätetäyttöön pääsevän veden määrää sekä mahdollisia pöly- ja hajuhaittoja (ks. kohta 4.4.4). Yhteenveto käsittelymenetelmistä ja käsiteltävistä materiaaleista Taulukossa (Taulukko 4-4) on esitetty yhteenveto edellä esitellyistä materiaalien käsittelymenetelmistä, niiden käyttöönoton todennäköisyydestä ja ajankohdasta sekä menetelmällä saavutettavista hyödyistä. Taulukossa on esitetty myös arvio eri menetelmillä käsiteltävistä jätemääristä. 43

51 Taulukko 4-4. Yhteenveto käsittelymenetelmistä, arvio menetelmän käyttöönoton todennäköisyydestä ja ajankohdasta sekä menetelmällä saavutettavista hyödyistä. Taulukossa on esitetty arviot käsiteltävistä jätemääristä eri menetelmillä sekä vastaanotettavien jätteiden enimmäismäärä eri vaihtoehdoissa. Käsittelymenetelmä Käsiteltävät jätemäärät arvio VE1A-VE1B (t/a) Käsiteltävät jätemäärät arvio VE2 (t/a) Käyttöönoton todennäköisyys ja ajankohta Menetelmällä saavutettavat hyödyt Pesu Otetaan käyttöön tarvittaessa Metallien erottelu Käytössä jo nykyisin Käsiteltyjen materiaalien hyötykäyttö esim. maarakentamisessa Metallien toimittaminen jatkojalostukseen Stabilointi Käytössä jo nykyisin Alipainekäsittely Käytössä jo nykyisin Kompostointi Käytössä jo nykyisin Materiaalien liukoisuuden/haitallisuuden pienentäminen Haitallisten aineiden käsittely ja käsiteltyjen massojen hyötykäytön lisääminen. Haitallisten aineiden käsittely ja käsiteltyjen massojen hyötykäytön lisääminen. Sienikäsittely Käyttöönotto todennäköistä muutaman vuoden sisällä Maanparannusaineiden valmistus Käyttöönotto todennäköistä Kasaliuotus Käyttöönotto todennäköistä 5-10 vuoden sisällä Landfill mining Käyttöönotto hyvin epätodennäköistä lähivuosina Energian tuotantoon soveltuvien jätteiden käsittely Käyttöönotto erittäin todennäköistä Orgaanisen aineksen määrän tai haitta-ainepitoisuuksien pienentäminen halutun hyötykäyttö- tai loppusijoitusvaihtoehdon vaatimalle tasolle. Maanparannusaineiden valmistaminen jätejakeista edistää jätteiden hyötykäyttöä ja säästää neitseellisiä luonnonvaroja Jätteenpolton arinakuonien puhdistaminen metalleista, liuotettujen metallien toimittaminen jatkojalostukseen, arinakuonan hyötykäytön edistäminen Vanhan kaatopaikan materiaalisisällön hyödyntäminen, kaatopaikasta aiheutuvien ympäristöhaittojen (esim. suotovesien kulkeutuminen pohjaja pintavesiin) vähentäminen Materiaalien toimittaminen energiantuotannossa hyödynnettäväksi Kierrätysterminaali - toiminta Käsittelymenetelmät yhteensä Vastaanotettava määrä yhteensä Käyttöönotto todennäköistä muutaman vuoden sisällä Materiaalien lajittelu ja hyötykäytön lisääminen YVA-selostuksen liitteen 4 taulukkoon on koottu esimerkkejä vastaanotettavista ja käsiteltävistä jätteistä ja materiaaleista sekä menetelmistä, joilla jätteitä voidaan käsitellä. Taulukossa on myös esitetty, mihin jätteet toimitetaan tarvittavien käsittelyiden jälkeen. 44

52 4.4.4 Rakenteet Kouvolan teollisuusjätekeskuksen rakenteet muodostuvat loppusijoitusalueiden tiiviistä pohja- ja pintarakenteista sekä käsittelykentistä ja altaista. Seuraavassa on kuvattu rakenteiden periaatteet. Rakenteissa voidaan hyödyntää rakenteisiin soveltuvia materiaaleja, kuten luonnon maa-aineksia, jätemateriaaleja, käsiteltyjä pilaantuneita maa-aineksia tai teollisuuden sivutuotteita. Loppusijoitusalueet Loppusijoitusalueiden pohjarakenteet toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, jotka on määritelty kaatopaikka-asetuksessa (VNA 331/2013). Kaatopaikkaasetuksella ohjataan kaatopaikkojen suunnittelua, perustamista, rakentamista, käyttöä, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa sekä jätteiden sijoittamista niille siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Asetuksessa on säännöksiä kaatopaikoille asetettavista yleisistä vaatimuksista, jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnista, kaatopaikan ja sen jälkihoitovaiheen valvonnasta sekä tarkkailusta. Kaatopaikka-asetuksen mukaisesti loppusijoitusalueen maaperän (kivennäismaa tai kallio) on vaarallisen jätteen kaatopaikalla veden kyllästämän maan vedenläpäisevyyden (ns. k-arvo) osalta vaatimus 1x10-9 m/s ja paksuuden osalta vaatimus 5 m. Usein maaperä ei luonnostaan saavuta edellä mainittuja arvoja. Tällaisessa tilanteessa rakennetaan pohjamaan päälle mineraalinen tiivistyskerros, jonka paksuuden on oltava vaarallisen jätteen loppusijoitusalueella vähintään 1,0 metriä. Kaatopaikkaveden keräämiseksi on vaarallisen jätteen kaatopaikan maaperän tai tiivistyskerroksen päälle lisäksi asennettava kaatopaikan tiivistämiseen tarkoitettu keinotekoinen eriste (esimerkiksi muovi) ja kuivatuskerros, jonka paksuuden on oltava vähintään 0,5 metriä. Kouvolan teollisuusjätekeskuksen nykyisen vaarallisen jätteen kaatopaikan pohjarakenne vastaa kaatopaikka-asetuksessa vaarallisen jätteen kaatopaikoille asetettuja vaatimuksia. Myös loppusijoitusalueen laajennukset toteutetaan vastaavasti. Loppusijoitusalueita rakennetaan vaiheittain sitä mukaa, kuin tilantarve sitä edellyttää. Ennen pohjarakenteiden rakentamista alueet tasataan ja muotoillaan suunnitelmien mukaisesti. Loppusijoitusalueita voidaan aluksi käyttää myös kenttäalueina jätteiden varastointiin ja käsittelyyn. Jätetäyttöalueen saavutettua lopullisen korkeutensa, rakennetaan sen päälle pintarakenteet. Täyttöalueita suljetaan tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Pintarakenteiden rakentamisessa noudatetaan kaatopaikka-asetuksen mukaisia periaatteita. Pintarakenteeseen kuuluvia rakennekerroksia ovat alhaalta ylöspäin tiivistyskerros, keinotekoinen eriste, kuivatuskerros ja pintakerros. Loppusijoitusalueiden pohja- ja pintarakenteen periaatteelliset poikkileikkaukseton esitetty kuvassa (Kuva 4-16). Tarvittaessa loppusijoitusalueen kuivatuskerroksen päälle rakennetaan routasuojakerros, mikäli loppusijoitusalueelle ei sijoiteta jätettä ennen ensimmäistä talvea. 45

53 Kuva Vaarallisen jätteen kaatopaikan pohja- ja pintarakenteen periaatekuvat Muut rakenteet Käsittelykenttä alueille, joilla varastoidaan tai käsitellään jätteitä, rakennetaan vesitiiviit rakenteet. Käsittelykentille sijoittuu mm. vesienkäsittelytoimintoja, stabilointiasema, jätteiden käsittelyhalleja sekä katoksia. Käsittelykenttäalueille rakennetaan myös vesien käsittelyyn liittyvät tasausaltaat. Tasausaltaita rakennetaan tarpeen mukaan, kun uusia alueita otetaan käyttöön. Tasausaltaat mitoitetaan Suomen Kuntaliiton hulevesioppaan (Suomen Kuntaliitto, Hulevesiopas, 2012) mitoitusperusteiden mukaisesti. Tasausaltaat rakennetaan siten, että ne toiminnallisesti vastaavat loppusijoitusalueiden vaatimuksia ja rakenteissa käytetään yleisesti käytössä olevia materiaaleja. Kuvassa (Kuva 4-17) on esitetty teollisuusjätekeskuksen nykyisen tasausaltaan 3 pohjarakenteen poikkileikkaus. Kuva Nykyisen teollisuusjätekeskuksen tasausaltaan 3 pohjarakenteen poikkileikkaus. Nykyisin teollisuusjätekeskuksen vedet pumpataan vesienkäsittelylaitokselle tai hyötykäytetään teollisuusjätekeskuksessa. Vesienkäsittelylaitos siirretään mahdollisesti teollisuusjätekeskuksen yhteyteen, jolloin se tulisi sijoittumaan nykyisen teollisuusjätekeskukselle johtavan tien (Ekoväylä) alkupäähän. 46

54 4.4.5 Jätteiden hyötykäyttö Jätteiden hyödyntäminen teollisuusjätekeskuksessa Teollisuusjätekeskuksen rakenteissa sekä jätteiden käsittelyssä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jätteitä. Seuraavassa on kuvattu, mitä jätteitä ja millä tavoin niitä voidaan hyödyntää teollisuusjätekeskuksessa. Betoni- ja tiilijätteitä hyödynnetään käsittely- ja loppusijoitusalueiden rakenteissa, joita ovat esim. kenttien rakennekerrokset, loppusijoitusalueen kuivatuskerrokset sekä läjityksen työmaatiet. Hyödynnettävien materiaalien määrät riippuvat rakentamisen laajuudesta. Pilaantuneita maa-aineksia hyödynnetään loppusijoitusalueella esim. jätetäytön peittokerroksissa sekä teollisuusjätekeskuksen rakenteissa. Pilaantuneita maamassoja voidaan hyödyntää myös muissa sopivissa kohteissa tai sijoittaa kaatopaikalle, mikäli niille ei ole hyötykäyttöä. Voimalaitostuhkia hyötykäytetään kaatopaikan sekä kenttäalueiden rakenteissa ja stabiloinnin sideaineena. Jätteenpoltossa syntyviä kuonia hyödynnetään teollisuusjätekeskuksen rakenteissa, kuten loppusijoitusalueen kaasunkeräyskerroksissa sekä muissa kenttäja kaatopaikkarakenteissa. Hyödynnettävien jätteiden määrä riippuu rakentamisen laajuudesta. Mikäli hyötykäyttö ei ole mahdollista, tuhkat joudutaan läjittämään loppusijoitusalueelle. Esimerkiksi kuivattuja tai biologisesti käsiteltyjä lietteitä sekä muita orgaanisia materiaaleja voidaan hyödyntää kaatopaikan pintarakenteissa. Hyödynnettävien materiaalien määrät riippuvat suljettavan alueen pinta-alasta. Kaatopaikka-asetuksen 28 :n ja asetuksen voimaantuloa koskevan säännöksen mukaisesti vuoden 2016 alusta lähtien tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen alla olevaan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 %. Käytettyjen autojen ja laitteiden renkaita ei voida näin ollen hyödyntää vuoden 2016 alusta lähtien kaatopaikan pohjarakenteissa. Rengasrouhetta voidaan kuitenkin hyödyntää kaatopaikan pintarakenteissa. Pintarakenteissa hyödynnettävän rengasrouheen määrä riippuu suljettavan kaatopaikka-alueen pinta-alasta, arviolta rengasrouhetta käytetään pintarakenteessa noin 300 kg/m 2, eli esimerkiksi 1 hehtaarin alueen sulkemisessa hyödynnettävän rengasrouheen määrä on n tonnia. Teollisuusjätekeskukseen vastaanotetaan kalkkia esim. teollisuuden epäkurantteina valmistuserinä ja käyttämättöminä tuotteina. Tällaisia eriä hyödynnetään teollisuusjätekeskuksessa pääasiassa käsiteltävien jätteiden ph:n säädössä esim. kompostoinnin, vesienkäsittelyn ja jätteiden loppusijoituksen yhteydessä. Lisäksi kalkkia käytetään hygienisoinnissa. Vuosittain käytettävän kalkin määrä riippuu vastaanotettavan kalkin määrästä, arviolta kalkkia käytetään vuosittain enintään 500 tonnia. Kaatopaikan suotovesiä ja vastaanotettavia nestemäisiä jätteitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan käsittelyprosesseissa, kuten stabiloinnissa tai pölynsidonnassa. Nestemäisiä jätteitä käytetään teollisuusjätekeskuksessa pääasiallisesti jätteiden, kuten tuhkien, stabiloinnissa sekoitusasemalla. Nestemäiset jätteet voivat olla erilaisia teollisuuden jätevesiä ja jätevesiä, jotka vastaavat laadultaan teollisuusjätekeskuksessa muodostuvia vesiä eli tasausaltaisiin kertyviä vesiä, joita nykyisinkin hyötykäytetään teollisuusjätekeskuksen alueella. Lisäksi jätteiden stabiloinnissa voidaan käyttää vesienkäsittelylaitoksella käsiteltyä vettä. Ylijäämämaat tarvittaessa välivarastoidaan tai viedään suoraan loppusijoitusalueelle. Loppusijoitusalueella ylijäämämaat sijoitetaan jätetäytön esipeittoon tai pintaeristyksen kerroksiin rakeisuudesta riippuen. Massoja voidaan käyttää myös runkoaineksina stabilointija rakennemassa sekoituksissa. 47

55 Vastaanotettavasta jätemäärästä hyötykäytetään arviolta %, josta % hyödynnetään teollisuusjätekeskuksen alueella. Määrissä voi olla huomattavaa vaihtelua johtuen esim. loppusijoitusalueiden pintarakenteiden rakentamisen ajankohdasta sekä rakennettavien alueiden pinta-alasta. Jätteiden toimittaminen muualle hyötykäyttöön Teollisuusjätekeskukseen vastaanotettuja ja siellä mahdollisesti esikäsiteltyjä tai käsiteltyjä jätteitä voidaan toimittaa myös teollisuusjätekeskuksen ulkopuolelle hyötykäyttöön. Mahdollisia hyötykäyttökohteita voivat olla esim. tiet, kentät tai muut rakentamiskohteet. Jätteitä toimitetaan myös energiana tai lannoitteina hyödynnettäväksi tai kierrätykseen (metallit, muovit). Muualle hyötykäyttöön toimitettavien jätteiden määrä voi vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi laajoihin rakennushankkeisiin (esim. kenttä- ja tierakenteet) voidaan toimittaa kerralla isojakin määriä hyötykäytettäviä materiaaleja. Kaikkiaan vuosittain hyötykäytetään arviolta % vastaanotettavista jätteistä, josta % toimitetaan teollisuusjätekeskuksen ulkopuolelle hyötykäyttöön. Toiminta tukee jatkuvasti kehittyvää kiertotaloutta, jolla turvataan materiaalin jatkuva kierto Vesien muodostuminen ja käsittely Käsittely- ja loppusijoitusalueilla muodostuu sade- ja suotovesiä, jotka on käsiteltävä ennen niiden johtamista viemäriin. Käsiteltävän jäteveden määrän pienentämiseksi ympäröiviltä alueilta muodostuvien vesien pääsy käsittelykentän ja kaatopaikan alueille estetään aluetta kiertävillä ympärysojilla. Teollisuusjätekeskuksen yläpuoliset pinta- ja valumavedet ohjataan kahdella sadevesiviemärillä teollisuusjätekeskuksen loppusijoitusalueen alitse. Vedet johdetaan edelleen osin Keltakankaan vanhan kaatopaikan ali ja osin kaatopaikan ja teollisuusjätekeskuksen välistä sadevesiviemäriä pitkin kaatopaikan eteläpuoliseen avoojaan. Avo-oja laskee kaakkoon yhtyen Rouvankorvenojaan Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen jälkeen. Rouvankorvenoja laskee Sippolanjokeen, Summajokeen ja edelleen Summanlahteen ja mereen. 48

56 Kuva Kaavio sekä kartta teollisuusjätekeskuksen suoto- ja sadevesien johtamisesta. Kaatopaikan eri lohkoilla muodostuvat suotovedet kerätään kuivatuskerroksen ja tarvittavien pumppaamoiden kautta tasausaltaisiin. Ennen pumppausta vesiä voidaan tarvittaessa pidättää kuivatuskerroksessa ja jätetäytössä. Myös muut teollisuusjätekeskuksen kenttäalueiden vedet johdetaan tasausaltaisiin. Tasausaltaista vesi pumpataan nykyisin paineviemärilinjaa pitkin käsiteltäväksi jätevesien käsittelylaitokselle, joka sijaitsee osoitteessa Ekokaari 33 (ks. Kuva 4-2). Tasausaltaiden vettä hyödynnetään myös stabiloinnissa ja pölyntorjunnassa, jolloin vesiä ei ole tarpeen johtaa vesienkäsittelyyn. Jätevesien käsittely- 49

57 laitos tullaan mahdollisesti siirtämään suunnitellulle uudelle käsittelykenttäalueelle. Lisäksi on tarkasteltu mahdollisuutta Hyötyvirta-alueen muiden toimijoiden kanssa yhteiseen vesienkäsittelyyn. Nykyinen jätevesien käsittelylaitos on kaksivaiheinen kemiallinen saostuslaitos tehostettuna monivaiheisella suodatuksella. Teollisuusjätekeskukselta muodostuvat vedet käsitellään jatkuvatoimisesti ja muiden vesien käsittely toimii panosperiaatteella, eli laitos ei ole toiminnassa jatkuvasti. Kemikaalien (mm. lipeä, sooda, kalkki, rikkihappo) syöttömäärä optimoidaan käsiteltävän veden mukaan. Saostuksen jälkeen vesi selkeytetään, neutraloidaan ja johdetaan hiekka- ja aktiivihiilisuodatukseen ja edelleen tarkastussäiliöön. Tarkastussäiliöstä jätevesi johdetaan öljynerotuskaivon kautta Kymen Vesi Oy:n jätevesiviemäriin ja edelleen Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Lamelliselkeyttimeen laskeutunut liete johdetaan sakeutussäiliöön, josta liete pumpataan suotopuristimelle. Hiekkasuodattimien huuhteluvedet johdetaan takaisin prosessiin. Kuivattu liete tarvittaessa käsitellään ja sijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Vesienkäsittelyn prosessikaavio on esitetty kuvassa (Kuva 4-19). Kuva Jätevesien käsittelyn prosessikaavio. Teollisuusjätekeskuksen laajentamisen yhteydessä alueella on suunniteltu käsiteltävän nykyistä enemmän orgaanista ainesta sisältäviä jätteitä. Tällaisia jätteitä on suunniteltu käsiteltävän biologisesti kompostoimalla ja sienikäsittelyllä. Lisäksi alueella valmistetaan maanparannusaineita. Mikäli orgaanista ainesta runsaasti sisältävien vesien määrä on suuri, tehdään vesienkäsittelyprosessiin tarvittavat muutokset, jotta nämäkin vedet voidaan käsitellä jätevesien käsittelylaitoksella ja johtaa käsittelyn jälkeen viemäriin. Orgaanista ainesta sisältävät vedet tarvittaessa esikäsitellään tai käsitellään orgaanista ainesta sisältävien vesien käsittelyyn soveltuvalla menetelmällä ennen niiden johtamista muiden vesienkäsittelylaitoksella käsiteltävien vesien joukkoon. Vesienkäsittely suunnitellaan ja toteutetaan siten, että vedet ovat käsittelyn jälkeen viemäröintikelpoisia. Teollisuusjätekeskuksen jätevesien käsittelylaitoksella varaudutaan käsittelemään myös ulkopuolisilta asiakkailta vastaanotettavia jätevesiä (esim. metallipitoisia), mikäli ne soveltuvat vesienkäsittelylaitoksella käsiteltäväksi. Vastaanotettavat vedet voivat olla teollisuudessa muodostuvia tai esim. pilaantuneen maaperän kunnostustyömailla muodostuvia, käsittelyä vaativia vesiä. Laskennallisesti arvioidut vesimäärät eri vaihtoehdoissa on esitetty taulukossa 4-5. Vesimäärissä on oletettu, että kaikki nykyiset ja suunnitelmien mukaiset loppusijoitusalueet ovat kerrallaan avoinna. Loppusijoitusalueita suljetaan niiden täyttyessä, joten kerrallaan avoinna olevan loppusijoitusalueen pinta-ala ja myös niillä muodostuvat vesimäärät ovat huomattavasti esitettyä pienempiä. Kun loppusijoitusalueet suljetaan ja niille rakennetaan tiiviit pintarakenteet, ei niillä muodostu käsittelyä vaativia vesiä. 50

58 Taulukko 4-5. Arvioidut vesimäärät eri vaihtoehdoissa. Vaihtoehto VE0 VE1A VE1B VE2 (m 3 /a) (m 3 /a) (m 3 /a) (m 3 /a) Kenttäalueet Loppusijoitusalueet - avoinna suljettu Ulkopuoliset vedet Tasausaltaisiin kertyviä vesiä ja käsiteltyjä vesiä hyödynnetään teollisuusjätekeskuksen alueella stabiloinnissa ja pölynsidonnassa. Vesien johtaminen ja kierrättäminen teollisuusjätekeskuksen alueella on esitetty kuvassa (Kuva 4-20). Vesienkäsittelylaitoksella käsiteltyä vettä voidaan mahdollisesti myös kierrättää teollisuusjätekeskuksen alueella. Kuva Vesien johtaminen ja kierrätys teollisuusjätekeskuksen alueella. Teollisuusjätekeskuksesta vesienkäsittelylaitokselle ja vesienkäsittelystä viemäriin johdettujen vesien määrät vuosina on esitetty taulukossa (Taulukko 4-6). Teollisuusjätekeskuksesta vesienkäsittelyyn ja edelleen vesienkäsittelystä viemäriin johdettu vesimäärä on vähentynyt huomattavasti vuosien aikana johtuen mm. vesien hyötykäytöstä teollisuusjätekeskuksen tuhkien stabiloinnissa. Verrattuna edellä taulukossa (Taulukko 4-5) esitettyihin laskennallisiin teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuviin vesimääriin vaihtoehdossa VE0, ovat toteutuneet vesimäärät huomattavasti pienempiä. Tämä johtuu mm. siitä, että teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuvia vesiä hyödynnetään jätteiden käsittelyssä. Lisäksi on huomioitavaa, kuten edellä on todettu, että taulukon (Taulukko 4-5) vesimäärissä on kaikkien loppusijoitusalueiden oletettu olevan kerrallaan auki. Taulukko 4-6. Teollisuusjätekeskuksesta vesienkäsittelyyn ja vesienkäsittelylaitokselta viemäriin johdettujen vesien määrät vuosina Vuosi Teollisuusjätekeskuksesta vesienkäsittelylaitokselle johdettu vesi (m 3 /a) Vesienkäsittelylaitokselta viemäriin johdettu vesi (m 3 /a) Vesienkäsittelylaitokselta viemäriin johdettujen vesien laatua on seurattu toiminnan alusta lähtien. Vedet eivät ole aiheuttaneet häiriöitä Mussalon jätevedenpuhdistamolla. Toiminnan laajentamisen vaikutukset on arvioitu kohdassa

59 4.4.7 Toiminta-ajat ja liikenne Kouvolan teollisuusjätekeskuksen vastaanotto on avoinna arkisin (maanantai-perjantai) kello Sopimuksen mukaan kuormia voi tulla alueelle myös aukioloaikojen ulkopuolella. Materiaalit ja jätteet toimitetaan teollisuusjätekeskukseen pääosin rekka-autokuljetuksina maanteitse. Vuonna 2012 teollisuusjätekeskuksen raskaan liikenteen määrä oli noin ajoneuvoa ja vuonna 2013 noin ajoneuvoa. Vuonna 2012 rakennettiin kaatopaikkaa, mikä vaikutti raskaan liikenteen määrään. Kaatopaikan rakentamisen aikainen liikenne sisältyy em. liikennemäärään. Teollisuusjätekeskuksen liikennereitit ja nykyinen liikennemäärä alueen tiestöllä on esitetty kohdassa Toiminnan päästöt ja niiden käsittely Päästöt maaperään ja pohjavesiin Kouvolan teollisuusjätekeskuksen kenttä- ja loppusijoitusalueiden eristysrakenteilla huolehditaan siitä, ettei haitallisia aineita pääse maaperään ja pohjavesiin. Loppusijoitusalueet täyttävät valtioneuvoston kaatopaikoista antaman asetuksen mukaiset kaatopaikkojen pohjarakenteen vaatimukset, joilla osaltaan estetään päästöt maaperään ja pohjavesiin. Päästöt pintavesiin ja viemäriin Kouvolan teollisuusjätekeskuksen toiminnasta ei aiheudu suoria jätevesipäästöjä vesistöön. Alueella muodostuvat likaantuneet vedet kerätään tasausaltaisiin ja käsitellään jätevesien käsittelylaitoksella ennen niiden johtamista Kymen Veden jätevesiviemäriin. Päästöt ilmaan Teollisuusjätekeskuksen liikenteestä ja työkoneista aiheutuu pakokaasupäästöjä. Hajapäästöjä voi aiheutua haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC-yhdisteet) pilaantuneiden jätteiden tai maa-ainesten käsittelyn yhteydessä mahdollisissa häiriö- tai onnettomuustilanteissa. Päästöjen vähentämiseksi VOC-yhdisteitä sisältävät jätteet käsitellään hallissa tai peitetyissä aumoissa. Kuten edellä kohdassa on kuvattu, imetään höyrystyneet VOC-yhdisteet maa-ainesaumoista halliin rakennetun imuputkiston avulla tai hallin ilmasta ilman aumakäsittelyä. Kerätty kaasu johdetaan kaasunkäsittelyyn. Kaasut voidaan kerätä aktiivihiileen, johtaa katalyyttiseen polttimeen tai kaasut voidaan käsitellä muulla tavoin siten, että haitallisia päästöjä ilmaan ei pääse syntymään. Kaasun käsittelymenetelmän valintaan vaikuttaa mm. haitta-aine ja esim. katalyyttistä polttoa ei tehdä, jos poistettavat haitta-aineet ovat kloorattuja yhdisteitä. Teollisuusjätekeskuksen toiminnasta aiheutuu pölyämistä (hiukkaset). Pölyämistä aiheuttavat jätteiden käsittelytoiminnot ja liikenne. Pölyleijuman määrään vaikuttavat monet tekijät kuten käsiteltävän materiaalin kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika sekä käsiteltävä materiaali. Pölyämistä torjutaan mm. kastelulla ja kenttien harjaamisella. Pölymäiset jätteet, kuten tuhkat, kuljetetaan säiliöautoilla ja johdetaan putkia pitkin siiloihin. Hajuja mahdollisesti aiheuttavat jätteet käsitellään edellä kohdassa kuvatun mukaisesti hallissa tai suljetussa kompostointivaiheessa hajuhaittojen vähentämiseksi. Hallien ja suljetun kompostointivaiheen poistoilma käsitellään tarvittaessa asianmukaisesti esim. biosuodattimilla ennen poistoilman johtamista ulkoilmaan. Melu ja tärinä Alueella ajoittaista melua aiheuttavat liikenne, teollisuusjätekeskuksen alueella käytettävät koneet sekä jätteiden käsittelylaitteistot. Toiminnan melutaso vastaa tavanomaisen maanrakennustyömaan melutasoa. Minkään melulähteen vaikutus ei ole jatkuvaa ja rajoittuu pääasiassa päivittäiseen toiminta-aikaan (klo 7-16). 52

60 Teollisuusjätekeskuksen toiminnasta ei normaalitilanteissa aiheudu tärinää. 4.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla (BAT) tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä sekä toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- ja käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä tai vähentää ympäristön pilaantumista. Tekniikka on toteuttamiskelpoista silloin, kun se on toimialalla yleisesti käyttöön saatavilla ja käyttöönotettavissa taloudellisesti ja teknisesti kannattavasti ottaen huomioon saatavat ympäristönsuojelulliset hyödyt. Useat eri tekijät vaikuttavat siihen, miten paras saavutettavissa oleva ympäristönsuojelun taso määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle. Jätteiden käsittelyä koskee BAT-vertailuasiakirja (BREF) Reference Document on Best Abailable Techniques for the Waste Treatment Industries, August Lisäksi on laadittu tiivistelmä parhaita käytettävissä olevia jätteiden käsittelyn tekniikoita käsittelevästä vertailuasiakirjasta (Euroopan komissio, Yhteinen tutkimuskeskus, Tekniikan tulevaisuudentutkimuksen laitos, Elokuu 2005). Jätteen käsittelyä koskevaa BREF-asiakirjaa ollaan uudistamassa. Jätteiden loppusijoituksesta ei ole BREF-asiakirjaa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen, tuotannossa käytettävien aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus, tuotannossa käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita, päästöjen laatu, määrä ja vaikutus, käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus, energian käytön tehokkuus, toiminnan riskien ja onnettomuusvaarojen ennalta ehkäiseminen sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon vaadittava aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt, vaikutukset ympäristöön, teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantomenetelmät ja menetelmät päästöjen hallitsemiseksi, tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys, Euroopan komission ja kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Suunnittelu ja tarkkailu Loppusijoitusalueiden sekä kenttien pohja- ja pintarakenteiden suunnittelussa on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka. Kenttä- ja loppusijoitusalueiden rakenteet ovat tiiviitä, jolloin estetään päästöt maaperään ja pohjavesiin. Kaatopaikkojen pohja- ja pintarakenteet toteutetaan kaatopaikka-asetuksen mukaisin rakentein. Rakenteet sekä jätteiden käsittelymenetelmät ovat yleisesti tunnettuja ja koeteltuja. Teollisuusjätekeskukselle on laadittu käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa on kuvattu teollisuusjätekeskuksen toimintaan liittyvät menettelyt, rakenteiden tarkkailusuunnitelma sekä poikkeustilanteisiin liittyvät toiminta- ja kirjaamisohjeet. Teollisuusjätekeskuksen toimintaa ja vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan säännöllisesti viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. 53

61 Riskit ja onnettomuudet Teollisuusjätekeskuksen suunnittelussa ja toiminnassa on huomioitu riskit ja onnettomuudet sekä niiden estäminen. Loppusijoitusalueiden rakenteet toteutetaan kaatopaikkaasetuksen mukaisesti ja myös muut rakenteet toteutetaan tunnetuilla menetelmillä. Raaka-aineet ja polttoaineet varastoidaan siten, että mahdolliset onnettomuudet estetään tai niiden seuraukset voidaan torjua. Riskienhallinnan keinona teollisuusjätekeskukselle on laadittu käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa on huomioitu myös mahdolliset riskit. Jätteiden vastaanotto ja käsittely Ennen jätteiden vastaanottoa teollisuusjätekeskukseen, pyydetään vastaanotettavista jäte-eristä ennakkoon niitä koskevat tutkimustulokset ja muut tarvittavat asiakirjat. Tietojen perusteella arvioidaan massojen soveltuvuus alueelle vastaanotettavaksi ja käsiteltäväksi. Vastaanotosta sovitaan jätteen toimittajan kanssa ennen vastaanottoa. Näin voidaan varmistua siitä, että jätteet voidaan vastaanottaa teollisuusjätekeskukseen turvallisesti ja ne soveltuvat siellä käsiteltäviksi. Kaikki vastaanotettavat kuormat tarkistetaan. Vastaanotettavia jätteitä käsitellään eri menetelmin, jolloin esim. materiaalihyödyntämiseen soveltuvat jakeet (mm. metallit) saadaan erilleen loppusijoitettavista tai käsiteltävistä jakeista. Vastaanotettavia ja käsiteltäviä jätteitä käsitellään ja hyödynnetään teollisuusjätekeskuksessa sekä toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Ainoastaan hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteen loppusijoitetaan loppusijoitusalueille. Erilaisia haitta-aineita sisältävät massat varastoidaan erillään, etteivät haitta-aineet sekoitu keskenään. Erilaisia massoja voidaan kuitenkin yhdistää, jos tästä ei ole haittaa käsittelylle, loppusijoittamiselle ja kaatopaikkarakenteille. Raaka-aineiden ja energian käyttö Teollisuusjätekeskuksen toiminnassa käytettäviä raaka-aineita ovat rakenteissa tarvittavat materiaalit, koneiden ja laitteiden tarvitsemat polttoaineet sekä jätteiden käsittelyssä ja vesienkäsittelyssä tarvittavat aineet. Teollisuusjätekeskuksen rakenteissa sekä raakaaineena esim. jätteiden käsittelyssä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaaleja, kuten kuonia, tuhkia sekä erilaisia teollisuuden sivutuotteita, jolloin säästetään neitseellisiä maa-ainesvaroja. Tarvittavat materiaalit valitaan tapauskohtaisesti tarvittavien ennakkokokeiden perusteella. Käsittelyn jälkeen jätteet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön tai loppusijoitetaan rakennettaville loppusijoitusalueille. Teollisuusjätekeskuksessa energiaa tarvitaan työkoneissa (polttoaineet), jätteiden käsittelyssä, vesienkäsittelyssä sekä toimisto- ja huoltorakennuksissa. Teollisuusjätekeskuksen sisäiset kuljetukset pidetään mahdollisimman vähäisinä. Teollisuusjätekeskuksen toiminta ei ole energiaintensiivistä, jolloin myös energiankulutuksen ilmastovaikutukset ovat vähäiset. Energiankulutuksen arvioidaan kasvavan nykyisestä tasosta noin 20 %. Vuonna 2011 energiankulutus oli n. 961 MWh/a. Päästöt Alueella likaantuneet vedet (suotovedet, kenttäalueiden vedet) käsitellään vesienkäsittelylaitoksella ennen niiden johtamista viemäriin. Jätevesien käsittelyn tarkkailu on osa teollisuusjätekeskuksen käyttötarkkailua. Puhtaiden vesien sekoittuminen käsittelyä vaativiin vesiin estetään niskaojituksin. Päästöjen määrää vesiin, ilmaan, maaperään ja pohjaveteen vähennetään rakenneratkaisuilla sekä teollisuusjätekeskuksen toimintatavoilla. Kenttä- ja loppusijoitusalueiden rakenteet ovat tiiviitä, jolloin estetään päästöt maaperään ja pohjavesiin. Pölypäästöjä vähennetään mm. jätetäytön säännöllisellä peittämisellä ja tiivistämisellä. 54

62 4.6 Hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen merkitys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) linjataan valtakunnallisesti merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Maankäytön suunnittelussa tavoitteet on huomioitava siten, että edistetään niiden toteuttamista. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelutavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäyttökysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset ja luonto- ja kulttuuriympäristöaluekokonaisuudet. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa yleis- ja erityistavoitteissa esitetään, että haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys, alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olevia haittoja, alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä, alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvänlaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevissa yleis- ja erityistavoitteissa esitetään, että alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä, alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä, alueiden käytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä, alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- tai muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevissa yleis- ja erityistavoitteissa esitetään, että tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja, alueiden käytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia, alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien kehittämistä varten, alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisuiden aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. 55

63 Teollisuusjätekeskuksen laajentaminen edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita mahdollistamalla jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa ja erityisesti kierrätyspolttoaineen valmistuksessa. Teollisuusjätekeskus ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeiden tai vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden lähellä Ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 on tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ryhmitelty kuuden painopisteen alle. Rakentamisen materiaalitehokkuus-painopisteen lähtökohtana on ehkäistä jätteen syntyä ja edistää materiaalitehokkuutta rakentamisessa sekä rakennusjätteen ja maaainesten hyödyntämistä. Tavoitteina on maa-massojen hyötykäytön lisääminen, maaainesjätteen synnyn ehkäisy, materiaalitehokkuuden ja muunneltavuuden parantaminen uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa sekä purkuosien hyödyntämisen edistäminen. Jätesuunnitelmassa on todettu, että Etelä- ja Länsi-Suomen kasvukeskuksissa, erityisesti Uudellamaalla, rakennusalan toimijat kokevat rakennuskohteista irrotettujen maa-ainesten siirtämisen ja sijoittelun ongelmalliseksi puuttuvien maaainesten läjityspaikkojen tai maa-ainespankkien vähäisyyden johdosta. Biohajoavat jätteet -painopisteen tavoitteena on ehkäistä biohajoavista jätteistä ja niiden jätehuollosta aiheutuvia paikallisia ja ilmastoon vaikuttavia haittoja. Lähtökohtana on EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä, valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa sekä biojätestrategiassa asetetut vaatimukset ja tavoitteet jätteen synnyn ehkäisemisestä, hyötykäytön lisäämisestä ja jätteen asianmukaisesta käsittelemisestä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuonna 2016 yhdyskuntalietteistä 100 % hyödynnetään joko maanparannuskäytössä tai energiana niin, että hajaasutusalueiden lietteistä 90 % ohjautuu käsittelyyn jäteveden puhdistuslaitoksille ja 10 % maatilojen biokaasulaitoksiin. Lisäksi tavoitteena on jäteperäisen biokaasun tuotannon lisääminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jätesuunnittelussa pyritään löytämään hyväksyttäviä ja toteuttamiskelpoisia lietteiden käsittelyn, hyödyntämisen ja synnyn ehkäisyn vaihtoehtoja ja selvittämään niiden ympäristövaikutuksia. Pilaantuneet maat -painopisteen käsittelyssä keskitytään pilaantuneen maaperän puhdistamisessa syntyneiden haitta-aineita sisältävien maa-ainesten hyödyntämiseen ja käsittelyyn. Tavoitteena on lisätä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja parantaa ekotehokkuuden arvioinnin mahdollisuuksia pilaantuneiden maiden hyödyntämisessä ja käsittelyssä. Lisäksi tavoitteena on lisätä kunnostuksessa syntyvän maaaineksen hyödyntämistä siinä määrin kuin se riskien hallinnan kannalta on mahdollista sekä luoda yhtenäiset pelisäännöt hyödyntämiselle suunnittelualueella. Tuhkat ja kuonat painopisteen tärkeimpänä tavoitteena on löytää toteuttamiskelpoisia keinoja tuhkien ja kuonien hyödyntämisen lisäämiseksi. Tarkoituksena on myös löytää keinoja tuhkien ja kuonien määrän ja haitta-ainepitoisuuden vähentämiseksi sekä loppusijoituksen toteuttamiseksi terveyden ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Poikkeuksellisessa tilanteessa, kuten öljy- tai kemikaalionnettomuuden, tulvan, säteilytilanteen tai kasvi- tai eläintautiepidemian yhteydessä voi syntyä määrällisesti ja laadullisesti poikkeuksellisia jätteitä, joiden keräily ja kuljetus vaativat erityisjärjestelyjä ja joita ei voida käsitellä olemassa olevien jätteenkäsittelylaitosten lupamääräysten puitteissa. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla parannetaan alueellista varautumista poikkeuksellisten tilanteiden jätehuoltoon. Painopisteen tavoitteilla ja toimenpiteillä on yhteys toisiinsa ja paras lopputulos saavutetaan kun kaikkia tavoitteita edistetään. Suunniteltu teollisuusjätekeskuksen laajennus -hanke toteuttaa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman tavoitteita kaikkien em. painopisteiden osalta. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia ja Suomen kansalliset tavoitteet Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson vision ja tavoitteet vuoteen 2020 sekä eri toimijoille nimettyjä konkreettisia tehtäviä, joiden avulla 56

64 vähennetään alueen energian kulutusta, lisätään energiatehokkuutta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, käytetään luonnonvaroja kestävällä tavalla ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kymenlaakson strategia jalkauttaa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian huomioiden maakunnan lähtökohdat ja sen ominaispiirteet sekä vahvuudet. Suomen valtakunnallisen ilmastopolitiikassa on asetettu seuraavat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ei-päästökauppasektorilla 16 % vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessä, uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta on 38 %, energiatehokkuuden lisääminen keskimäärin 20 %:lla peruskehitykseen verrattuna, liikenteen uusiutuvan energian osuuden nostaminen 20 %:een. (Kymenlaakson liitto, 2012) Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian vision mukaisesti vuonna 2020 Kymenlaaksossa on vahva yhteinen tahtotila kehittää alueen ekotehokkuutta. Asukkaat, kunnat, yritykset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti, toteuttaen ilmasto- ja energiastrategian tehtäviä omassa toiminnassaan, uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi. Maakunnassa on alan uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Kymenlaakso on kestävän kehityksen osaajaja edelläkävijämaakunta. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian aihealueittaisia tavoitteita ovat mm. seuraavat: kokonaisenergiankulutuksen väheneminen, sähköntuotannon omavaraisuusasteen kasvu, uusiutuvan energian osuuden kasvu alueen energiantuotannossa, rakennusten, rakentamisen ja asumisen energiankulutuksen ja päästöjen väheneminen, liikenteestä aiheutuvan kuormituksen väheneminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja joukkoliikenteen edellytyksien luominen, vähennetään syntyvän jätteen määrää yksi prosentti/asukas vuodessa, lisätään materiaalina hyödynnettävien jätejakeiden osuutta yksi prosentti/asukas vuodessa. Yritysten osalta tehtävänä on lisätä jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämistä tuotannossa. edistetään paikallisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, markkinointia ja käyttöä, kymenlaaksolaiset saavat ajantasaista tietoa ympäristön kuormittamisen minimoimiseksi, ekosysteemipalveluita ei heikennetä ja suojelualueiden verkostoa kehitetään, jotta siirtyminen biotalouteen tapahtuu kestävästi, ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutuksien ennusteita seurataan aktiivisesti ja vaikutukset huomioidaan kaikessa toiminnassa ja suunnittelussa. Teollisuusjätekeskukseen vastaanotetaan jätemateriaaleja, joista tarvittavien käsittelyiden jälkeen mahdollisimman suuri osuus toimitetaan kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Hyötykäyttö voi tapahtua teollisuusjätekeskuksen alueella tai jätteitä voidaan toimittaa muualle hyötykäyttöön. Ainoastaan sellaiset jätteet, joita eivät sovellu hyötykäyttöön, sijoitetaan loppusijoitusalueelle. Teollisuusjätekeskuksen toiminnalla siis lisätään materiaalina hyödynnettävien jätejakeiden osuutta sekä lisätään jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämistä. Teollisuusjätekeskuksessa myös käsitellään energian tuotantoon soveltuvia jätteitä, jotka toimitetaan tarvittavan käsittelyn jälkeen energiantuotantoon. Teollisuusjätekeskuksen toiminnassa toteutetaan siis omalta osaltaan Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiaa. Suomen Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan luonnonvarojen säästeliästä käyttöä toimijan tasolla, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalin kierrätystä elinkaaren eri vaiheissa. Tavoitteena on myös vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen koko elinkaaren aikana. Materiaalitehokkuus näkyy arvoketjun eri vaiheissa; raaka-aineiden tuotannossa, jalostuksessa, kaupassa ja kulutuksessa sekä tuotteiden kestävyytenä tai uudelleenkäytön, kierrätyksen ja jätteen hyödyntämisen mahdollisuutena. Työ- ja elinkeinoministeriön Kansallisessa materiaalitehokkuusohjelmalla pyritään luomaan edellytyksiä ekologisesti kestävälle kasvulle ja työpaikoille, edistämään elinkeinoelämän 57

65 kilpailukykyä ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä sekä uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja vahvaan osaamiseen perustuvan korkean arvonlisän tuotantoon. Ohjelman tavoitteena on kestävää kasvua materiaalitehokkuudella, jolla pyritään samanaikaisesti talouskasvuun, luonnonvarojen viisaaseen käyttöön ja irtikytkentään haitallisista ympäristövaikutuksista. Kansallisessa materiaalitehokkuusohjelmassa on esitetty kahdeksaa toimenpidettä materiaalitehokkuuden edistämiseksi. Nämä toimenpiteet ovat: käynnistetään kokoava tutkimusohjelma materiaalitehokkuuden edistämiseksi, toteutetaan teollisia symbiooseja vauhdittava kansallinen toimintamalli kolmivuotisena hankkeena, kehitetään toimintamalli resurssiviisaan alueellisen yhteistyön vahvistamiseen, käynnistetään tuettu materiaalikatselmushanke viideksi vuodeksi, kokeillaan materiaalitehokkuussopimusmenettelyä materiaaliviisauden vauhdittajana, toteutetaan ympäristölupien keventämis- ja selkeyttämishanke, ennakoidaan kansainvälisiä materiaalitehokkuuspolitiikkaa ja vaikutetaan EU:n materiaalitehokkuuspolitiikan muotoutumiseen, vahvistetaan EU:n Life-ohjelman rahoitusta suomalaisiin materiaalitehokkuushankkeisiin. Teollisuusjätekeskuksen toiminnassa pyritään kierrättämään ja hyödyntämään materiaaleja mahdollisimman suuressa määrin. Hanke siis omalta osaltaan toteuttaa materiaalitehokkuusohjelman tavoitteita. Muut ohjelmat Hankkeella on myös tavoitteellisia liittymäkohtia ympäristöministeriön ympäristöklusterin UUMA-ohjelmaan (Infrarakentamisen uusi materiaaliteknologia) ja sen alla olevaan RAKItutkimusohjelmaan (Rakentaminen ja Kiviainekset tuotteita ylijäämästä). 4.7 Hankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin Kouvolan teollisuusjätekeskus sijaitsee Kouvolan Hyötyvirta-alueella. Hyötyvirta-alue on monipuolinen ympäristöalan yritysalue. Hyötyvirta-alueella toimivilla yrityksillä on yhteisiä toimintoja, kuten yhteinen vesientarkkailuohjelma sekä Hyötyvirtaympäristöpaneelitoimintaa. Lisäksi Ekokemillä ja Kymenlaakson Jäte Oy:llä on yhteistyösuunnitelmia mm. alueiden vuokrauksiin sekä vesienkäsittelyyn liittyen. Hankealueen eteläpuolelle on suunniteltu TuuliSaimaa Oy:n toimesta tuulivoimapuistoa. Hanke käsittää kuudesta yhdeksään tuulivoimalaa, jotka toteutetaan Hyötyvirta-alueen lähialueella. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemän päätöksen mukaan hankkeeseen on sovellettava ympäristövaikutusten arviointia. 58

66 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENET- TELY JA OSALLISTUMINEN 5.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (468/1994) ja asetukseen (713/2006) perustuva menettely, jonka tarkoituksena on paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa, niin myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun. YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös hankkeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosessia varten. YVA-menettelyssä ei tehdä hallinnollisia päätöksiä, eikä menettelystä tai sen aikana laadittujen asiakirjojen sisällöstä voi valittaa. YVA-menettelyyn kuuluvien arviointiohjelman ja arviointiselostuksen riittävyyden arvioi yhteysviranomainen antaessaan näistä lausunnot. Arviointiselostuksesta annettu lausunto liitetään myöhemmin toiminnalle laadittavaan ympäristölupahakemukseen. Hankkeeseen sovelletaan YVA-asetuksen 6 :n kohtaa: 11) jätehuolto [a] ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettaviksi, käsiteltäviksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettaviksi kaatopaikalle, sekä sellaiset biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle ongelmajätemäärälle ja 11) jätehuolto [b] muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaaliskemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle Kuvassa (Kuva 5-1) on esitetty tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikataulu. Menettely on jaettu arviointiprosessin mukaisiin ohjelma- ja selostusvaiheisiin. Lisäksi kuvassa on esitetty asemakaavoituksen aikataulu. 59

67 Kuva 5-1. YVA-menettelyn kulku ja aikataulu Kouvolan teollisuusjätekeskus hankkeessa. Kuvassa on esitetty myös asemakaavoituksen aikataulu. 5.2 Arviointitehtävä ja vaikutusalueen rajaus Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tehtävänä on arvioida Ekokemin Kouvolan teollisuusjätekeskuksen laajennuksen ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä mm: Rajataan tarkasteltavan hankkeen toteutusvaihtoehdot, Kuvataan vaikutusalueen ympäristön nykytila, Arvioidaan odotettavissa olevat vaikutukset, Vertaillaan toteuttamisvaihtoehtoja ja sitä, että hanketta ei toteuteta, Selvitetään haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet, Esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi ja Kuullaan asukkaita ja muita hankkeen vaikutuspiirissä olevia tahoja. Vaikutusarviot tehdään koskien toimintoja sijoituspaikalla sekä tarvittavassa määrin niiden ulkopuolelle ulottuvia toimintoja, kuten liikennettä ja hajuvaikutuksia. Välittömät vaikutukset, kuten melu, pöly, haju, liikenne, kohdistuvat hankealueen lähiympäristöön ml. kuljetusreitit. Välittömien vaikutusten oletetaan suurelta osin rajautuvan pääosin kiinteistön alueelle. Yhteisvaikutuksia voi aiheutua, jos hankkeen lähialueella on samanlaisia vaikutuksia aiheuttavia toimintoja. Yhteisvaikutusten vaikutusalueet voivat olla hieman laajemmat kuin hankkeen yksinään aiheuttamat vaikutukset. Yhteisvaikutuksia 60

68 tarkastellaan tässä esitettyä välittömien vaikutusten tarkastelualuetta laajemmalla alueella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on arvioitu hankkeen vaikutukset YVA-lain ja - asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arvioitavaksi tulivat kuvassa (Kuva 5-2) esitetyt vaikutukset. Kuva 5-2. Arvioitavat ympäristövaikutukset (lähde: laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta, 2, ). Arvioitavassa hankkeessa arvioitaviksi tulivat erityisesti: Pöly, Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen, Liikenne ja sen vaikutukset sekä Ympäristövahinkoriskit. Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitavan hankkeen ympäristövaikutuksia tarkasteltiin sen koko elinkaaren ajalta. 5.3 Arvioinnissa käytetty aineisto Arvioinnissa on käytetty aineistona olemassa olevia selvityksiä sekä arvioinnin aikana tehtyjä selvityksiä. Myös kirjallisuustieto ja kokemukset vastaavista toiminnoista ja hankkeista ovat olleet arvioinnin tukena. Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövaikutusten arviointi on perustunut ensisijaisesti: Arvioinnin aikana tarkentuneisiin hankesuunnitelmiin, Olemassa oleviin nykytilaselvityksiin ja hankkeen aikana tehtyihin lisäselvityksiin, Kirjallisuuteen, Vaikutusarvioihin, Tiedotus- ja asukastilaisuuksissa ilmenneisiin asioihin sekä Lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnettiin olemassa oleviin selvityksiin kerättyä tietoa suunniteltujen laitosalueiden ympäristöstä ja hankkeen suunnitelmista. Tällaisia selvityksiä olivat mm. Tarkkailutiedot hankealueelta, Tiedot hankealueen lähialueiden pohjavesialueista, pohjavesiolosuhteista ja maaperästä, Tiedot alueen pintavesiolosuhteista, Alueen kaavoitus, Arviointimenettelyn aikana tehdyt lisäselvitykset kuten haju- ja pölymallinnus, melumallinnukset ja luontoselvitys sekä Tilastot ja tietokannat mm. liikenteestä ja ympäristöolosuhteista. 61

69 5.4 Arviointiohjelman kuuluttaminen ja nähtävilläolo Hankkeesta vastaava käynnisti suunnitellun Kouvolan teollisuusjätekeskuksen laajennushankkeen YVA-menettelyn toimittamalla hankkeen arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten hankkeesta vastaava on aikonut toteuttaa varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. Ohjelman saatuaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus kuulutti arviointiohjelmasta Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla ja ELY-keskuksen ilmoitustauluilla Kuulutus arviointiohjelmasta julkaistiin Kouvolan Sanomissa ja Keskilaakso -lehdessä Lausunnot ja mielipiteet tuli toimittaa mennessä ELY-keskukselle. Kaikille avoin yleisötilaisuus järjestettiin Anjalankosken ABC-aseman kabinetissa. YVA-ohjelma oli nähtävillä em. kuulutuspaikoissa ja sähköisesti luettavissa ELY-keskuksen sekä Ekokemin Internet sivuilla. 5.5 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen Yhteysviranomaiselle lausuntonsa YVA-ohjelmasta toimittivat seuraavat tahot: Kouvolan kaupunginhallitus Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunta Kouvolan tekninen lautakunta Kymenlaakson liitto Etelä-Suomen aluehallintoviraston Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualueen ympäristöterveyden yksikkö Museovirasto Kymenlaakson museo Kymenlaakson Vesi Oy Kymenlaakson pelastuslaitos Kymenlaakson Jäte Oy Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry Arviointiohjelman nähtävilläolon aikana niillä, joihin hanke saattaa vaikuttaa, oli mahdollisuus esittää mielipiteensä arviointiohjelmasta yhteysviranomaiselle. Mielipiteitä arviointiohjelmasta jätettiin sen nähtävilläolon aikana yhteensä neljä (4) kappaletta. Lausuntojen ja mielipiteiden perusteella yhteysviranomainen antoi oman lausuntonsa arviointiohjelmasta ja sen riittävyydestä Lausunnossa kerrotaan, mihin selvityksiin hankkeesta vastaavan on erityisesti keskityttävä ympäristövaikutusten arviointia tehdessään ja miltä osin YVA-ohjelmassa esitettyä arviointisuunnitelmaa on täydennettävä. Yhteysviranomaisen lausunto on esitetty arviointiselostuksen liitteenä (liite 1). Yhteysviranomaisen lausunnossaan esille tuomat asiat ja niiden huomioon ottaminen YVAselostuksessa on esitetty taulukossa (Taulukko 5-1). 62

70 Taulukko 5-1. Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen arviointiselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO AR- VIOINTIOHJELMASTA Hankekuvaus Keskeiset yhteisvaikutukset tulee kuvata selostuksessa. VE0 tulee perustella selostuksessa, jos ei ole luvan mukainen. Vaikutusten arvioinnit Maisema-alueen osalta näkemäalue sekä pölyn osalta lähialue jäävät rajauksina epämääräisiksi. Vaikutusten tarkastelu tulee ulottaa esitettyä laajemmalle (Keltakankaan taajama), erityisesti haju- ja pölyvaikutukset. Pintavesivaikutusten osalta arviointi tehtävä vähintään lähimpään vesistöön saakka, johon toiminta-aluetta ympäröivät ojat laskevat. Pohjavesivaikutusten osalta tarkkailualueen oltava vähintään yhtä laaja kuin nykyinen Hyötyvirran vesien tarkkailualueen ne pisteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutusta. Jätevesien osalta tarkastelu ulotettava Kymen Veden Mussalon puhdistamolle saakka. Maisema- ja kulttuuriperintöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin laajuus ulotettava valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen ja kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin. Etäisyys on perusteltava esim. kuvasovittein. Vaihtoehtojen vertailu Arvioitava eri vaikutusten merkittävyyttä. Vaikutusten merkittävyyden arviointi ja vaihtoehtojen vertailu tehtävä tasapuolisesti kaikkien vaihtoehtojen ja arvioitavien vaikutusten kesken, samalla tarkkuudella eri toteutusvaihtoehtojen ja myös nollavaihtoehdon osalta. Vertailtava vaihtoehtoja kokonaisuuksina suhteessa nykytilaan ja toisiinsa. MITEN LAUSUNNOT ON HUOMIOITU ARVIOINTITYÖSSÄ Yhteisvaikutukset muiden Hyötyvirran toimintojen kanssa on arvioitu selostuksessa. Käytetty tilavuus on ympäristöluvassa esitettyä pienempi. Rajauksia on tarkennettu vaikutusten arvioinnissa (kohdat 7.2 ja 8.2.) Vaikutuksia tarkastellaan niin pitkälle kuin vaikutuksia voi ilmetä. Haju- ja pölyvaikutuksia on kuvattu kohdassa 8.3. Vaikutuksia on tarkasteltu niin pitkälle kuin vaikutuksia voi ilmetä (kohta 6.3). Vaikutuksia on tarkasteltu niin pitkälle kuin vaikutuksia voi ilmetä (kohta 6.2). Tarkastelu on ulotettu Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamolle saakka (kohta 6.3). Vaihtoehdoista on tehty kuvasovitteet sekä näkemäanalyysit (kohta 7.2). Vaikutusten merkittävyys on huomioitu kaikissa arvioinneissa (kohta 6-8). Arviointiin on sisältynyt merkittävyyden sekä vaihtoehtojen arviointi (kohdat 6-10). Vaihtoehtojen vertailu on huomioitu kohdassa 10. Nykytila Esitettävä asutuksen sijoittuminen ja määrät. Asutuksen sijoittuminen ja määrät on huomioitu kohdassa 8.4. Esitettävä Hyötyvirran alueelta asutukseen Huomioitu arvioinneissa (kohdat 8.3, 8.4). kohdistuvat vaikutukset (haju, pöly, ihmisten kokemus omasta asuinympäristöstä). Maisema ja kulttuuriympäristöarvojen perusteet esitettävä tarkemmin. Huomioitu arvioinnissa (kohta 7.2). Yhdyskuntarakenne nykytilassa avattava paremmin. Huomioitu arvioinnissa (kohta 7.1). Pohdittava, kuinka paljon Hyötyvirran alueen Huomioitu arvioinneissa (kohdat 6-10). kuormitusta voidaan lisätä suhteessa olemassa olevaan vaikutukseen. 63

71 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Tulee esittää asemakaavan keskeiset muutostarpeet eri vaihtoehdoissa. Huomioitu arvioinnissa (kohta 7.1). Asemakaavan ehdotusvaihetta ei tule asettaa On otettu huomioon kaavoituksessa. nähtäville ennen YVA:n valmistumista. Huomioitava Kymenlaakson vahvistetun Huomioitu arvioinnissa (kohta 7.1). energiamaakuntakaavan tuulivoiman kohdemerkintä (tv1). Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Maisemavaikutusten osalta huomioitava merkittävä maisema-alue (Sippolan ja Summan- Huomioitu arvioinnissa (kohta 7.2). joen maisema- ja kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue) ja Matarojan taloryhmä. Arvioitava mikä vaikutus läjitysalueiden korkeuden nostamisella tasolta +85 m tasolle Huomioitu arvioinnissa (kohta 7.2). +90 m (N60) on maisema-alueeseen. Selvitettävä heikkeneekö maiseman tai Matarojan taloryhmän kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet vaihtoehtojen toteutuessa. Hankealueen suojavyöhykkeeseen kiinnitettävä huomiota erityisesti vaihtoehdossa Huomioitu arvioinnissa (kohta 7.2). VE1A. Maisemavaikutusten arviointia ja suojaalueiden riittävyyttä selvitettävä, havainnol- Huomioitu arvioinnissa (kohta 7.2). listettava ja perusteltava kuvasovittein eri vaihtoehtojen ja eri läjitysalueiden toteutumisen eri vaiheissa (läjityksen aikana, maisemoinnin toteuduttua). Pohdittava, miten mahdollista maisemallista haittaa voidaan ehkäistä. Kulttuuriarvojen säilymisen osalta on maisemamuutoksen lisäksi huomioitava muut Huomioitu arvioinnissa (kohta 7.2). mahdolliset vaikutukset mm. pöly, melu ja haju (välillinen vaikutus). Elinkaari Huomioitava toiminnan aikaisten vaikutusten Huomioitu arvioinneissa (kohdat 6-8). lisäksi myös suunnittelu, rakentaminen ja käytöstä poistaminen. Hankkeen käytöstä poistamisen jälkeiset vaikutukset ja riskit tulee arvioida. Huomioitu arvioinneissa (kohdat 6-8). Vastaanotettavat jätteet ja käsittelymenetelmät Vastaanotettavien jätteiden, vaarallisten jätteiden sekä uusien käsittelymenetelmien ku- Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4). vauksia on täsmennettävä. Tehtävä kokonaisarvio muodostuvista vaikutuksista sekä keskeisten jätejakeiden vaiku- Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4). tuksista. Maanparannusaineiden valmistamisen osalta Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4). tarkennettava kuvausta (mm. määrät, laadut). Jätteiden kierrätysterminaalin toiminnan kuvausta tarkennettava. Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4). Hyötykäytettävien jätejakeiden määriä, laatuja ja hyötykäyttökohteita on täsmennettä- Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4). vä. Laadittava loppusijoitusalueiden rakennekuvaus ja arvioitava toiminnan keskeiset haital- sekä arvioinneissa (kohdat Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4) 6-8). 64

72 liset vaikutukset (pöly, suotovedet, maisema ja yhdyskuntarakenne). Arvioitava nykyisessä luvassa määrätyn lakikorkeuden nostamisen vaikutus. Uusien käsittelymenetelmien landfill mining, biokasaliuotus ja sienikäsittelyn kuvausten tarkentaminen. Tarkennettava käsittelymenetelmillä käsiteltävien jätteiden määrät vuositasolla. Arvioitava uusien käsittelymenetelmien käyttöönoton todennäköisyyttä, ajankohtaa ja saavutettavia hyötyjä. Selvitettävä, miten varmistetaan että vanhan kaatopaikan alueelle tehtävät pohjarakenteet voidaan toteuttaa landfill mining toiminnan päätyttyä. Esitettävä arvio alueella hyötykäytettävästä ja muualle hyötykäyttöön toimitettavan jätteen määrästä. Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4). Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4) sekä arvioinnissa (kohta 6.2). Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4). Jätevesienkäsittely, vaikutukset pohjaveteen ja pintaveteen Tarkennettava pinta- ja pohjavesien nykytilaa ja esitystapaa sekä mahdollisia raja- 6.3). Huomioitu arvioinnissa (kohdat 6.2 ja arvoja. Vaikutusten arvioinnissa huomioitava vesienhoidon tavoitteet pohja- ja pintavesien osalta. Otettava huomioon omien talousvesikaivojen Huomioitu arvioinnissa (kohta 6.2). varassa toimivat asuinkiinteistöt. Pintavesiin kohdistuvia vaikutuksia selvitettävä arvioimalla hankealueelta pintavesiin pää- Huomioitu arvioinnissa (kohta 6.3). sevien vesien määrä ja vesistökuormitus eri vaihtoehtojen osalta, mahdollisuudet kuormituksen vähentämiseksi. Arvioitava, konsentroituuko tasausaltaiden veteen tiettyjä haitta-aineita ja onko tasausaltaiden vedenlaatu sellaista, että sitä voidaan käyttää käsittelyalueella pölynsidontaan kaikissa kohteissa vai voiko vesi sisältää mm. aineita, jotka eivät sovellu mm. tavanomaisen jätteen läjitysalueelle? Huomioitava biohajoavien jätteiden käsittely ja maanparannusaineiden valmistaminen arvioitaessa jäteveden laatua, käsittelytarvetta ja mm. hajuvaikutuksia Esitettävä täsmällisemmin ja kaaviona pääpiirteet jätevesien johtamisjärjestelmästä toiminta-alueelta tasausaltaisiin, veden kierrättäminen pölynsidonnassa ja stabiloinnissa, jäteveden puhdistusprosessi sekä jäteveden johtaminen edelleen viemäriin. Esitettävä pääpiirteet tasausaltaiden rakenteista, laajuudesta ja mitoituksesta. Huomioitava mm. poikkeukselliset sääilmiöt kuten erittäin suuret sademäärät. Tunnistettava puhtaiden ja puhdistusta vaativien vesien erillään pitämisen riskit. Huomioitava, että hankealue sijaitsee vedenjakajalla ja kolmella eri valuma-alueella. Jätevesien osalta vaikutusten arviointi ulotettava Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamolle eri- Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4) sekä arvioinnissa (kohta 6.3). Huomioitu arvioinnissa (kohta 6.3). Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4). Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4.) Huomioitu arvioinneissa (kohdat 6.3, 9.3). 65

73 tyisesti onnettomuus- ja häiriötilanteiden osalta. Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon Esitettävä miten hajuja mahdollisesti aiheuttavat jätteet on tarkoitus käsitellä ja miten hajuhaittoja on tarkoitus ehkäistä. Lähtökohtana tulee olla se, että hajuhaittoja aiheuttavat toiminnat tulee olla katetuissa tiloissa ja hajut käsitellään siten, ettei ympäristön viihtyisyyttä alentavaa hajuhaittaa leviä käsittelyalueen ulkopuolelle. Hajuhaittojen arvioinnin annettava riittävä kuva hajun leviämisen todennäköisyydestä ja suuruudesta läheisille asuinalueille kuten Keltakankaalle. Huomioitava uuden käsittelytoiminnot ja arvioitava niiden hajuvaikutukset. Hyötyvirta alueen kattava ja perusteellinen pölyvaikutusten arviointi mallintamalla eri toimijoiden yhteistyönä on tarpeen tehdä. ELY-keskus suosittelee selvityksen tekemistä tämän YVA-menettelyn yhteydessä. Ekokem-Palvelu Oy:n on arvioitava hankkeen ja sen vaihtoehtojen pölyhaittaa ja pölyn leviämistä suhteessa Hyötyvirta-alueelta nykyisin muodostuvaan pölyhaittaan. Haihtuvia aineita (VOC) sisältävien jätteiden määrästä ja käsittelystä sekä ilmapäästöjen käsittelystä esitettävä riittävä selvitys. Selvitettävä hankkeen energiankulutus ja sen ilmastovaikutukset rakentamisen ja käytön aikana. Huomioitava Suomen kansalliset tavoitteet ja Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia. Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4) sekä arvioinnissa (kohta 8.3). Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4) sekä arvioinnissa (kohta 8.3). Huomioitu arvioinnissa mm. mallinnuksella (kohta 8.3). Huomioitu mallinnuksella (kohta 8.3). Huomioitu arvioinnissa (kohta 8.3). Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4). Huomioitu hankekuvauksessa (kohta 4). Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojelukohteisiin Esitettävä hankkeen vaikutus rauhoitettuun Huomioitu arvioinnissa (kohta 6.4). muhkuramäntyyn. Selvitettävä hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutukset luonnontilaiseen metsäalueeseen ja tukset on arvioitu (kohta 6.4) Alueelle on tehty luontoselvitys ja vaiku- vaikutukset ympäröivään kasvillisuuteen mm. pöly- ja pintavesivaikutusten kautta. Vaikutukset ihmisiin, heidän terveyteensä, elinoloihin ja viihtyisyyteen YVA-ohjelmassa esitetyt työpajat ovat Huomioitu arvioinnissa (kohta 8.4). asianmukainen tapa kerätä tietoa. On huolehdittava siitä, että vaikutusalueen asukkailla ja kylä- ja asukasyhdistyksillä on riittävän laajalti mahdollisuus osallistua niihin. Esitettävä selostuksessa selvitys työpajatyöskentelystä. Hyödynnettävä Hyötyvirta-alueen eri YVAhankkeiden ja ympäristölupien valvontamenettelyiden yhteydessä saatua tietoa ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ulotettava myös Keltakankaan taajaman alueelle. Melu Tuotava esille rakentamisaikaiset erityiset melua aiheuttavat toiminnat kuten louhinta, Huomioitu mahdollisuuksien mukaan arvioinnissa (kohta 8.4). Huomioitu arvioinnissa (kohta 8.4). Huomioitu arvioinnissa (kohta 8.4). 66

74 räjäytykset ja murskaus. Jätteenkäsittelytoiminnan osalta selvitettävä erityistä melua aiheuttavat käsittelytoiminnot, kuten betoni- ja tiilijätteen murskaus. Liikenne Tuotava esille myös merkittävimpien jätejakeiden/maa-ainesten osalta kuljetettava keskimääräinen jätteen/maa-ainesten kuljetusmäärä/kuorma. Pohdittava hankkeen eri vaihtoehtojen liikennemäärien jakautumista vuodenajoittain ja vuorokaudenajoittain. Pohdittava eri vaihtoehtojen maksimaalisen liikennemäärän vaikutusta erityisesti Keltakankaan liittymän liikenneturvallisuuteen. Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Erityisesti on pohdittava ilmanlaatuun, vesiin, maisemaan ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ehkäisyä. Hankkeeseen liittyvät riskit Täsmennettävä, mitä riskejä toimintaan liittyy, miten niihin varaudutaan ja mitä riskien ja häiriötilanteiden toteutumisesta voi seurata. Riskien arvioinnissa pääpainon oltava riskien kannalta keskeisten toimintojen tunnistamisessa ja ennalta ehkäisyssä. Riskien arvioinnin osalta oltava yhteydessä paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Sammutusjätevesien hallinnasta onnettomuus- ja häiriötilanteissa on oltava suunnitelma, jossa huomioidaan laajentumisvaihtoehdot. Sammutusvesien saatavuus huomioitava toiminnan eri laajentumisvaihtoehdoissa. Arviointimenetelmät Esitettävä arvioinnissa käytetyt arviointimenetelmät ja niihin liittyvät epävarmuustekijät. Lisäksi on esitettävä, miltä osin tarkastelu perustuu laskennallisiin seikkoihin, mittauksiin, mallilaskelmiin, kirjallisuuteen, muuhun vastaavaan materiaaliin, tehtyihin tutkimuksiin, maastoinventointeihin tai haastatteluihin yms. Kunkin vaikutusarvion osalta kerrottava laatija, tekijän asiantuntemus esimerkiksi lähdeluettelon liitteenä. Seurantaohjelma Seurantaohjelmassa pohdittava miten mahdollistetaan vuoropuhelu lähialueen asutuksen kanssa YVA-menettelyn jälkeen. Huomioitu arvioinnissa (kohta 8.2). Huomioitu arvioinnissa (kohta 8.1). Huomioitu arvioinnissa (kohta 8.1). Huomioitu arvioinnissa (kohta 8.1). Huomioitu arvioinneissa (kohdat 6-8). Huomioitu arvioinneissa (kohdat 6-8, 9.3). Huomioitu arvioinneissa (kohdat 6-8, 9.3). Huomioitu kohdassa 9.3. Huomioitu kohdassa 9.3. Huomioitu arvioinneissa (kohdat 6-8). Projektiryhmä esitetty kohdassa 1.3. Huomioitu kohdassa

75 Hankkeen ympäristövaikutukset arvioitiin arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Arvioinnin tulokset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. 5.6 Arviointimenettelyn osallistumisen järjestäminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, yhteisöt ja säätiöt, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaaajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiselostukseen voi tutustua hankkeen ELY-keskuksen Internet-sivuilla sekä nähtävillä olopaikoissa samoin kuten arviointiohjelmavaiheessa. Arviointiselostus on nähtävillä Kouvolan kaupungintalolla sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta tulee ympäristöhallinnon verkkosivuille osoitteeseen Kirjalliset mielipiteet arviointiselostuksesta tulee jättää kuulutusaikana yhteysviranomaiselle. Yhteystiedot on esitetty kohdassa yhteystiedot. Arviointimenettelyä varten perustettiin ohjausryhmä, johon kutsuttiin edustajat Kouvolan kaupungilta, Hyötyvirta-alueelta sekä Kymenlaakson liitolta. Edellisten lisäksi ohjausryhmän työskentelyyn osallistuvat hankkeesta vastaavan edustajat (Ekokem) ja konsultin edustajat (Ramboll Finland Oy). Yhteysviranomaisen edustaja (Kaakkois-Suomen ELYkeskus) osallistui ohjausryhmän kokouksiin, mutta ei ollut varsinainen ohjausryhmän jäsen. Ohjausryhmä kutsuttiin arviointimenettelyn aikana koolle kolme kertaa. Keskeisenä osallistumisen keinona yleisötilaisuuden lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin työpajaa, mihin kutsuttiin alueen asukkaita ja muita tahoja keskustelemaan arviointien tuloksista ja näkemyksistä ympäristöntilasta. Työpaja järjestettiin ABC Anjalankosken tiloissa. Arviointiohjelmavaiheessa huhtikuussa 2014 järjestettiin avoin yleisötilaisuus Anjalankosken ABC-asemalla. Toinen yleisötilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen. Tilaisuudessa esitellään hanketta ja arvioinnin tuloksia. Tilaisuuksissa kuntalaisilla on mahdollisuus kysyä ja saada tietoa hankkeesta ja sen vaikutuksista. 5.7 Arviointimenettelyn päättyminen Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-selostuksen valmistumisesta kuulutuksella noudattaen samaa periaatetta kuin YVA-ohjelmassa. Mielipiteen selostuksesta ja tehtyjen selvitysten riittävyydestä voivat arviointiselostuksen nähtävilläolon aikana antaa kaikki ne, joihin hanke saattaa vaikuttaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyytää lausunnot keskeisiltä viranomaistahoilta kuten ohjelmavaiheessa. Viranomainen kokoaa mielipiteet ja lausunnot yhteen ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa selostuksesta ja sen riittävyydestä. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausunnon hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsitteleville viranomaisille. Arvioinnin tuloksia ovat arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Nämä asiakirjat liitetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla mukaan hankkeen tarvitsemiin lupahakemuksiin. 68

76 5.8 Arviointimenetelmät Vaikutusten muodostuminen Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on järjestelmällisesti etenevä prosessi. Siinä tunnistetaan ja arvioidaan suunnitellun hankkeen mahdollisia vaikutuksia fyysisiin, biologisiin ja sosiaalisiin/sosioekonomisiin kohteisiin. Lisäksi arviointiprosessin aikana esitetään lievennystoimia, jotka sisällytetään hankkeeseen näiden vaikutusten ehkäisemistä tai vähentämistä varten. Vaikutus on suunnitellun toiminnon aiheuttama muutos ympäristön tilassa. Muutos arvioidaan suhteessa ympäristön nykyiseen tilaan. Vaikutukset voivat olla joko välittömiä tai välillisiä. Välittömät /suorat vaikutukset syntyvät suunnitellun hankkeen toimenpiteiden ja muutoksen kohteena olevan ympäristön suorasta vuorovaikutuksesta. Esimerkiksi luontotyypin menetys maansiirron johdosta. Välilliset /epäsuorat vaikutukset johtuvat hankkeen suorista vaikutuksista. Esimerkiksi pohjaveden pinnan alenemisesta mahdollisesti seuraavat kasvillisuus muutokset hankealuetta ympäröivillä alueilla. Arviointimenetelmien avulla voidaan luonnehtia tunnistettuja vaikutuksia ja niiden kokonaismerkitystä lievennystoimien jälkeen. Merkitys tarkoittaa ympäristössä tapahtuvan muutoksen suuruutta, kun huomioidaan vaikutus ja ympäristön kyky vastaanottaa vaikutus. Tässä huomioidaan myös vaikutuksen lieventämistoimenpiteet kuten melusuojaukset jne Vaikutusten suuruusluokka Vaikutusten tunnistamisen jälkeen arvioidaan vaikutusten suuruutta. Vaikutusten suuruus määritellään ja arvioidaan useiden muuttujien perusteella. Tähän liittyvät vaikutuksen laajuuden, keston ja voimakkuuden arviointi. Yhdessä nämä muuttujat määrittävät vaikutuksen suuruusluokan. Arvojen määritys on kuitenkin usein subjektiivista olemassa olevien rajoitusten vuoksi. Silti muuttujan arvon, kuten voimakkuuden arvioiminen edellyttää asiantuntemusta ja kyseisen vaikutuskohteen ja arviointimenetelmien tuntemista. Vaikutuksien suuruusluokan arvioimisessa on käytetty useita menetelmiä: Hankkeeseen liittyvien toimenpiteiden ja vaikutuksen kohteena olevan ympäristön vuorovaikutuksen laajuuden määritys mallinnustekniikoilla. Esimerkiksi melun leviämismallinnus, hajun leviäminen jne. Vaikutuskohteiden ja alueiden kartoitus paikkatietojärjestelmän (GIS) avulla. Vaikutuskohteiden häiriöherkkyyttä koskevien kirjallisuustietojen ja tutkimusten tulosten hyödyntäminen. Osallistuvien tiedonhankintamenetelmien hyödyntäminen, kuten työpaja. YVA ryhmän aiempi kokemus. Vaikutuksen suuruuteen vaikuttaa sen 1) maantieteellinen laajuus, 2) ajallinen kesto ja 3) sen voimakkuus Vaikutusten suuruus mitataan tai arvioidaan kullekin vaikutukselle tyypillisillä arviointimenetelmillä ja ne kuvataan kullekin vaikutukselle erikseen. Onko vaikutuksen suuruus koko- 69

77 naisuutena pientä, keskisuurta vai suurta, määrittyy vaikutuksen 1) maantieteellisen laajuuden, 2) ajallisen keston ja 3) voimakkuuden perusteella. Maantieteelliseltä laajuudeltaan vaikutus voi olla paikallinen, alueellinen, kansallinen tai rajat ylittävä. Ajalliselta kestoltaan vaikutukset voivat olla väliaikaisia, lyhytaikaisia, pitkäaikaisia ja pysyviä. Kaiken kaikkiaan vaikutusten voimakkuus voi olla pieni, keskisuuri tai suuri. Taulukossa (Taulukko 5-2) on määritetty esimerkkejä, minkälaisilla kriteereillä luokittelu toteutettiin. Luokittelu ei ole millään muotoa standardoitu ja sen tarkoituksena on lisätä arvioinnin läpinäkyvyyttä ja perusteluja, miten arvioinnin tulokseen on päädytty. Samalla varmistetaan, että kaikkia vaikutuksia tarkastellaan samalla tavoin, fyysisen tilan muutoksesta vaikutukseen ja edelleen vaikutuskohteen herkkyyden kautta merkittävyyden arviointiin. Vaikutuksen suuruuden kriteerit kuvataan kullekin vaikutukselle erikseen ja niiden määritystapa on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Taulukko 5-2. Vaikutuksen suuruusluokan määrittelyn keinot. Vaikutus positiivinen Vaikutus Vaikutus negatiivinen Ei vaikutusta Pieni Keskisuuri Suuri Ei tapahdu muutosta nykytilaan Laajuus pieni Voimakkuus pieni Kesto lyhytaikainen Laajuus alueellinen Voimakkuus keskisuuri Laajuus kansallinen Voimakkuus suuri Kesto pitkäaikainen Kesto pysyvä Ei vaikutusta Pieni Keskisuuri Suuri Vaikutuksen suuruutta on kuvattu värein. Positiivista vaikutusta on kuvattu vihrein värisävyin ja negatiivista vaikutusta kelta-punaisin värisävyin. Huomattavaa on, että vaikutuksen suuruutta joudutaan arvioimaan useasta näkökulmasta. Esimerkiksi vaikutuksen suuresta voimakkuudesta huolimatta vaikutus voi olla keskisuuri, jos vaikutuksen kesto on lyhytaikainen ja palautuva Vaikutuskohteen luonne On äärimmäisen tärkeää määrittää jokin arvo kuvaamaan niiden kohteiden muutosherkkyyttä, joihin hankkeeseen liittyvät toimenpiteet voivat vaikuttaa. Herkkyys/arvo voidaan kuvata esimerkiksi asteikolla vähäinen, kohtalainen tai suuri kullekin vaikutuskohteelle. Asiantuntija-arvioiden ja sidosryhmien kuulemisen avulla varmistetaan, että tietyn vaikutuskohteen arvosta saadaan riittävä kuva kohteen muutosherkkyyden arvioimiseksi. Muutosherkkyyden arvioinnissa käytetään useita kriteereitä, kuten muutosvastaisuutta, mukautuvuutta, harvinaisuutta, monimuotoisuutta, luonnollisuutta ja haavoittuvuutta. Määrityskriteereistä on esitetty esimerkkejä taulukossa (Taulukko 5-3). Vaikutusalueen herkkyydellä itsessään ei ole negatiivista tai positiivista suuntaa vaan sen määrää vaikutuksen suunta. Tarkempi kuvaus määrityskriteereistä on esitetty liitteessä 2. Vaikutuskohteen muutosherkkyys kuvaa kohteen kykyä kestää/sietää siihen hankkeesta kohdistuvaa vaikutusta 70

78 Taulukko 5-3. Esimerkki vaikutuskohteen herkkyystason määrittelyn kriteereistä. Herkkyys Vähäinen Kohtalainen Suuri Ei suojeluarvoja Suojeluarvoja Suojeltu alue Ei viihtyisyysarvoa Viihtyisyysarvoa Selvä viihtyisyysarvo Kestää kuormitusta Kuormittuu Herkkä kuormitukselle Herkkyys Ei rajoituksia Rajoitteita Rajoitettu Ei taloudellista arvoa Taloudellisia arvoja Selvä taloudellinen arvo Kestää muutosta Muuttuu Ei kestä muutosta Vaikutuksen merkittävyys Lähes kaikki ihmisen toiminnat häiritsevät jotenkin ympäristön eri osa-alueita, sillä ne vaikuttavat fyysisesti luonnon järjestelmiin, ihmisen toimintaan tai ihmisten järjestelmiin. Vaikutusten arvioinnissa tuleekin kuvata vaikutusten merkittävyyttä sen suhteen miten vaikutusten kohde kestää arvioitua vaikutusta. Merkittävyys riippuu vaikutuskohteen herkkyydestä tai kyvystä sietää tarkasteltavaa vaikutusta ja vaikutuksen suuruudesta. Tässä YVA:ssa pyritään kuvaamaan suuruutta ja herkkyyttä siten, että ne mahdollisimman läpinäkyvästi mahdollistavat vaikutusten merkittävyyden arvioinnin. Kuva 5-3. Periaate vaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi. Jotta vaikutuksen merkittävyys voitaisiin arvioida, tarvitaan tietoa 1) vaikutusalueen nykytilasta, 2) vaikutuksien suuruudesta ja 3) vaikutuskohteen herkkyydestä (häiriöherkkyys) Vaikutuksen merkittävyys määritetään ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys. Tätä arviointia varten vaikutusten merkittävyys on luokiteltu 1) merkityksettömiksi, 2) vähäisiksi, 3) kohtalaisiksi ja 4) suuriksi. Tämä on kuvattu myös liitteessä 2. 71

79 Vaikutusten merkittävyyden arviointikriteerit perustuvat seuraaviin keskeisiin tekijöihin: Vaikutusten suuruusluokka: Fyysiseen, biologiseen ja sosiaaliseen ympäristöön kohdistuvan muutoksen (laajuuteen, kestoon ja voimakkuuteen perustuva) suuruusluokka ilmaistaan määrällisesti jos mahdollista. Sosiaalisten vaikutusten osalta suuruusluokka tarkastellaan niiden ihmisten näkökulmasta, joihin vaikutus kohdistuu. Tarkastelussa otetaan huomioon myös ihmisten kyky tulla toimeen ja sopeutua muutokseen. Vaikutuskohteiden luonne: Vaikutuskohteiden nykytilanteen perusteella määritellyn häiriöherkkyyden ansiosta voidaan arvioida sen muutosherkkyys. Tässä käytetään useita kriteereitä (ks. liite 2) kuten esimerkiksi lajien harvinaisuutta, monimuotoisuutta, luonnollisuutta, haavoittuvuutta jne. Merkitysten määrittämisessä huomioidaan, miten kukin vaikutus täyttää asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön, standardien ja rajoitusten vaatimukset sekä miten vaikutus suhteutuu sovellettaviin käytäntöihin ja suunnitelmiin. Lisäksi on huomioitava, liittyykö mahdolliseen vaikutukseen muita määräyksiä, ympäristöstandardeja sekä yritys- tai alakohtaisia periaatteita. Vaikutuksen merkittävyys määritetään taulukon (Taulukko 5-4) mukaisesti ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys. Merkittävyyden suuntaa on kuvattu väreillä, jotka määräytyvät vaikutuksen suunnan perusteella. Merkittävyyden suuntaa kuvataan punertavilla värisävyillä, kun vaikutuksen suunta on negatiivinen ja vihertävillä värisävyillä, kun vaikutuksen suunta on positiivinen. Taulukko 5-4. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnin perusteet Riskit Arvioitujen vaikutusten lisäksi arvioinnissa on huomioitu vaikutukset, joita onnettomuudet tai suunnittelemattomat tapahtumat voivat aiheuttaa hankkeen toteutuksen aikana. Tällaisia suunnittelemattomia tapahtumia voivat olla esimerkiksi tulipalo, laiterikko, rakenteiden rikkoutuminen tai ulkopuolisen ympäristön aiheuttama ei toivottu tapahtuma. Näitä vaikutuksia kutsutaan riskeiksi ja ne määritetään tapahtuman todennäköisyyden ja tapahtuman ympäristöseurauksien perusteella. Todennäköisyyskerrointa lukuun ottamatta, odottamattomia vaikutuksia käsitellään samalla samoin kuin odotettuja vaikutuksia Kumulatiiviset vaikutukset Kumulatiiviset vaikutukset ovat hankkeen meneillään olevien ja tulevaisuudessa toteutuvien toimien aiheuttamia, samoihin vaikutuskohteisiin kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Nämä vaikutuskohteet on tunnistettu ja niistä on tehty makrotasoinen, laadullinen kumulatiivisten vaikutusten arviointi. 72

80 OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 73

81 6. LUONNONYMPÄRISTÖ 6.1 Maa- ja kallioperä Vaikutuksen alkuperä Hankkeessa suoria maa- ja kallioperävaikutuksia syntyy rakentamisen ja toiminnan aikana. Rakentamisen aikana vaikutukset muodostuvat topografian eli maanpinnanmuotojen muutoksesta. Rakentamisvaiheessa rakentamattomilta alueilta poistetaan maa-aineksia ja osalla alueesta joudutaan louhimaan kalliota. Loppusijoitusalueiden täyttyessä alueen topografia muuttuu, kun jätetäyttö kohoaa ja saavuttaa lakikorkeutensa. Vaikutuksia maaperään voi toiminnan aikana aiheutua, mikäli haitta-aineita pääsee maaperään. Haitta-aineiden pääsy maaperään estetään toteuttamalla teollisuusjätekeskuksen alueen rakenteet tiiviinä, jolloin riski maaperän pilaantumisesta on pieni. Mikäli rakenteet rikkoutuvat, on olemassa riski maaperän pilaantumisesta. Rakenteiden toiminnan tarkkailulla voidaan mahdolliset vauriot havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi. Alueella säilytettävät koneiden ja laitteiden tarvitsemat polttoaineet ja kemikaalit voivat onnettomuustilanteessa aiheuttaa maaperän pilaantumista. Riskejä vähennetään kuitenkin polttoaineiden ja kemikaalien asianmukaisella säilytyksellä. Maa- ja kallioperävaikutukset hankkeessa muodostuvat pääasiassa muutoksesta alueen topografiassa tai muusta fyysisestä/kemiallisesta muutoksesta maaperässä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeen vaikutukset maaperään on tehty asiantuntija-arviona. Arvio perustuu alueilta käytössä oleviin tutkimusaineistoihin, havaintoihin, maa- ja kallioperäkarttoihin sekä peruskartta-aineistoon. Arvioinnissa on huomioitu kohdassa esitetyt haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Maa- ja kallioperän herkkyyttä on arvioitu geologisten ominaisuuksien, luonnontilaisuuden ja maisemallisen arvon perusteella (Taulukko 6-1). Maa- ja kallioperän herkkyyteen vaikuttavat maa- ja kallioperän geologiset muodostumat, esimerkiksi hiidenkirnut tai harjumuodostumat. Kriteerit ovat suuntaa antavia ja lopullinen herkkyys määritellään niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella. Taulukko 6-1. Maa- ja kallioperä, vaikutuskohteen herkkyystaso. Vähäinen Kohtalainen Suuri Vaikutusalueella maa- tai kallioperällä ei ole erityistä arvoa sen geologisten ominaisuuksien vuoksi tai kohteen maaperää on jo muokattu. Vaikutusalueella maa- tai kallioperä on määritetty geologisesti arvokkaaksi kohteeksi. Vaikutusalueen maa- tai kallioperä on määritetty geologisesti arvokkaaksi kohteeksi. Lisäksi alue on luonnontilassa tai sillä on suuri maisemallinen arvo. Maa- ja kallioperään kohdistuvien vaikutusten suuruutta on arvioitu seuraavan taulukon (Taulukko 6-2) mukaisella luokittelulla. Arvioinnissa on huomioitu hankkeen elinkaaren (rakentaminen, toiminta, toiminnan päättyminen) aikaisten maa- ja kallioperämuutosten laajuus. 74

82 Taulukko 6-2. Maa- ja kallioperään kohdistuvien vaikutusten suuruusluokka. Pieni Keskisuuri Suuri Positiiviset tai negatiiviset Positiiviset tai negatiiviset Positiiviset tai negatiiviset vaikutukset ympäristöön vaikutukset ympäristöön vaikutukset ympäristöön ovat lyhytkestoisia. ovat melko lyhytkestoisia. ovat pitkäkestoisia. Vaikutukset ympäristöön ovat paikallisia ja ne kohdistuvat hankealueelle. Käsiteltävät ovat pieniä. massamäärät Vaikutukset ympäristöön ovat paikallisia ja ne ulottuvat hankealueen ulkopuolelle (lähialueelle). Käsiteltävät massamäärät ovat alueellisella tasolla tarkasteltuna keskisuuria. Vaikutukset kohdistuvat laajalle ympäristöön ja toiminnasta aiheutuu selvä muutos ympäristölle. Käsiteltävät ovat suuria. Pieni Keskisuuri Suuri massamäärät Nykytilan kuvaus Nykyisen teollisuusjätekeskuksen alueen maasto on ennen alueen rakentamista ollut loivarinteistä metsämaata, jonka maanpinta on vaihdellut tasovälillä m merenpinnasta (N 60 ). Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti käytössä olevan jätetäytön pinta tulee pintarakenteet mukaan lukien olemaan tasolla +85. Teollisuusjätekeskuksen nykyisellä kenttäalueella maanpinta on korkeimmillaan tasolla +66,5. Teollisuusjätekeskuksen pohjois-, itä- ja länsipuolilla on metsämaata. Myös toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuolella on metsämaata. Teollisuusjätekeskuksen itä- ja pohjoispuolilla maaperä on maaperäkartan mukaisesti hiekkaa. Teollisuusjätekeskuksen itäpuolella on laajahko kallioalue. Myös teollisuusjätekeskuksen luoteispuolella on kalliota. Kallioperä alueella on rapakivigraniittia. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen eteläpuolella maaperä on hiekkaa ja lisäksi alueella on kalliota. Maapeitteen kerrospaksuus hankealueella vaihtelee. Kuva 6-1. Alueen maaperäkartta. 75

83 Keltakankaan suljetun ja maisemoidun kaatopaikan pinta on korkeimmillaan tasolla +76. Nykyisen teollisuusjätekeskuksen itäpuolella maanpinta nousee, ollen korkeimmillaan tasolla +69. Maanpinta laskee alueelta itään päin. Alueen topografiakartta on esitetty jäljempänä kuvassa (Kuva 7-7) (kohta 7.2.4). Vähäinen Hankealueen herkkyys maaperään kohdistuksille arvioidaan vähäiseksi, koska hankealueen maa- tai kallioperällä ei ole erityistä arvoa sen geologisten ominaisuuksien vuoksi ja hankealueen maa- ja kallioperää on myös suurelta osin jo muokattu Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaihtoehto VE1A Rakentaminen Hankevaihtoehdossa VE1A suunnitelmien mukaisilla laajennusalueilla tehdään rakentamisen aikana maarakennustöitä. Rakennustöiden yhteydessä hankealueen maanpintaa muokataan. Vaihtoehdon VE1A kenttä- ja loppusijoitusalueella joudutaan myös todennäköisesti louhimaan jonkin verran kalliota. Tarvittavien maansiirto- ja louhintatöiden jälkeen alueille rakennetaan suunnitelmien mukaiset kenttä- ja loppusijoitusalueiden rakenteet. Alueen pohja- ja/tai pintarakenteissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueelta louhittavaa kalliota sekä poistettavia pintamaita. Lisäksi rakentamisessa hyödynnetään jätemateriaaleja, kuten kuonia, tuhkia ja muita rakentamiseen soveltuvia materiaaleja, joilla voidaan korvata neitseellisiä luonnonvaroja. Rakentamisen aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään kohdistuvat hankealueelle. Hankealueen maa- ja kallioperää on muokattu nykyisen teollisuusjätekeskuksen alueella, sen länsipuolelle sijoittuvalla alueella sekä toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen alueella. Maaja kallioperä on luonnontilaista suunnitelman mukaisella kenttä- ja loppusijoitusalueella. Alueen topografia tulee rakentamisen aikana muuttumaan sekä maa- että kallioperän osalta ja muutos on pysyvä. Toiminta Toiminnan aikana alueella vastaanotetaan, käsitellään ja loppusijoitetaan erityyppisiä jätteitä. Jätteitä käsitellään tiiviillä kenttärakenteilla, jolloin toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Jätteenpolton kuonien kasaliuotus toteutetaan myös vettä läpäisemättömän pohjarakenteen päälle, jotta vettä ei pääse kulkeutumaan maaperään ja pohjaveteen. Loppusijoitusalueille rakennetaan kaatopaikka-asetuksen mukaiset vaarallisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteet, joilla estetään jätteiden sijoittamisesta aiheutuva maaperän pilaantuminen. Ennen jätteiden loppusijoittamista niiden kaatopaikkakelpoisuus tutkitaan ja kaatopaikalle sijoitetaan vain kaatopaikkakelpoisia jätteitä. Rakenteiden rikkoutuessa haitta-ainepitoisia suotovesiä voi päästä maaperään aiheuttaen sen pilaantumista. Rakenteiden kuntoa ja toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti, jolloin mahdolliset vauriot voidaan havaita ja ryhtyä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin välittömästi. Loppusijoitusalueen alapuolisten vesien laatua tarkkaillaan loppusijoitusalueen tiivistysrakenteiden alapuolisella salaojituksella. Alueilla säilytettävistä polttoaineista (kevyt ja raskas polttoöljy), voiteluaineista ja kemikaaleista ei arvioida aiheutuvan suunnitelmien mukaisilla säilytys- ja käsittelytavoilla merkityksellistä riskiä maaperän pilaantumisesta. Jätteiden käsittelystä voi aiheutua pölyämistä. Pölyn mukana voi levitä haitta-aineita ympäristön maaperään. Teollisuusjätekeskuksen toiminnassa käytetään pölyntorjuntatoimenpiteitä, eli pölyävät jätteet käsitellään halleissa, varastoitavat jätteet tarvittaessa peitetään ja jätteitä sekä teitä kastellaan pölyämisen estämiseksi. Alueen ympärille jätetään suunnitelmien mukaiset suojavyöhykkeet, joilla osaltaan estetään pölyn leviämistä teollisuusjätekeskuksen ulkopuolelle. Pölyämisen vaikutukset ympäröivälle maaperälle arvioidaan vä- 76

84 häisiksi. Teollisuusjätekeskuksen toiminnan aiheuttamaa pölyämistä on käsitelty tarkemmin jäljempänä kohdassa 8.3. Toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleisella laajennusvarauksen alueella toiminta tulee olemaan esim. varastointia ja muuta nykyisten voimassa olevien kaavojen mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja eikä siten vaikutuksia maaperään. Toiminnan päättyminen Hankealueen topografia tulee toiminnan aikana muuttumaan jätetäyttöjen kohoamisen myötä. Lopputilanteessa jätetäytön pinta tulee olemaan vaihtoehdossa VE1A korkeimmillaan tasolla +85. Jätetäyttöjen saavuttaessa lopullisen korkeutensa, rakennetaan alueille kaatopaikka-asetuksen mukaiset pintarakenteet. Pintarakenteilla pyritään myös maisemoimaan alue mahdollisimman luonnontilaiseksi. Jätetäytön päälle ei kuitenkaan voida istuttaa pensaita, puita tai sellaista kasvillisuutta, jonka juuret voisivat vahingoittaa tai rikkoa rakennettavia pintarakenteita. Hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään arvioidaan vaihtoehdossa VE1A negatiivisiksi ja keskisuuriksi. Topografian muutokset kohdistuvat vain hankealueelle, käsiteltävät massamäärät ovat kuitenkin keskisuuria. Vaihtoehto VE1B Rakentaminen Hankevaihtoehdossa VE1B laajennusalueilla tehdään rakentamisen aikana maarakennustöitä ja rakennetaan tiiviit kenttä- ja pohjarakenteet vastaavasti kuin vaihtoehdossa VE1A. Vaihtoehdossa VE1B nykyisen teollisuusjätekeskuksen itäpuolisilla kenttä- ja loppusijoitusalueiden laajennusalueilla joudutaan todennäköisesti louhimaan kalliota laajemmalti kuin vaihtoehdossa VE1A. Hankealueen maa- ja kallioperä on luonnontilainen suunnitellun loppusijoitusalueen 1. laajennusvaiheen alueella, kenttä/loppusijoitusalueella sekä toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleisella laajennusvarauksen alueella. Alueen topografia tulee rakentamisen aikana muuttumaan sekä maa- että kallioperän osalta ja muutos on pysyvä. Toiminta Jätteiden käsittelytoiminta vaihtoehdossa VE1B on pääosin vastaavaa kuin vaihtoehdossa VE1A, loppusijoitusalueet ovat kuitenkin vaihtoehdossa VE1B laajemmat. Jätteiden käsittelytoiminnan vaikutukset ovat laajempia loppusijoitusalueita ja landfill mining toimintaa lukuun ottamatta vastaavat kuin vaihtoehdossa VE1A. Landfill mining toiminnan myötä alueen topografia muuttuu, kun suljettu Keltakankaan kaatopaikka kaivetaan ja sen sisältämät materiaalit käsitellään, hyödynnetään teollisuusjätekeskuksen alueella tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Osa kaivettavista jätteistä mahdollisesti loppusijoitetaan teollisuusjätekeskuksen loppusijoitusalueille. Jos vanha kaatopaikka kaivetaan kokonaan ja alueelta poistetaan kaikki jätteet, vähennetään vanhan kaatopaikan vaikutuksia maaperään. Keltakankaan vanhalla kaatopaikalla ei ole nykyisen kaatopaikka-asetuksen mukaisia pohjarakenteita. Alueen maaperän pilaantuneisuus selvitetään landfill mining toiminnan päätyttyä ja tehdään tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Landfill mining toiminnan aikana voi aiheutua pölyämistä massojen kaivuun sekä kuljetuksen yhteydessä. Pölyämistä kuitenkin estetään tarvittaessa teiden ja jätteiden kastelulla. Jätteet käsitellään teollisuusjätekeskuksessa tiiviiden kenttärakenteiden päällä, jolloin jätteiden käsittelystä ei kaivettavalla kaatopaikalla aiheudu vaikutuksia. Toiminnan päättyminen Hankealueen topografia tulee toiminnan aikana muuttumaan jätetäyttöjen kohoamisen myötä. Lopputilanteessa uuden jätetäytön pinta tulee olemaan vaihtoehdossa VE1B korkeimmillaan tasolla +90. Jätetäyttöjen saavuttaessa lopullisen korkeutensa, rakennetaan alueille kaatopaikka-asetuksen mukaiset pintarakenteet. Topografia tulee muuttumaan myös landfill mining toiminnan myötä, kun kunnan vanha Keltakankaan kaatopaikka kai- 77

85 vetaan pois. On kuitenkin mahdollista, että ko. alue otetaan landfill mining toiminnan päätyttyä käyttöön joko kenttä- tai loppusijoitusalueena. Hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään arvioidaan vaihtoehdossa VE1B negatiivisiksi ja keskisuuriksi. Topografian muutokset kohdistuvat hankealueelle, käsiteltävät massamäärät ovat kuitenkin keskisuuria. Massat käsitellään alueella ja mahdollisimman suuri osa pyritään toimittamaan kierrätykseen tai hyötykäyttöön. Vaihtoehto VE2 Rakentaminen Hankevaihtoehdossa VE2 laajennusalueilla tehdään rakentamisen aikana maarakennustöitä vastaavasti kuin vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B. Vaihtoehdossa VE2 hankealueen laajuus on suurin, vaihtoehtoon VE1B verrattuna maarakennustöitä tehdään myös teollisuusjätekeskuksen pohjoispuoleisella laajennusalueella. Louhintaa joudutaan tekemään vastaavalla alueella kuin vaihtoehdossa VE1B sekä mahdollisesti teollisuusjätekeskuksen pohjoispuolella. Hankealueen maa- ja kallioperä on luonnontilainen teollisuusjätekeskuksen pohjoisja länsipuolilla sekä toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleisen laajennusvarauksen alueella. Muilta osin alueita on muokattu. Rakentamisen aikana alueen topografia tulee muuttumaan sekä maa- että kallioperän osalta ja muutos on pysyvä. Toiminta Toiminta vaihtoehdossa VE2 on sekä toiminnallisesti että alueellisesti laajempaa kuin vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B. Vaihtoehdossa VE2 toimintaan kuuluu vastaava landfill mining toiminta kuin vaihtoehdossa VE1B. Landfill mining toiminnan vaikutukset maaperään ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa VE1B, vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan päättyminen Lopputilanteessa jätetäytön pinta tulee olemaan vaihtoehdossa VE2 korkeimmillaan tasolla +90. Jätetäyttöjen saavuttaessa lopullisen korkeutensa, rakennetaan alueille kaatopaikkaasetuksen mukaiset pintarakenteet. Vastaavasti kuin vaihtoehdossa VE1, tulee alueen topografia muuttumaan myös landfill mining toiminnan myötä. Hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään arvioidaan vaihtoehdossa VE2 negatiivisiksi ja suuriksi. Topografian muutokset kohdistuvat vain hankealueelle, käsiteltävät massamäärät ovat kuitenkin suuria. Massat käsitellään pääosin alueella ja mahdollisimman suuri osa pyritään toimittamaan kierrätykseen tai hyötykäyttöön vaihtoehto ja sen vaikutukset Teollisuusjätekeskus hankkeen vaihtoehdossa VE0 toiminta alueella jatkuu voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Toiminnan päästöt maaperään estetään tiiviillä kenttä- ja loppusijoitusalueiden rakenteilla, joiden kuntoa ja toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti. Alueilla säilytettävistä polttoaineista (kevyt ja raskas polttoöljy), voiteluaineista ja kemikaaleista ei arvioida aiheutuvan asianmukaisilla säilytys- ja käsittelytavoilla merkityksellistä riskiä maaperän pilaantumisesta. Pölyämisestä aiheutuvat vaikutukset maaperään arvioidaan vähäisiksi. Alueen topografia tulee nykyisestä muuttumaan myös vaihtoehdossa VE0, kun jätetäyttö saavuttaa lopullisen korkeutensa, minkä jälkeen alueelle rakennetaan pintarakenteet. Jätetäytön ympäristöluvan mukainen korkeus on pintarakenteineen tasolla +85. Jätetäytön päälle rakennettavilla pintarakenteilla pyritään paitsi vähentämään sadevesien imeytymistä jätetäyttöön, myös maisemoimaan alue mahdollisimman luonnontilaiseksi. Hankevaihtoehdon VE0 vaikutukset maa- ja kallioperään ovat pysyviä vastaavasti kuin hankkeen toteutusvaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2. Vaikutukset kohdistuvat kuitenkin hankealueelle ja käsiteltävät massamäärät ovat pieniä. Vaikutukset arvioidaan negatiivisiksi ja pieniksi. 78

86 6.1.7 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Hankealueen herkkyys maa- ja kallioperään kohdistuville vaikutuksille on arvioitu nykytilan kuvauksen perusteella vähäiseksi. Suurelta osin hankealueen maa- ja kallioperä on jo nykyisin ihmistoiminnan muokkaama. Hankevaihtoehdossa VE2 luonnontilaisen maa- ja kallioperän osuus on suurin. Hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään eroavat hankkeen toteutusvaihtoehdoissa ja nollavaihtoehdossa. Vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B vaikutukset arvioidaan keskisuuriksi ja vaihtoehdossa VE2 suuriksi. Vaihtoehdon VE0 vaikutukset arvioidaan pieniksi. Vaikutuksen suuruuden ja vastaanottavan kohteen vaikutusherkkyyden perustella saadaan vaikutuksen merkittävyys. Vaihtoehdossa VE2 vaikutuksen merkittävyys on kohtalainen ja muissa vaihtoehdoissa vähäinen. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen VE2 VE1A, VE1B VE0 Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri Haitallisten vaikutusten lievittäminen Rakentamisen myötä hankealueen maa- ja kallioperä muuttuvat pysyvästi. Jätetäyttöjen täyttyessä tehtävillä maisemointitöillä pyritään sopeuttamaan alueet maisemaan. Jätetäyttöjen pintakerroksen päälle kasvaa luonnollinen kasvusto. Jätetäyttöjen pintarakenteen päälle ei voida istuttaa esim. puita tai muita kasveja, joiden juuret voisivat rikkoa tai vaurioittaa jätetäytön pintarakenteita. Maisemoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jätemateriaaleja, joiden käyttökelpoisuus selvitetään ennen niiden hyödyntämistä. Toiminnan aikana haitallisia vaikutuksia maaperään estetään tiiviillä kenttä- ja loppusijoitusalueen pohjarakenteilla. Tiiviillä rakenteilla estetään esim. loppusijoitusalueen suotovesien pääsy alapuoliseen maa- ja kallioperään. Rakenteiden rikkoutuessa on riski maaperän pilaantumisesta. Rakenteiden toiminnan tarkkailulla voidaan mahdolliset vauriot havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi. Rakenteiden rikkoutumisesta aiheutuvat vaikutukset riippuvat vaurion suuruudesta. Kenttärakenteiden rikkoutuminen on helposti havaittavissa ja korjattavissa. Loppusijoitusalueiden pohjarakenteiden korjaaminen on haastavaa, mikäli jätetäytön paksuus on suuri. Polttoaineiden, öljytuotteiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden varastointi ja käyttö alueella järjestetään asianmukaisesti lupien ja määräysten mukaisesti siten, ettei niistä aiheudu maaperän pilaantumista Arvioinnin epävarmuustekijät Teollisuusjätekeskuksen laajennusalueilla ei ole tehty pohjatutkimuksia ja tiedot maa- ja kallioperäolosuhteista perustuvat kartta-aineistoihin sekä havaintoihin. Ennen tarkempaa suunnittelua ja rakentamista alueilla on tehtävä pohjatutkimuksia pohjaolosuhteiden ja maaperän laadun määrittämiseksi. Epävarmuuksilla ei ole vaikutusta tehtyihin johtopäätöksiin. 79

87 6.2 Pohjavedet Vaikutuksen alkuperä Teollisuusjätekeskus hankkeessa vaikutuksia pohjavesiin voi aiheutua maarakennus- ja louhintatöistä. Maansiirtotyöt voivat vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen tai pohjaveden virtausteihin. Kun alueille on rakennettu tiiviit kenttä- ja pohjarakenteet, estyy pohjaveden muodostuminen rakennetuilla alueilla. Toiminnan aikana on vähän sellaisia toimintoja, jotka voisivat vaikuttaa pohjaveden laatuun. Onnettomuus- tai rakennevauriotilanteissa haittaainepitoisia vesiä voi kuitenkin imeytyä alueelta maaperään ja pohjavesiin. Toiminnan aikaisia vaikutuksia pohjavesiin estetään rakennettavilla tiiviillä kenttä- ja loppusijoitusalueiden pohjarakenteilla. Rakenteiden toiminnan tarkkailulla voidaan mahdolliset vauriot havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeesta pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointi on laadittu asiantuntija-arviona perustuen alueilta käytössä oleviin tietoihin. Pohjaveden kulkeutuminen perustuu pääosin maaperän ominaisuuksiin ja maaston muotoihin, joten selostuksen laadinta pohjautuu pääasiassa maaperä- ja peruskarttoihin. Lisäksi pohjavesivaikutuksia on tarkennettu alueen pohjaveden tarkkailutietojen perusteella. Laajemmin pohjavesitietojen tarkasteluun on käytetty ympäristöhallinnon pohjavesialue -paikkatietokantaa ja OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelua asiantuntijoille. Arvioinnissa on huomioitu kohdassa esitetyt haitallisten vaikutusten vähentämistoimenpiteet Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Pohjaveden herkkyyttä muutoksille on arvioitu alueen geologisten ominaisuuksien ja pohjaveden laadun perusteella. Tähän vaikuttavat pohjaveden muodostuminen, maaperän vedenjohtavuus, pohjaveden virtaussuunnat ja pohjaveden käyttö. Taulukko 6-3. Pohjavesi, vaikutuskohteen herkkyystaso. Vähäinen Kohtalainen Suuri Hankealueen pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Vaikutusalueella ei ole pohjaveden käyttöä. Hankealueella on selvää pohjaveden muodostumista ja vaikutusalueella on pohjaveden käyttöä. Hankealue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella tai hankealueelta on selvä yhteys tärkeälle pohjavesialueelle. Pohjaveden laatu on jo heikko tai muun toiminnan vuoksi olosuhteet ovat muuttuneet. Alueen pohjaveden laatu on hyvä. Vaikutusalueen pohjavedellä on merkittävä käyttötarkoitus. Pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu taulukon (Taulukko 6-4) mukaisella luokittelulla. 80

88 Taulukko 6-4. Pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten suuruusluokka. Pieni Keskisuuri Suuri Positiiviset tai negatiiviset vaikutukset pohjaveteen ovat lyhytkestoisia (kuukausia). Positiiviset tai negatiiviset vaikutukset pohjaveteen ovat melko lyhytkestoisia (1 2 vuotta). Positiiviset tai negatiiviset vaikutukset pohjaveteen ovat pitkäkestoisia. Vaikutukset ovat pieniä (ei muuta pohjaveden laatuluokituksia). Vaikutukset ympäristöön ovat paikallisia (kohdistuvat hankealueelle). Vaikuttaa pohjaveden laatuun ja muutos on hitaasti palautuva. Vaikutukset ympäristöön ovat paikallisia (ulottuvat naapurikiinteistöille). Pieni Keskisuuri Suuri Vaikutus on suuri ja pohjaveden käyttö estyy myös hankealueen ulkopuolella. Vaikutukset kohdistuvat laajalle ympäristöön ja toiminnasta aiheutuu etua tai haittaa ympäristölle Nykytilan kuvaus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on pohjavesien ympäristötavoitteena vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen vuoteen 2015 mennessä. Vuosille laaditun vesienhoidon toimenpideohjelman ehdotuksen mukaisesti vesienhoidossa tavoitteiksi on asetettu, ettei pohjavesien tila heikkene, pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä ja pilaavien sekä muiden vaarallisten ja haitallisten aineiden pääsy pohjavesiin estetään. Pohjavesien tila on hyvä, kun luokittelun mukaiset raja-arvot on saavutettu. Ehdotuksessa vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille on todettu, että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää perustoimenpiteiden lisäksi täydentäviä toimenpiteitä. Pohjavesimuodostumille on tehty pohjavesien riskinarviointi ja määrällisen sekä kemiallisen tilan luokittelu. Luokittelun perusteella on nimetty pohjavesimuodostumat, joilla vesienhoitosuunnitelman mukaista pohjavesien ympäristötavoitetta hyvä tila ei saavuteta. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella yleisimpiä uhkia pohjaveden tilalle ovat liikenne ja tienpito, pohjavedelle haitallisten aineiden maantie- ja rautatiekuljetukset, asutus ja maankäyttö, pilaantuneet maa-alueet sekä maa-ainesten otto. Vesienhoitosuunnitelmassa on tarkasteltu I- ja II-luokan pohjavesialueita. (Karonen ym. 2014) Teollisuusjätekeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Keltakankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (tunnus ) sijaitsee lähimmillään alle 1,5 km etäisyydellä hankealueesta valtatien 15 länsipuolella. Keltakankaan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,12 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,35 km 2. Keltakankaan pohjavesialueella sijaitsee Keltakankaan pohjavedenottamo ja pohjavesipumppaamo. Herttatietokannan mukaan pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila Keltakankaan pohjavesialueella on hyvä. 81

89 Kuva 6-2. Pohjavesialueet. Punaisella viivalla on esitetty hankealueen rajaus vaihtoehdossa VE2. Hankealue on pääasiallisesti moreeni- ja kallioaluetta, nykyisen teollisuusjätekeskuksen itä- ja pohjoispuolilla maaperä on hiekkaa. Teollisuusjätekeskuksen itäpuolella, vaihtoehtojen VE1B ja VE2 mukaisilla laajennusalueilla on laajahko kallioalue. Maa- ja kallioperän laadusta johtuen alueella ei muodostu runsaasti pohjavettä. Alueella ei ole yhtenäistä pohjavesivarastoa. Maaperään suotautuva vesi varastoituu eri korkeustasoihin ja virtaa pääasiallisesti alueen kalliopinnan topografian mukaisesti. Rakennetuilla alueilla pohjavettä ei muodostu. Kouvolan teollisuusjätekeskus on mukana Keltakankaan Hyötyvirta-alueen pinta-, pohjaja suotovesien yhteistarkkailussa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antamallaan päätöksellä (Dnro KASELY/37/07.00/2010) hyväksynyt tarkkailuohjelman päivityksen. Pintavesien laatua seurataan yhteistarkkailussa kuuluu yhteensä 11 pintavesipisteestä, pohjavesien laatua kuudesta pohjavesiputkesta ja neljästä kaivosta sekä suotovesien laatua kahdesta suotovesien tarkkailupisteestä. Pohja- ja pintavesien tarkkailupisteiden sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 6-3). 82

90 Kuva 6-3. Hyötyvirta-alueen tarkkailupisteet. Pohjaveden sekä kaivojen tarkkailupisteiden kuvaukset on esitetty taulukossa (Taulukko 6-5). Taulukossa on esitetty myös, mistä lähtien tarkkailupisteistä on otettu näytteitä. Teollisuusjätekeskuksen lähimmät tarkkailupisteet ovat pohjavesiputket PU6, PU7 ja PU8, jotka on asennettu teollisuusjätekeskuksen rakentamisen yhteydessä vuosina Pohjavesipisteestä PU6 otettavat näytteet kuvaavat pohjaveden laatua teollisuusjätekeskuksen yläpuolella. Piste PU7 sijaitsee teollisuusjätekeskuksen alueella ja piste PU8 teollisuusjätekeskuksen alapuolella. 83

91 Taulukko 6-5. Pohjavesien tarkkailupisteiden kuvaukset. Tarkkailupiste PU1 PU2 PU5 PU6 PU7 PU8 K3A K7 K9 K10 Kuvaus Pohjavesiputki Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen eteläpuolella Näytteitä otettu uudesta pisteestä vuodesta 2008 lähtien Pohjavesiputki, Soininsuo; Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen ja Kuljetus Sinkkonen Oy:n eteläpuolella Näytteitä otettu vuodesta 1999 lähtien Pohjavesiputki, Ekokem Oy Ab, Ekokaari 33:n toiminnat Näytteitä otettu vuodesta 2004 lähtien Pohjavesiputki teollisuusjätekeskuksen yläpuolella Näytteitä otettu vuodesta 2007 lähtien Pohjavesiputki teollisuusjätekeskuksen alueella Näytteitä otettu vuodesta 2008 lähtien Pohjavesiputki teollisuusjätekeskuksen alapuolella Näytteitä otettu vuodesta 2007 lähtien Rengaskaivo Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen, teollisuusjätekeskuksen sekä Keltakankaan kaatopaikan länsipuolella Näytteitä otettu vuodesta 1999 lähtien Rengaskaivo Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen, teollisuusjätekeskuksen sekä Keltakankaan kaatopaikan itäpuolella Näytteitä otettu vuodesta 1999 lähtien Lähdekaivo, Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen, teollisuusjätekeskuksen sekä Keltakankaan kaatopaikan kaakkoispuolella Näytteitä otettu vuodesta 1999 lähtien Rengaskaivo, Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen, teollisuusjätekeskuksen sekä Keltakankaan kaatopaikan kaakkoispuolella Näytteitä otettu vuodesta 1999 lähtien Pohjaveden tarkkailupisteessä PU6 (ks. Kuva 6-3) pohjavedenpinta on vaihdellut noin välillä 1,8 2,7 m, pisteessä PU7 välillä 6,8...6,9 m ja pisteessä PU8 välillä 3,9 4,7 m mitattuna putken yläreunasta vedenpintaan. Pisteessä PU1 pohjavedenpinta on vaihdellut noin välillä 1,5 1,9 m, pisteessä PU5 välillä 2,0 2,4 m ja pisteessä PU2 noin välillä 1,5 2,1 m mitattuna putken yläreunasta vedenpintaan. Pohjavesipisteistä otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Taulukossa (Taulukko 6-6) on esitetty pohjavesiputkista otettujen näytteiden analyysituloksia. Taulukossa on huomioitu analyysitulokset ko. tarkkailupisteen näytteenoton aloittamisesta vuoden 2014 kevääseen saakka. Mikäli pitoisuus on ollut alle määritysrajan, on keskiarvon laskennassa käytetty pitoisuutena 50 % määritysrajasta. Taulukossa (Taulukko 6-6) on esitetty myös valtioneuvoston asetuksen 341/2009 (VNA vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen 1040/2006 muuttamisesta) mukaiset pohjaveden ympäristönlaatunormit, sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista antaman asetuksen (STM 461/2000) sekä sosiaali- ja terveysministeriön pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista antaman asetuksen (STM 401/2001) mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset. STM:n asetusten osalta on huomioitavaa, että ne koskevat talousvettä eli juomavettä. 84

92 Taulukko 6-6. Pohjavesien tarkkailutuloksia sekä pohjaveden ympäristönlaatunormit, STM:n asetusten 461/2000 sekä 401/2001 mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. ph Johtokyky Kemiallinen hapenkulutu s (CODCr) Kokonais typpi- Nitraattityppi Ammoniumtyppi Kokonaisfosfori Kloridi Sulfaatti - ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l Pohjaveden ympäristönlaatunormi Laatuvaatimukset (STM 461/2000) Laatusuositukset (STM 461/2000) Laatuvaatimukset 6,5-9,5 < ) 250 4) (STM 401/2001) Laatusuositukset (STM 401/2001) 6,5-9,5 < ) 250 4) PU1 Keskiarvo 6, Minimi 4,9 2,2 < <5 <5 15 1,1 <1 Maksimi 8, PU2 Keskiarvo 6, ,2 1,7 Minimi 5,7 7,4 < <5 <5 16 1,1 <1 Maksimi 6,8 31, ,4 PU5 Keskiarvo 7, Minimi 6, <5 5 3,7 16 Maksimi 7,7 33,4 < PU6 Keskiarvo 5, ,7 7,9 Minimi 5,3 4,3 < ,2 5,4 Maksimi 6,3 8, ,7 PU7 Keskiarvo 7, Minimi 6,5 15, ,8 13 Maksimi 11, PU8 Keskiarvo 5, < Minimi 5,5 14,1 < < Maksimi < K3A Keskiarvo 6,2 13 < ,1 5,4 4,8 15 Minimi 5,9 10,7 < < Maksimi 6,4 16,2 < K7 Keskiarvo 6, , Minimi 6,1 17,9 < < ,5 Maksimi 6, K9 Keskiarvo 6,6 13 < ,4 12 1,9 10 Minimi 6 6,7 < <5 4 1,3 7,8 Maksimi 7,2 22,2 < ,7 16 K10 Keskiarvo 5,9 8, ,9 8,7 Minimi 5,6 5,8 < <5 8 <1 5,6 Maksimi 6,1 12, ,9 12 TOC PAH PCB E. coli Kromi Arseeni Nikkeli Sinkki Kadmium Lyijy Kupari Elohopea mg/l µg/l µg/l kpl/100 ml µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Pohjaveden ympäristönlaatunormi 0,05 1) 0,015 2) , ,06 Laatuvaatimukset (STM 461/2000) Laatusuositukset (STM 461/2000) Laatuvaatimukset (STM 401/2001) Laatusuositukset (STM 401/2001) PU1 Keskiarvo 14 0,5 0,2 16 4,9 3,2 3, , <0,5 Minimi 3,7 <0,1 <0,1 0 3,8 1,9 6 <20 <0,2 2,4 <0,05 <0,5 Maksimi 38 <1,6 <0, < <0,5 PU2 Keskiarvo 3,5 0,4 0,2 0 3,6 4,4 3, ,4 6,6 8,8 <0,5 Minimi 0,9 <0,1 <0,1 0 <5 <1 <4 <20 <0,2 1,2 <0,5 <0,5 Maksimi 9,6 <1,6 <0, <1 1,8 <50 <0,5 PU5 Keskiarvo 6,8 0,4 0,2 4 2,7 1,9 2,6 13 0,4 2,4 5,7 <0,5 Minimi 2 <0,1 <0,1 0 <1 <0,8 <2 <20 <0,2 <1 <0,05 <0,5 Maksimi 18 <1,6 <0,7 59 <10 <10 <10 31 <1 <10 <50 <0,5 PU6 Keskiarvo 2,2 0,2 0,1 0 2,5 1,6 3, ,4 2,6 8,5 <0,5 Minimi 1,3 <0,1 <0,1 0 <1 <0,8 <2 <20 <0,2 <0,6 1,9 <0,5 Maksimi 4,3 <1,6 <0,7 0 6 < < <0,5 PU7 Keskiarvo 10 <0,1 <0,1-8, , <0,5 Minimi 2,3 <0,1 <0,1-3,8 1 <5 <20 <0,2 <5 <5 <0,5 Maksimi 68 <0,1 <0, , <0,5 PU8 Keskiarvo 5,5 0,2 0, , <0,5 Minimi 2,1 <0,1 <0,1 0 <1 <0,8 <2 12 <0,2 <1 2 <0,5 Maksimi 22 <1,6 <0, < <0,5 K3A Keskiarvo 1,9 0,4 0,2 0 1,9 1,3 2, ,3 1,8 18 <0,5 Minimi 1 <0,1 <0,1 0 <1 <0,5 <2 30 <0,1 <0,6 <0,05 <0,5 Maksimi 4,1 <1,6 <0,7 0 <5 <5 <5 370 <2 <5 <50 <0,5 K7 Keskiarvo 4,9 0,4 0,2 0,3 3 2,1 3, ,4 2,8 27 <0,5 Minimi 2,3 <0,1 <0,1 0 2,8 0,8 <5 <20 <0,2 1,4 <0,05 <0,5 Maksimi 15 <1,6 <0,7 4 <10 <10 < <1 <10 50 <0,5 K9 Keskiarvo 2,2 0,4 0,2 0,5 2 1,2 2,1 17 0,3 1,7 14 <0,5 Minimi 1 <0,1 <0,1 0 <1 <0,5 <2 <20 <0,1 <1 <0,05 <0,5 Maksimi 9,8 <1,6 <0,7 12 <5 <5 <5 70 <1 <5 <50 <0,5 K10 Keskiarvo 4,5 0,4 0,2 0,6 4,3 1,8 2,9 11 0,3 2,7 11 <0,5 Minimi 1,6 <0,1 <0,1 0 <5 <1 3,2 <20 <0,1 <2 <0,5 <0,5 Maksimi 22 <1,6 <0,7 12 7,8 <5 4,7 21 <1 5 <50 <0,5 1) Summa Bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni ja indeno-(1,2,3-cd)-pyreeni 2) PCB-yhdisteet (summa kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180) 3) vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi alle 25 mg/l 4) vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi alle 150 mg/l 85

93 Verrattaessa keskiarvopitoisuuksia pohjaveden ympäristönlaatunormeihin, ylittää kloridin keskiarvopitoisuus ympäristönlaatunormin mukaisen pitoisuuden pisteissä PU1, PU5, PU7, PU8 ja K7. Sulfaatin keskiarvopitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin pisteessä PU7. Kromin keskiarvopitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin pisteessä PU8. Arseenin keskiarvopitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin pisteissä PU7 ja PU8. Pisteessä PU7 keskiarvopitoisuus ylittää nikkelin ympäristönlaatunormin. Sinkin keskiarvopitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin pisteissä PU1, PU2, PU6, PU7, K3A ja K7. Kadmiumin keskiarvopitoisuus on ympäristönlaatunormin tasalla tai ylittää sen lähes kaikissa pisteissä. Lyijyn keskiarvopitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin pisteissä PU1, PU2, PU7 ja PU8. Kuparin keskiarvopitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin pisteissä PU7 ja PU8. Muilta osin keskiarvopitoisuudet eivät ole ylittäneet pohjaveden ympäristönlaatunormeja. PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pääosin alittaneet analyysien määritysrajat. Kohonneet pitoisuudet voivat johtua alueella olevista toiminnoista, kuten kunnan vanhasta kaatopaikasta. Verrattaessa pitoisuuksia talousveden laatuvaatimuksiin ja suosituksiin, on ph:n keskiarvo pisteissä PU1, PU2, PU6, PU8, K3A ja K10 ollut alle suosituksen mukaisen ph:n alarajan. Kloridin keskiarvopitoisuudet ovat alittaneet asetuksen 461/2000 mukaisen talousveden laatusuosituksen 250 mg/l kaikissa tarkkailupisteissä. Keskiarvopitoisuudet ylittävät asetuksen 401/2001 mukaisen laatusuosituksen 100 mg/l pisteissä PU1 ja PU7. Kloridin keskiarvopitoisuudet ylittävät Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annettu laatusuositus kloridille on 25 mg/l, joka on vastaava kuin pohjaveden ympäristönlaatunormi. Kloridin keskiarvopitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin ja suosituksen mukaisen pitoisuuden 25 mg/l pisteissä PU1, PU5, PU7, PU8 ja K7. Sulfaatin keskiarvopitoisuus pisteessä PU7 ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen estämiseksi annetun laatusuosituksen 150 mg/l. Metalleista arseenin sekä lyijyn keskiarvopitoisuudet ylittävät talousveden laatuvaatimuksen pisteissä PU7 ja PU8. E.coli bakteereita on todettu yli laatuvaatimuksen pisteissä PU1, PU5, K7, K9 ja K10. Johtokyvyn, nitraattitypen, ammoniumtypen, kromin, nikkelin, kadmiumin, kuparin ja elohopean keskiarvopitoisuudet alittavat talousveden laatuvaatimukset ja suositukset kaikissa pisteissä. Pohjavesiputkien osalta tuloksissa erottuu teollisuusjätekeskuksen alueella sijaitsevan pohjavesiputken PU7 muita pisteitä korkeammat arvot. Pitoisuuksien nousu tarkkailupisteessä johtuu todennäköisesti syksyllä 2009 havaitusta ja korjatusta teollisuusjätekeskuksen tasausaltaan vuodosta. Pohjavesiputki sijaitsee vuotaneen altaan vieressä. Pisteessä PU8 kokonaistyppipitoisuus on ollut laskussa vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen pitoisuus on noussut. Pisteessä PU8 kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat nousseet vuoden 2013 aikana, ja laskeneet jonkin verran vuoden 2014 aikana. Pisteessä PU8 sähkönjohtavuus on noussut vuosien aikana. Myös kokonaisfosforin pitoisuus on pisteessä PU8 noussut. Pisteessä PU6 kokonaisfosforin sekä kloridin pitoisuudet ovat nousseet ja vuosien aikana. Sinkkipitoisuus on laskenut. Yksityisten kaivovesien tuloksista on havaittavissa, että lähellä valtatie 15:ta sijaitsevan kaivon K7 sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat olleet selvästi muita kaivovesiä korkeammalla tasolla ja kaivoveden laatu vaihtelee näiltä osin varsin paljon. Vedenlaadun vaihtelut johtuvat todennäköisesti valtatien suolauksesta. Kaivossa K3A, joka sijaitsee Liikkalantien varressa Hyötyvirta-alueen yläpuolella, ovat veden typpi- ja nitraattityppipitoisuudet selvästi suurempia kuin muissa kaivoissa. Hyötyvirta-alueen eteläpuolella olevien kaivojen K9 ja K10 veden laatu on ollut vakaata koko 2000-luvun. Syksyllä 2013 ja keväällä 2014 kaivossa K10 on kuitenkin ollut E. coli bakteereja aiempaa selvästi enemmän. Kaivoa K3A lukuun ottamatta kaikissa tutkituissa kaivoissa on esiintynyt kolimuotoisia bakteereja, mikä viittaa siihen, että pintavesiä pääsee kaivoihin. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 2013b) Vähäinen Laajennusalueet sijoittuvat pääosin kallioalueille, joilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Lähimmät omien talousvesikaivojen varassa olevat asuinkiinteistöt sijaitsevat n. 400 metrin etäisyydellä vaihtoehdon VE2 mukaisesta hankealueen rajasta. Hyötyvirran alueella on jo nykyisin mm. jätteenkäsittelytoimintaa. Alueen nykyisten toimintojen vaikutukset ovat havaittavissa alueen pohjaveden laadussa. 86

94 6.2.5 Vaikutukset pohjavesiin Vaihtoehto VE1A Vaihtoehdon VE1A rakentamisen aikana ei arvioida muodostuvan vaikutuksia pohjaveden pinnan tasoon tai pohjaveden laatuun hankealueen ulkopuolella. Louhinta on vaihtoehdon VE1A rakentamisen aikana vähäistä. Vaihtoehdossa VE1A nykyistä teollisuusjätekeskusta laajennetaan, jolloin pohjaveden muodostuminen estyy alueilla, joille rakennetaan tiiviit pohjarakenteet. Loppusijoitusalueen laajennusalueiden sekä kenttä- ja varastoalueiden pinta-ala on yhteensä n.11,5 ha. Laajennusalueilla maaperä on maaperäkartan mukaisesti (ks. Kuva 6-1) pääosin kalliota, jolloin pohjaveden muodostuminen näillä alueilla on vähäistä. Vaihtoehdon VE1A mukaiset alueet sijoittuvat Sippolanjoen, Pekin ja Anjalan valuma-alueille (ks. jäljempänä kohta 6.3.4). Maastonmuotojen sekä pohjaveden tarkkailutulosten perusteella pohjavedet virtaavat teollisuusjätekeskuksen ja sen laajennusalueiden osalta etelän-kaakon suuntaan. Toiminnan aikana alueella vastaanotetaan, käsitellään ja loppusijoitetaan erityyppisiä jätteitä. Jätteitä käsitellään tiiviillä kenttärakenteilla ja loppusijoitusalueille rakennetaan kaatopaikka-asetuksen mukaiset vaarallisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteet, joilla estetään jätteiden sijoittamisesta aiheutuva pohjaveden pilaantuminen. Rakenteiden rikkoutuessa haitta-ainepitoisia suotovesiä voi päästä maaperään ja edelleen pohjaveteen. Rakenteiden kuntoa ja toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti, jolloin mahdolliset vauriot voidaan havaita ja ryhtyä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin välittömästi. Alueilla säilytettävistä polttoaineista (kevyt ja raskas polttoöljy), voiteluaineista ja kemikaaleista ei arvioida aiheutuvan suunnitelmien mukaisilla säilytys- ja käsittelytavoilla merkityksellistä riskiä pohjaveden pilaantumisesta. Toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleisella laajennusvarauksen alueella toiminta tulee olemaan esim. varastointia ja muuta nykyisten voimassa olevien kaavojen mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja eikä siten vaikutuksia pohjaveteen. Varastoalueella toiminta on varastointia, eikä siitä arvioida aiheutuvan vaikutuksia maaperään. Toiminnan päätyttyä loppusijoitusalueille rakennetaan tiiviit pintarakenteet, joilla estetään vesien suotautuminen jätetäyttöön. Vaikutukset ympäristöön tulevat siis toiminnan päättymisen jälkeen vähenemään. Hankkeen vaikutukset pohjavesiin arvioidaan vaihtoehdossa VE1A negatiivisiksi ja pieniksi. Lähimpien talousvesikaivojen veden laatuun tai määrään hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta rakentamisen tai toiminnan aikana, eikä toiminnan päätyttyä. Vaihtoehdon VE1A mukainen hanke ei estä vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista, sillä hankkeen vaikutukset pohjavesiin arvioidaan pieniksi. Vaihtoehto VE1B Vaihtoehdon VE1B rakentamisen aikana joudutaan todennäköisesti jonkin verran louhimaan kalliota. Louhinnan vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, eikä louhinnalla arvioida olevan vaikutusta yksityisten kaivojen veden saantiin. Vaihtoehdossa VE1B pohjaveden muodostuminen estyy loppusijoitusalueiden laajennusalueilla sekä kenttä- ja varastoalueilla, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin. 20 ha. Vastaavasti kuin vaihtoehdossa VE1A, myös vaihtoehdossa VE1B laajennusalueilla on pääosin kalliota (k. Kuva 6-1). Maastonmuotojen perusteella pohjavedet virtaavat teollisuusjätekeskuksen ja sen laajennusalueiden osalta etelään-kaakkoon. Toiminnan aikaiset vaikutukset pohjavesien laatuun arvioidaan vähäisiksi, sillä alueille rakennetaan tiiviit pohjarakenteet, joilla estetään haitta-aineiden pääsy maaperään ja edelleen pohjaveteen. Landfill mining toiminnan myötä Keltakankaan kaatopaikka kaivetaan ja sen sisältämät materiaalit käsitellään, hyödynnetään teollisuusjätekeskuksen alueella tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Landfill mining toiminnassa jätetäyttöä kaivetaan vaiheittain, eli 87

95 koko aluetta ei kaiveta pois kerralla. Landfill mining toiminnan aikaisia vaikutuksia pohjavesiin estetään johtamalla alueella olevat suotovedet käsittelyyn. Keltakankaan kaatopaikan jätteiden kaivamisella vähennetään kaatopaikan vaikutuksia pohjavesiin, kun suotovesien muodostuminen loppuu. Alueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus selvitetään landfill mining toiminnan päätyttyä ja tehdään tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Osa kaivettavista jätteistä mahdollisesti loppusijoitetaan teollisuusjätekeskuksen loppusijoitusalueille, joille on rakennettu kaatopaikka-asetuksen mukaiset tiiviit pohjarakenteet. Alueilla säilytettävistä polttoaineista (kevyt ja raskas polttoöljy), voiteluaineista ja kemikaaleista ei arvioida aiheutuvan suunnitelmien mukaisilla säilytys- ja käsittelytavoilla merkityksellistä riskiä pohjaveden pilaantumisesta. Toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleisen laajennusvarauksen tai varastoalueen toiminnoilla ei ole vaikutusta pohjaveden laatuun. Toiminnan päätyttyä loppusijoitusalueille rakennetaan tiiviit pintarakenteet, joilla estetään vesien suotautuminen jätetäyttöön. Vaikutukset ympäristöön tulevat siis toiminnan päättymisen jälkeen vähenemään. Hankkeen vaikutukset pohjavesiin arvioidaan vaihtoehdossa VE1B negatiivisiksi ja pieniksi. Lähimpien talousvesikaivojen veden laatuun tai määrään hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta rakentamisen tai toiminnan aikana. Toiminnan päättymisen jälkeiset vaikutukset arvioidaan niin ikään vähäisiksi. Vaihtoehdon VE1B mukainen hanke ei estä vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden toteuttamista, sillä hankkeen vaikutukset pohjavesiin arvioidaan pieniksi ja pohjavettä pilaavien aineiden pääsy pohjavesiin estetään tiiviillä pohjarakenteilla. Vaihtoehto VE2 Vaihtoehdon VE2 mukaisessa tilanteessa teollisuusjätekeskuksen laajennusalueiden pintaala on laajin. Rakentamisen aikana joudutaan mahdollisesti louhimaan kalliota nykyisen teollisuusjätekeskuksen itäpuolella. Louhinnan vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen arvioidaan kuitenkin vähäisiksi. Louhinnalla ei arvioida olevan vaikutusta yksityisten kaivojen veden saantiin, sillä lähimmät kaivot sijaitsevat lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä hankealueen rajasta itään. Vaihtoehdossa VE2 pohjaveden muodostuminen estyy loppusijoitusalueiden laajennusalueilla sekä kenttä- ja varastoalueilla, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 32 ha. Myös vaihtoehdossa VE2 laajennusalueet sijoittuvat pääosin kallioalueille, joilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Maastonmuotojen ja tarkkailutulosten perusteella pohjavedet virtaavat teollisuusjätekeskuksen ja sen laajennusalueiden osalta etelään-kaakkoon. Vastaavasti kuin vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B haitta-aineiden pääsy maaperään ja edelleen pohjaveteen estetään jätteenkäsittelyalueille rakennettavilla tiiviillä pohjarakenteilla. Landfill mining toiminnan vaikutukset pohjavesiin ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa VE1B. Landfill mining toiminnan vaikutukset alueen pohjavesiin ovat myös positiivisia, kun vanha kaatopaikka kaivetaan pois ja vähennetään sen kuormitusta pohjavesiin. Keltakankaan kaatopaikalle ei tiettävästi ole rakennettu tiiviitä pohjarakenteita, joilla estettäisiin suotovesien pääsyä maaperään ja pohjavesiin. Alueilla säilytettävistä polttoaineiden, kemikaalien ja voiteluaineiden säilytyksestä ja käsittelystä ei arvioida aiheutuvan riskiä pohjavesien pilaantumisesta. Toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleisen laajennusvarauksen tai varastoalueen toiminnoilla ei ole vaikutusta pohjaveden laatuun. Toiminnan päätyttyä loppusijoitusalueille rakennetaan tiiviit pintarakenteet, joilla estetään vesien suotautuminen jätetäyttöön. Vaikutukset ympäristöön tulevat siis toiminnan päättymisen jälkeen vähenemään. Toiminnan päätyttyä myös kenttäalueiden toiminnat päättyvät, jolloin esimerkiksi kemikaalien säilytys ei aiheuta riskiä pohjavesille. 88

96 Vaihtoehdon VE2 vaikutukset pohjavesiin arvioidaan negatiivisiksi ja pieniksi. Lähimpien talousvesikaivojen veden laatuun tai määrään hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta rakentamisen tai toiminnan aikana. Toiminnan päättymisen jälkeiset vaikutukset arvioidaan niin ikään vähäisiksi. Vaihtoehdon VE2 mukainen hanke ei estä vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden toteuttamista vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehdon VE0 mukaisessa tilanteessa teollisuusjätekeskuksen toiminta jatkuu nykyisen ympäristöluvan mukaisesti. Toiminnan päästöjä pohjavesiin estetään tiiviillä kenttä- ja loppusijoitusalueiden rakenteilla, joiden kuntoa ja toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti. Alueilla säilytettävistä polttoaineista (kevyt ja raskas polttoöljy), voiteluaineista ja kemikaaleista ei arvioida aiheutuvan asianmukaisilla säilytys- ja käsittelytavoilla merkityksellistä riskiä pohjaveden pilaantumisesta. Toiminnan päätyttyä jätetäytön päälle rakennettavilla pintarakenteilla vähennetään sadevesien imeytymistä jätetäyttöön ja näin myös loppusijoitusalueiden vaikutusta ympäristöön. Hankevaihtoehdon VE0 vaikutukset maa- ja kallioperään ovat pysyviä vastaavasti kuin hankkeen toteutusvaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2. Vaikutukset kohdistuvat kuitenkin hankealueelle. Vaikutukset arvioidaan negatiivisiksi ja pieniksi. Myöskään vaihtoehdon VE0 mukainen hanke ei estä vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden toteuttamista Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Pohjaveden herkkyys muutoksille on arvioitu vähäiseksi, koska laajennusalueet sijoittuvat pääosin kallioalueille, joilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Alueen nykyisten toimintojen vaikutukset ovat havaittavissa alueen pohjaveden laadussa. Vaihtoehtojen VE0-VE2 vaikutukset pohjaveteen ovat pieniä. Vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 landfill mining toiminnan myötä Keltakankaan vanhan kaatopaikan vaikutukset pohjavesiin vähenevät, jolloin vaikutukset ovat näiltä osin pieniä ja positiivisia. Pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyys on kaikissa vaihtoehdoissa vähäistä. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen Vähäinen VE1A, VE2, VE0 Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta VE1B, VE2 Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Suuri Suuri Kohtalainen Haitallisten vaikutusten lievittäminen Haitallisia vaikutuksia pohjavesiin voi aiheutua, mikäli teollisuusjätekeskuksen alueelta pääsee haitta-aineita pohjaveteen. Tämä on mahdollista esim. rakenteiden rikkoutuessa, jolloin haitta-ainepitoisia vesiä pääsee kulkeutumaan maaperään ja edelleen pohjaveteen. Loppusijoitusalueet rakennetaan kaatopaikka-asetuksen mukaisesti ja esim. loppusijoitusalueiden pohjarakenteen tiivistyskerros muodostuu sekä keinotekoisesta eristeestä että mineraalisesta tiivistyskerroksesta. Molempien tiivistysrakenteiden rikkoutuminen on hyvin epätodennäköistä. Laajemmat rakenteiden rikkoutumiset ovat havaittavissa ja korjattavissa. 89

97 Kenttä- sekä allasrakenteiden vauriot ovat helposti havaittavissa ja korjattavissa. Loppusijoitus- ja kenttäalueiden vedet kerätään hallitusti ja johdetaan vesienkäsittelylaitokselle ja edelleen viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle. Tasausaltaisiin kerättäviä vesiä myös hyödynnetään teollisuusjätekeskuksen alueella mm. jätteiden käsittelyssä. Kemikaalit varastoidaan suoja-altailla varustetuissa tiloissa tai säiliöissä. Poikkeustilanteisiin varautumalla ja suunnittelemalla torjuntatoimenpiteet ennakolta voidaan pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia ehkäistä tehokkaasti. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti käyttötarkkailun yhteydessä, jolloin mahdolliset vauriot havaitaan ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Teollisuusjätekeskuksen vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan myös toiminnan päätyttyä Arvioinnin epävarmuustekijät Pohjavesiarvioihin epävarmuutta aiheuttaa pohjaveden virtaussuunnan ja pinnan korkeuden arviointi. Mahdollisten rakennevaurioiden ja vuotojen arviointi aiheuttaa myös epävarmuutta arviointiin. Rakenteille asetettavat vaatimukset ovat kuitenkin suuria, jolloin vuotojen todennäköisyys on pieni. 6.3 Pintavedet Vaikutuksen alkuperä Teollisuusjätekeskuksen rakentamisen aikana tehdään maanrakennustöitä. Maanrakennustöiden yhteydessä eroosio rakennusalueella lisääntyy, jonka seurauksena kiintoainepitoisuudet, sameus sekä ravinnepitoisuudet voivat kohota pintavesissä. Toiminnan aikana teollisuusjätekeskuksen alueella likaantuneet vedet kerätään tasausaltaisiin ja johdetaan teollisuusjätekeskuksen jätevesien käsittelylaitokselle. Jätevesien käsittelylaitokselta vedet johdetaan viemäriin ja edelleen Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Toiminnan aikana vaikutukset syntyvät teollisuusjätekeskuksessa muodostuvien käsiteltyjen jätevesien mahdollisista vaikutuksista Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamon prosessiin ja jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä toimivalle Mussalon ja Kotkansaaren väliselle merialueelle. Teollisuusjätekeskuksen ulkopuoliset puhtaat pintavedet johdetaan ympärysojia pitkin ympäristöön. Toiminnan päätyttyä loppusijoitusalueille rakennetaan tiiviit pintarakenteet, jolloin loppusijoitusalueilla muodostuvien suotovesien määrä vähenee oleellisesti. Suotovedet johdetaan toiminnan päätyttyä tarvittavan käsittelyn jälkeen viemäriin. Pintarakenteiden päälle satavat vedet ovat puhtaita pintavesiä, jotka johdetaan ympärysojiin ja edelleen ympäristöön. Kenttäalueet puhdistetaan toiminnan päätyttyä, jolloin kenttäalueilla muodostuvat hulevedet ovat puhtaita, ja ne johdetaan ympäristöön Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Pintavesivaikutuksia on arvioitu asiantuntija-arviona pintavesien tarkkailutietojen, valumaaluetarkastelujen, käsiteltävien materiaalien sekä Mussalon jätevedenpuhdistamon tarkkailutietojen perusteella. Arvioinnissa on käytetty olemassa olevaa tietoa, kuten aikaisemmin tehtyjä selvityksiä ja ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokantaa Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Vastaanottavan vesistön muutosherkkyys tai arvo on arvioitu hankealueen vesistöjen nykyisen ekologisen tilan, suojeluarvojen sekä veden viipymän perusteella. Lisäksi on huomioitu alueen pintavesien laadulliset ja määrälliset käyttötarpeet. Herkkyyden määrittämisessä käytetyt ominaispiirteet on esitetty taulukossa (Taulukko 6-7). 90

98 Taulukko 6-7. Pintavedet, vaikutuskohteen herkkyystaso. Vähäinen Kohtalainen Suuri Vaikutusalueella ei ole arvokkaita kohteita, joihin pintavesien laatu tai määrä vaikuttaa. Valuma-alueen koko tai virtaama on suuri. Vesimuodostuman tilavuus on suuri. Vesimuodostuman ekologinen luokitus on hyvää huonompi ja ihmistoiminnan voimakkaasti muuttama. Vesimuodostuma ei ole nykytilassa vaarassa heikentyä. Pintaveden puskurikyky on hyvä. Vesistöön ei kohdistu veden laadun muutoksille herkkää vedenottoa. Vaikutusalueella on arvokkaita kohteita, joihin pintavesien laatu tai määrä vaikuttaa. Valuma-alueen koko tai virtaama on kohtalainen. Vesimuodostuman tilavuus on kohtalainen. Vesimuodostuman ekologinen luokitus on hyvä tai se on nykytilassa vain hieman ihmistoiminnan muuttama. Pintaveden puskurikyky on tyydyttävä. Vesistöön ei kohdistu jatkuvaa tai tärkeää vedenottoa, joka on herkkää veden laadun muutoksille. Vaikutusalueella on suojelukohteita, joihin pintavesien laatu tai määrä vaikuttaa. Valuma-alueen koko tai virtaama on pieni. Vesimuodostuman tilavuus on pieni. Vesimuodostuman ekologinen luokitus on erinomainen tai hyvä. Vesimuodostuma on nykytilassa vaarassa muuttua voimakkaasti tai sillä on kansallista virkistysarvoa. Pintaveden puskurikyky on huono. Vesistöllä on hyvää veden laatua edellyttävä tärkeä käyttötarve. Pintaveteen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu taulukon (Taulukko 6-8) mukaisella luokittelulla, jossa on otettu huomioon vaikutusten kesto ja laajuus sekä seuraukset vesimuodostuman ekologiselle tilalle ja veden käytölle. Taulukko 6-8. Pintaveteen kohdistuvien vaikutusten suuruusluokka. Pieni Keskisuuri Suuri Vaikutus pintaveden laatuun ja määrään on pieni tai lyhytkestoinen. Haitallisten aineiden pitoisuusmuutos on vesianalytiikalla havaittava, mutta muutos ei ole ratkaiseva ympäristölaatunormirajan ylittymiseen/alittumiseen. Vaikutukset näkyvät vain pienellä alueella (yksi joki tai järven osa). Vaikutus ei muuta veden käyttömahdollisuuksia. Vaikutus pintaveden laatuun ja määrään on kohtalainen tai pitkäkestoinen. Haitallisten aineiden pitoisuusmuutos on vesianalytiikalla selvästi havaittava, mutta muutos ei ole ratkaiseva ympäristölaatunormirajan ylittymiseen / alittumiseen. Vaikutukset näkyvät myös vastaanottavan vesimuodostuman alapuolella. Vaikutus muuttaa veden käyttömahdollisuuksia vain vähän. Pieni Keskisuuri Suuri Vaikutus pintaveden laatuun ja määrään on suuri tai pysyvä. Haitallisten aineiden pitoisuudet muuttuvat ja muutos on ratkaiseva ympäristölaatunormirajan ylittymiseen/alittumiseen. Vaikutukset näkyvät pitkälle vesistöreitillä. Vaikutus muuttaa selvästi pintaveden käyttömahdollisuuksia Nykytilan kuvaus Vesistöt Teollisuusjätekeskus sijaitsee Kymijoen (tunnus 14) ja Summajoen (tunnus 13) vesistöalueiden rajan tuntumassa, Summajoen vesistöalueen puolella. Teollisuusjätekeskuksen sijoittuminen ja valuma-alueet on esitetty kuvassa (Kuva 6-4). 91

99 Kuva 6-4. Valuma-alueet hankealueen ympäristössä. Punaisella viivalla on esitetty hankealueen rajaus vaihtoehdossa VE2. Nykyisen teollisuusjätekeskuksen alue kuuluu pääosin Summajoen vesistöalueen Pekin valuma-alueeseen (tunnus ). Pekin valuma-alueen pinta-ala on 34,27 km 2 ja järvisyys on 0,18 %. Valuma-alueella soiden osuus pinta-alasta on n. 5 %. Vesistöalueella kuormitusta aiheuttavaa maankäyttöä ovat metsätalous sekä pellot. Metsätalouden osuus valuma-alueen pinta-alasta on n. 64 % ja peltojen osuus n. 32 %. (Hertta, 2014) Teollisuusjätekeskuksen pohjoisosat sekä erityisesti suunnitellun vaihtoehdon VE2 mukaiset laajennusalueet sijoittuvat Summajoen vesistöalueen Sippolanjoen valuma-alueelle (tunnus ), jonka pinta-ala on 145,81 km 2 ja järvisyys on 0,73 %. Sippolanjoen oman ja yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 210,78 km 2. Soiden osuus vesistöalueen pinta-alasta on n. 14 %. Sippolanjoen vesistöalueella on metsätaloutta sekä maataloutta, jotka aiheuttavat kuormitusta. Metsätalouteen käytettävien maa-alueiden osuus valumaalueen pinta-alasta on n. 70 % ja peltojen osuus n. 20 %. (Hertta, 2014) Suunnitellun toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvaraus sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Kymijoen alaosan Anjalan valuma-alueella (tunnus ). Valuma-alueen pinta-ala on 34,99 km 2, eikä alueella ole järviä. Anjalan valuma-alueen ja sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on ,73 km 2 ja järvisyys 18,72 %. Soiden osuus Anjalan valuma-alueen pinta-alasta on n. 4 %. Kuormitusta Anjalan valuma-alueella aiheuttavat metsätalous sekä pellot, metsätalouden osuus valuma-alueen pinta-alasta on n. 41 % ja peltojen osuus n. 33 %. (Hertta, 2014) Summanjoen alaosa ja siihen laskeva Sippolanjoki kuuluvat jokityypiltään savikkoalueiden jokiin. Sippolanjoki ja Summanjoen alaosa eivät täytä nykytilassaan hyvän tilan tavoitetta; Sippolanjoki vedenlaatunsa perusteella ja Summanjoen alaosa kalaston perusteella. Summanjoki-Sippolanjoki on ekologiselta luokitukseltaan vedenlaatuluokitukseen ja asiantuntija-arvioon perustuen luokiteltu luokkaan tyydyttävä. Myös Summanjoen keskiosan ja yläosan on arvioitu kuuluvan tyydyttävään tilaan. Summanjoki-Sippolanjoen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. Sippolan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Sippolan kirkonkylässä ja puhdistamolta käsitellyt veden johdetaan Sippolanjokeen. (Niittyniemi ym. 2010) 92

100 Mussalon jätevedenpuhdistamon purkuvesistö Kouvolan teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuvat vedet johdetaan jätevesien käsittelyn jälkeen Kymen Veden viemäriin ja edelleen Mussalon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Mussalon jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kotkassa Mussalon saaren itärannalla, itäisen Suomenlahden sisäsaaristossa. Mussalon puhdistamolla puhdistetut jätevedet johdetaan Mussalon ja Kotkansaaren väliselle merialueelle. Jätevedenpuhdistamon purkuputken pää sijaitsee 750 metrin päässä puhdistamosta itään, noin 300 m Tuohipöllön saaresta koilliseen. (Hellmuth, 2012) Mussalon ympäristön merialue on ekologiselta luokitukseltaan pääasiassa tyydyttävä. Mussalon eteläkärjestä ulospäin merialue on luokiteltu välttäväksi. Itäisen Suomenlahden rannikkovesien erityisinä piirteinä ovat mataluus, suolaisuuden vaihtelu sekä veden vaihtuvuutta estävät geologiset muodostumat kuten saaret, luodot ja pinnanalaiset matalikot. Alueella esiintyy yleisesti sinileväkukintoja ja happikatoja. (Kymen Vesi Oy, 2009) Kotkan merialueen tilaan vaikuttaa suuresti Kymijoen tuoma kuormitus. Joen mukana merialueelle kulkeutuu muun muassa haitta-aineita ja ravinteita. Orgaanisia klooriyhdisteitä kuten dioksiinia on kertynyt Kymijoen pohjasedimentteihin teollistumisen aikana. Kotkan merialueelle aiheutuu kuormitusta myös pistemäisistä lähteistä sekä sisäisen kuormituksen, kaukokulkeuman ja ilma-kehän kautta. Sisäistä kuormitusta aiheuttaa pohjanläheisen vesikerroksen heikentynyt happitilanne, mikä saa aikaan ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä veteen. (Kymen Vesi Oy, 2009) Jäteveden sijoittuminen ja sekoittuminen vesikerroksiin määräytyy sen lämpötilan ja suolapitoisuuden (tiheyden), alueella kulloinkin vallitsevien virtausten ja meriveden kerrostuneisuuden mukaan. Aiemmista tutkimuksista saatujen tulosten perusteella Mussalon jätevedenpuhdistamon jäteveden havaittava vaikutusalue pinnanläheisessä vedessä on noin m ja suuntautuu pääsääntöisesti purkuputkesta kaakkoon. (Hellmuth, 2012) Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue koostuu Suomen alueelta Suomenlahteen laskevien jokien valuma-alueista ja vastaavasta rannikkoalueesta. Summanjoen ja Kymijoen vesistöalueet sekä Mussalon edustan merialue kuuluvat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella merkittävin pintavesien tilaan vaikuttava tekijä on vesiin kohdistuva ravinnekuormitus. Ravinnekuormituksesta suurin osa on peräisin maataloudesta ja haja-asutuksesta, joka on keskittynyt vesienhoitoalueen eteläosan Salpausselkien eteläpuoliselle rannikkoalueelle. (Karonen M. ym.) Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen järvet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa olevia järviä on pinta-alan perusteella laskettuna noin 10 %. Eniten hyvää huonommassa tilassa olevia järviä on vesienhoitoalueen eteläosissa, erityisesti maatalouden kuormittamilla alueilla. Vesienhoitoalueen pohjoisosissa järvien tila on heikentynyt turvetuotannon ja haja-kuormituksen kuormittamilla alueilla. (Karonen M. ym.) Vesienhoitoalueen joet ovat pääosin tyydyttävässä tai sitä huonommassa luokassa. Vesienhoitoalueen jokien kokonaispituudesta vain noin kolmannes on hyvässä tai erinomaisessa tilassa ja kaksi kolmannesta ei saavuta vesien tilan tavoitteita. Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Kuormitus on suurinta vesienhoitoalueen eteläosan alavalla rannikkoalueella, missä erityisesti peltoviljely kuormittaa vesistöjä. Ekologista tilaa heikentää myös merkittävä jokien rakentaminen, säännöstely ja patoaminen. (Karonen M. ym.) Suomenlahden rannikkovedet ovat tyydyttävässä, välttävässä tai jopa huonossa tilassa. Laajimmat välttävään ja huonoon luokkaan kuuluvat alueet ovat itäisellä Suomenlahdella ja läntisellä Suomenlahdella Raaseporin ja Inkoon saaristossa. Rannikkovesien heikkoon tilaan vaikuttaa ravinnekuormitus, joka on pääosin peräisin kotimaisista päästölähteistä, kuten maataloudesta ja haja-asutuksesta. (Karonen M. ym.) 93

101 Vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesienhoitolain mukaisena tavoitteena on kaikkien vesien vähintään hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Kaakkois-Suomen Kymijoen- Suomenlahden hyvää huonommassa tilassa olevien vesistöjen tavoitetilan saavuttaminen edellyttää monipuolisia lisätoimenpiteitä kaikilla sektoreilla; maataloudessa, metsätaloudessa, teollisuudessa, turvetuotannossa, kalankasvatuksessa, yhdyskuntien jätevesien käsittelyssä, haja-asutuksessa sekä vesistöjen hydrologisten ja morfologisten olojen parantamisessa. Yhdyskuntien ja teollisuuden puhdistusprosessien kehittymisen vuoksi maatalouden suhteellinen osuus kuormituksesta on kasvanut huolimatta merkittävistä maataloudessa tehdyistä vesiensuojelutoimenpiteistä. (Niittyniemi ym.) Hyötyvirta alueen pintavesien tarkkailutulokset Hyötyvirta-alueen pintavesien laatua tarkkaillaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailussa mukana olevien tarkkailupisteiden sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 6-5). Pintaveden tarkkailupisteiden kuvaukset on esitetty taulukossa (Taulukko 6-9). Kuva 6-5. Hyötyvirta-alueen tarkkailupisteet. 94

102 Taulukko 6-9. Pintavesien tarkkailupisteiden kuvaukset. Tarkkailupiste Kuvaus P1 Rouvankorvenoja teollisuusjätekeskuksen sekä Keltakankaan kaatopaikan yläpuolella, ns. puhdas piste Näytteitä otettu vuodesta 2000 lähtien P2 Rouvankorvenoja Keltakankaan kaatopaikan jälkeen, ennen Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskusta Näytteitä otettu vuodesta 1999 lähtien P3 Rouvankorvenoja Keltakankaan kaatopaikan, teollisuusjätekeskuksen ja Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen jälkeen Näytteitä otettu vuodesta 1999 lähtien P4 Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen etelä-/lounaispuoleinen oja Näytteitä otettu vuodesta 1999 lähtien P5 Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen lännenpuoleinen oja Näytteitä otettu vuodesta 1999 lähtien P6 Entisen PIMA-kentän alapuolelta purkautuvan veden laatu, näyte otetaan PIMA-kentän viereiseltä pintavesialueelta Näytteitä otettu vuodesta 2004 lähtien P7 Rouvankorvenoja Keltakankaan kaatopaikan ja teollisuusjätekeskuksen jälkeen, Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen yläpuolella Näytteitä otettu vuodesta 2004 lähtien P9 Teollisuusjätekeskuksen jälkeinen sadevesiviemärikaivo, sadevesiviemäriin johdettavat vedet Näytteitä otettu vuodesta 2007 lähtien P13 JM Ekoturve Oy:n käsittelyalueelta sadevesikaivoon johdettavat vedet Näytteenotto aloitettu vuonna 2014 P14 Kuljetus Sinkkonen Oy:n käsittelyalueelta sadevesikaivoon johdettavat vedet Näytteenotto aloitettu vuonna 2014 P15 Umacon Oy:n toiminnan mahdolliset ympäristövaikutukset Näytteenotto aloitettu vuonna 2013 Tarkkailupisteestä P1 otettavat näytteet kuvaavat pintaveden laatua teollisuusjätekeskuksen yläpuolella. Tarkkailupiste P9 on teollisuusjätekeskuksen jälkeisen sadevesiviemärin kaivo. Piste P2 sijaitsee teollisuusjätekeskuksen sekä Keltakankaan vanhan, suljetun kaatopaikan alapuolella. Pisteen P2 vedenlaatuun vaikuttaa erityisesti Keltakankaan vanha kaatopaikka. Tarkkailupiste P7 sijaitsee Rouvankorvenojassa teollisuusjätekeskuksen, Keltakankaan kaatopaikan ja entisen jäteaseman alueen jälkeen. Entisen jäteaseman alueella tarkoitetaan teollisuusjätekeskuksen laajennuksen mukaista varastoaluetta. Pisteestä P3 otettavat näytteet kuvaavat pintaveden laatua Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen jälkeen. Pintavesipisteistä P1-P9 otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa. Taulukossa (Taulukko 6-10) on esitetty tarkkailupisteistä otettujen näytteiden analyysituloksia. Taulukossa on huomioitu analyysitulokset ko. tarkkailupisteen näytteenoton aloittamisesta vuoden 2014 kevääseen saakka. Mikäli pitoisuus on ollut alle määritysrajan, on keskiarvon laskennassa käytetty pitoisuutena 50 % määritysrajasta. Taulukossa (Taulukko 6-10) on esitetty myös sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista antaman asetuksen (STM 461/2000) sekä sosiaali- ja terveysministeriön pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista antaman asetuksen (STM 401/2001) mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset. STM:n asetusten osalta on huomioitavaa, että ne koskevat talousvettä eli juomavettä. Tarkkailussa mukana olevien pintavesipisteiden vettä ei käytetä talousvetenä. Taulukossa (Taulukko 6-10) on esitetty myös Kanadan CCME:n (Canadian Council of Ministers of the Environment) makean veden vesieliöstön suojelemiseksi annetut veden laadun ohjearvot krooniselle eli pitkäaikaiselle altistukselle. 95

103 Taulukko Pintavesien tarkkailutuloksia näytteenoton aloittamisesta vuoden 2014 kevääseen saakka, STM:n asetusten 461/2000 sekä 401/2001 mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja suositukset sekä CCME:n ohjearvot makean veden vesieliöstön suojelemiseksi pitkäaikaiselle altistukselle. Laatuvaatimukset (STM 461/2000) Laatusuositukset (STM 461/2000) Laatuvaatimukset (STM 401/2001) Laatusuositukset (STM 401/2001) CCME pitkäaikainen altistus 1) P1 P2 P3 P4 P5 P6 P7 P9 ph Johtokyky Kemiallinen Kokonais Ammoniumtyppfosfori Kokonais- Kloridi Sulfaatti hapenkulutus typpi (CODCr) - ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l 6,5-9,5 < ) 250 4) 6,5-9,5 < ) 250 4) 6, Keskiarvo 5,2 3, ,9 6,9 2,6 6,1 Minimi 4,3 2,5 <30 83 <5 2 <1 2,1 Maksimi 6,2 14, ,2 Keskiarvo 6,9 84, Minimi 6,3 22, Maksimi 7, Keskiarvo 7,5 54, Minimi 7 14, Maksimi 8, Keskiarvo 6,6 12,5 39, ,8 36 Minimi 5,2 4,3 < <5 10 1,4 35 Maksimi 7,7 39, Keskiarvo 5,7 10, ,6 13 Minimi 4, <5 23 1,7 4,6 Maksimi 7 27, Keskiarvo 8, Minimi 6, <5 11 1,4 - Maksimi 12, Keskiarvo 7, , Minimi 6, Maksimi 7, Keskiarvo 7, Minimi 6,6 9,9 < <5 15 1,9 10 Maksimi 7, TOC PAH PCB Kromi Arseeni Nikkeli Sinkki Kadmium Lyijy Kupari Elohopea mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Laatuvaatimukset (STM 461/2000) Laatusuositukset (STM 461/2000) Laatuvaatimukset (STM 401/2001) Laatusuositukset (STM 401/2001) CCME pitkäaikainen altistus 1) 1 (Cr III) , ,026 P1 Keskiarvo 8,7 <0,1 <0,1 2 1,3 2,3 11 0,4 2,4 8,5 <0,5 Minimi 2,9 <0,1 <0,1 <0,6 <0,5 <2 14 <0,1 <0,6 1 <0,5 Maksimi 34 <0,1 <0,1 <5 <5 <5 20 <1 13 <50 <0,5 P2 Keskiarvo 22,4 <0,1 <0,1 2,9 5 2,4 50 0,5 3,8 9 <0,5 Minimi 9,4 <0,1 <0,1 2 1,1 <3 <15 <0,5 <0,6 <0,05 <0,5 Maksimi 180 <0,1 <0, <5 330 <1 12 <50 <0,5 P3 Keskiarvo 21 0,4 0,2 <5 1,8 <5 <20 0,5 3,4 11,5 <0,5 Minimi 4,9 <0,1 <0,1 <5 <1 <5 <20 <0,5 <5 <5 <0,5 Maksimi 83 <1,6 <0,7 <5 <5 <5 <20 <1 8 <50 <0,5 P4 Keskiarvo 23 <0,1 <0,1 2,7 2,2 2,3 9,2 0,5 2 9,6 <0,5 Minimi 5,8 <0,1 <0,1 3,1 1 <3 <15 <0,5 <0,5 1,2 <0,5 Maksimi 64 <0,1 <0,1 <5 <5 <5 <20 <1 <5 <50 <0,5 P5 Keskiarvo 36 <0,1 <0,1 2,5 2,4 2,3 9,2 0,5 2,3 12,4 <0,5 Minimi 1,4 <0,1 <0,1 2,4 2,1 <3 <15 <0,5 1,8 3,3 <0,5 Maksimi 71 <0,1 <0,1 <5 <5 <5 <20 <1 <5 <50 <0,5 P6 Keskiarvo 47 0,6 0,1 <5 30, <1 4,2 80 0,8 Minimi 4,5 <0,1 <0,1 <5 0,6 <5 <20 <1 <5 1,9 <0,5 Maksimi 270 <1,6 <0,7 < < P7 Keskiarvo 17 <0,1 <0,1 2,1 2,1 2,2 17 0,4 1,8 11 <0,5 Minimi 10 <0,1 <0,1 1,4 1,3 <3 <20 <0,1 <0,6 1,9 <0,5 Maksimi 37 <0,1 <0,1 <5 <5 <5 30 <1 <5 <50 <0,5 P9 Keskiarvo 7,8 0,3 0,2 2,5 2 5,6 81 0,6 7,3 15 <0,5 Minimi 2,2 <0,1 <0,1 0,6 0,7 <3 18 0,1 0,8 <5 <0,5 Maksimi 32 <1,6 <0,7 4,9 3, , <0,5 1) Canadian Council of Ministers of the Environment. Canadian Environmental Quality Guidelines. Water Quality for the Protection of Aquatic Life. Freshwater. 96

104 Vanhan kaatopaikan vaikutus näkyy pisteessä P2. Pitoisuudet ovat pisteessä olleet koholla jo ennen teollisuusjätekeskuksen rakentamista ja toimintaa. Ravinteiden (typpi, fosfori) pitoisuudet ovat pisteessä P2 korkeita, pisteessä on todettu taulukossa (Taulukko 6-10) esitettyjen parametrien lisäksi bakteereita. Ravinteita on todettu myös pisteissä P3, P6, P7 ja P9. Ammoniumtypen pitoisuuksien keskiarvo ylittää talousveden laatusuositukset pisteissä P2, P3, P6, P7 ja P9. Kloridipitoisuuden keskiarvo on korkein pisteessä P9 eli teollisuusjätekeskuksen jälkeisessä sadevesiviemärikaivossa, kloridin pitoisuus ylittää CCME:n rajaarvon pisteessä P9. Myös sulfaatin keskiarvopitoisuus on pisteessä P9 muihin pisteisiin verrattuna korkeampi. Pisteessä P6 on todettu muita pisteitä korkeampia pitoisuuksia arseenia, nikkeliä, sinkkiä, lyijyä, kuparia ja elohopeaa. STM:n talousveden laatuvaatimuksen ylittäviä pitoisuuksia on todettu vain pisteessä P6 (arseeni, nikkeli). Vähäinen Hankkeen lähivaikutusalueen vesistö sekä jätevesien purkuvesistönä toimiva Mussalon ja Kotkansaaren välinen merialue ovat luonnontilaan nähden selvästi ihmistoiminnan muuttamia. Hankealueen lähimmissä ojastoissa tai merialueella ei ole arvokkaita kohteita, joihin pintavesien laatu tai määrä vaikuttaa. Vesistöihin ei kohdistu veden laadun muutoksille herkkää vedenottoa Vaikutukset pintavesiin Rakentaminen Rakentamisen aikana tehtävissä maanrakennustöissä rakennusalalta poistetaan eroosiolta suojaava kasvukerros. Kasvukerroksen poistaminen ja muut maanrakennustyöt voivat lisätä kiintoainekuormaa ja aiheuttaa näin samentumista ja ravinnepitoisuuksien kasvua lähiojissa sateiden aikaan. Vaikutusten laajuus riippuu sateen kestosta, voimakkuudesta sekä rakennusalueen laajuudesta. Rakentamisen aikaiset vesistövaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Suomessa on tutkittu rakentamisen aikaista huuhtoumaa Espoon Saunalahdenrannassa (Kotola & Nurminen, 2003). Tutkimuksessa mitattiin ominaiskuormitukseksi kokonaisfosforille 57 kg/km 2 /a, kokonaistypelle 570 kg N /km 2 /a ja kiintoaineelle kg/km 2 /a. Taulukossa (Taulukko 6-11) on esitetty arviot eri hankevaihtoehdoissa aiheutuvasta kokonaisfosforin, kokonaistypen ja kiintoaineen kuormituksista. Taulukossa on esitetty myös arvio muokattavan alueen maapinta-alasta. Vaihtoehdon VE1A mukainen pinta-ala muodostuu suunnitellusta kenttä- ja loppusijoitusalueesta ( m 2 ) sekä loppusijoitusalueen 1. laajennusvaiheesta ( m 2 ), vaihtoehdossa VE1B suunnitellusta kenttä- ja loppusijoitusalueesta ( m 2 ) sekä loppusijoitusalueen 1. laajennusvaiheesta ( m 2 ) ja vaihtoehdossa VE2 suunnitellusta loppusijoitusalueen 3. laajennusvaiheesta ( m 2 ). Vaihtoehdon VE2 osalta arviossa on käytetty loppusijoitusalueen 3. laajennusvaihetta, koska sen pintaala on suurempi kuin kenttä- ja loppusijoitusalueen ( m 2 ) ja 1. laajennusvaiheen pinta-ala ( m 2 ) yhteensä. Laajennusvarauksen alueella ( m 2 ) maanrakennustöitä ei todennäköisesti tehdä yhtä aikaa edellä mainittujen alueiden rakentamisen kanssa. Taulukko Arviot hankevaihtoehtojen VE1A, VE1B ja VE2 rakentamisen aikaisesta kokonaisfosforin, kokonaistypen ja kiintoaineen kuormituksista. VE1A VE1B VE2 Rakennettavan alueen pinta-ala ha 4,25 13,3 13 Kuormitus Kokonaisfosfori kg/d 0,003 0,01 0,01 Kokonaistyppi kg/d 0,03 0,10 0,10 Kiintoaine kg/d 3,5 11,0 10,8 Arviolta noin puolet taulukossa (Taulukko 6-11) arvioidusta kokonaisfosforin, kokonaistypen ja kiintoaineen kuormituksesta pidättyy ojiin ja puolet päätyy edelleen Rouvankorvenojaan. Hetkelliset kiintoaineskuormat voivat kuitenkin rankkasateiden sattuessa olla suurempia kuin taulukossa (Taulukko 6-11) esitetyt arviot. Rankkasateiden aikaan tosin 97

105 myös vesistön laimennusolot ovat tavallista paremmat. Arviossa on erityisesti vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 rakennettavan alueen pinta-ala suuri, ja rakentaminen voidaan mahdollisesti toteuttaa näiden osalta pienemmissä osissa, jolloin myös kuormitus on vähäisempää. Rakentamisen aiheuttamat vaikutukset hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 rajoittuvat pääosin rankkasateiden aiheuttamaan kiintoainekuormitukseen. Kiintoainekuormitus voi aiheuttaa Rouvankorvenojan samentumista. Rakentaminen on kuitenkin lyhytaikaista. Rakentamisalueiden pinta-alat ovat pienimmät vaihtoehdossa VE1A, jolloin myös vaikutukset ovat tämän vaihtoehdon osalta pienimmät. Rakentamisen vaikutukset arvioidaan kaikkien hankevaihtoehtojen osalta negatiivisiksi ja pieniksi. Toiminta Teollisuusjätekeskuksen toiminnan aikana teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuvat käsittelyä vaativat vedet kerätään tasausaltaisiin ja johdetaan tasausaltaista edelleen käsittelyyn. Käsittelyn jälkeen vedet johdetaan Kymen Veden viemäriin ja Mussalon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Toiminnan aikaiset vesistövaikutukset kohdistuvat näin ollen teollisuusjätekeskuksen jäteveden käsittelylaitokselle, Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamolle ja edelleen Mussalon jätevedenpuhdistamon purkuvesistöön. Vesien muodostuminen ja hallinta Edellä taulukossa (Taulukko 4-6) (ks. kohta 4.4.6) on esitetty arviot eri vaihtoehdoissa (VE0-VE2) muodostuvien vesien määristä toiminnan aikana. Taulukon (Taulukko 4-6) vesimäärissä on oletettu, että kaikki nykyiset ja suunnitelmien mukaiset loppusijoitusalueet ovat kerrallaan avoinna. Loppusijoitusalueita suljetaan niiden täyttyessä, joten kerrallaan avoinna olevan loppusijoitusalueen pinta-ala ja myös niillä muodostuvat vesimäärät ovat huomattavasti taulukossa (Taulukko 4-6) esitettyjä arvioita pienempiä. Kun loppusijoitusalueet suljetaan ja niille rakennetaan tiiviit pintarakenteet, ei niillä muodostu käsittelyä vaativia vesiä. Pintarakenteiden yläpuoliset vedet ovat puhtaita ja ne johdetaan ympärysojiin ja edelleen Rouvankorvenojaan. Taulukossa (Taulukko 6-12) on esitetty arvio toiminnan aikana muodostuvien vesien määrästä, kun avoinna olevan loppusijoitusalueen pinta-alaksi on arvioitu enintään 7 ha kaikissa hankevaihtoehdoissa. Taulukko Arvioidut vesimäärät hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2, kun loppusijoitusaluetta on avoinna enintään 7 ha. Vaihtoehto VE1A VE1B VE2 (m 3 /a) (m 3 /a) (m 3 /a) Kenttäalueet Loppusijoitusalueet - avoinna Ulkopuoliset vedet Yhteensä Alueella muodostuvat käsittelyä vaativat vedet kerätään tasausaltaisiin, joita rakennetaan tarpeen mukaan, kun uusia alueita otetaan käyttöön. Koska teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuvia vesiä hyödynnetään jätteiden käsittelyssä sekä mm. pölyämisen torjunnassa, on viemäriin johdettavan veden määrä hyvin todennäköisesti edellä arvioitua vähäisempi. Tasausaltaiden vettä hyödynnetään myös stabiloinnissa ja pölyntorjunnassa, jolloin vesiä ei ole tarpeen johtaa vesienkäsittelyyn. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten rankkasateiden aikaan, vesiä voi muodostua arvioitua enemmän. Rankkasateiden sattuessa ja tasausaltaiden ollessa täynnä, voidaan vesiä pidättää loppusijoitusalueiden kuivatuskerrokseen ja jätetäyttöön. Tasausaltaat mitoitetaan Suomen Kuntaliiton hulevesioppaan mitoitusperusteiden mukaisesti ja mitoituksessa huomioidaan myös mahdolliset poikkeustilanteet. Teollisuusjätekeskus sijaitsee vedenjakajalla ja kolmella eri valuma-alueella (ks. edellä kohta 6.3.4). Teollisuusjätekeskuksen yläpuoliset pinta- ja valumavedet ohjataan alueen 98

106 ohi ympärysojilla ja rakennetun loppusijoitusalueen ali kahdella sadevesiviemärillä. Loppusijoitusalueen alittavista sadevesiviemäreistä vedet johdetaan edelleen osin Keltakankaan vanhan kaatopaikan ali ja osin kaatopaikan ja teollisuusjätekeskuksen välistä sadevesiviemäriä pitkin kaatopaikan eteläpuoliseen avo-ojaan. Loppusijoitusalueiden alittavien sadevesiviemärien rikkoutuminen voi vaurioittaa loppusijoitusalueen pohjarakenteita ja aiheuttaa ongelmia vesienhallintaan. Sadevesiviemärien mitoituksessa ja rakentamisessa on huomioitu päälle rakennettavan loppusijoitusalueen paino ja kuormitus. Kaatopaikan eteläpuolinen avo-oja laskee kaakkoon yhtyen Rouvankorvenojaan Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen jälkeen. Myös teollisuusjätekeskuksen ympärysojista vedet johdetaan avo-ojaan ja edelleen Rouvankorvenojaan. Teollisuusjätekeskuksen jälkeisessä tarkkailupisteessä P9 on todettu jonkin verran kohonneita pitoisuuksia mm. kloridia ja sulfaattia. Pitoisuudet ovat kuitenkin alittaneet mm. talousveden laatusuositukset. Mikäli ympärysojiin tai sadevesiviemäriin pääsee esim. onnettomuus- tai häiriötilanteissa teollisuusjätekeskuksesta likaantuneita vesiä, voivat nämä vedet päästä kulkeutumaan Rouvankorvenojaan. Vaikutukset riippuvat vesien määrästä ja laadusta. Vesien käsittely ja hyödyntäminen Teollisuusjätekeskuksen jätevesien käsittelylaitos on kaksivaiheinen kemiallinen saostuslaitos tehostettuna monivaiheisella suodatuksella. Kemikaalien (mm. lipeä, kalkki, rikkihappo) syöttömäärä optimoidaan käsiteltävän veden mukaan. Saostuksen ja neutraloinnin jälkeen vesi selkeytetään sekä johdetaan hiekka- ja aktiivihiilisuodatukseen ja edelleen tarkastussäiliöön. Tarkastussäiliöstä jätevesi johdetaan öljynerotuskaivon kautta Kymen Vesi Oy:n jätevesiviemäriin ja edelleen Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamo on biologiseen typenpoistoon perustuva hienovälppäyksellä ja esiselkeytyksellä varustettu aktiivilieteprosessi. Jäteveden puhdistusprosessissa on kolme vaihetta; mekaaninen, kemiallinen ja biologinen. Mekaanisessa vaiheessa kiintoaineet erotetaan jätevedestä. Kemiallisessa vaiheessa jäteveden sisältämä fosfori saostetaan rautasuolalla. Biologinen puhdistustoiminta tapahtuu ilmastusaltaassa, jossa kasvatetaan aktiivilietettä. Jälkiselkeytysaltaissa puhdistetusta jätevedestä erotetaan orgaanista ainesta ja ravinteita sisältävä biomassa laskeuttamalla. Puhdistettu jätevesi johdetaan vesistöön ja jälkiselkeytysaltaan pohjalle laskeutunut biomassa pumpataan lietteen tiivistimeen ja siltä edelleen lietteen kuivaukseen. Sa-keutettuun lietteeseen lisätään polymeeri ennen linkokuivausta. (Kymen Vesi Oy, 2013) Mussalon jätevedenpuhdistamolla puhdistetut jätevedet johdetaan 750 m pitkää purkuputkea pitkin Mussalon ja Kotkansaaren väliselle merialueelle. Taulukossa (Taulukko 6-13) on esitetty Mussalon jätevedenpuhdistamolla puhdistetun jäteveden määrät vuosina Taulukko Mussalon jätevedenpuhdistamolla puhdistetun jäteveden määrä vuosina (Vahti-tietojärjestelmä). Vuosi Puhdistettu jätevesi (m 3 /a) Uusien käsittelymenetelmien käyttöönoton myötä teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuvissa vesissä orgaanisen aineksen määrä voi kasvaa. Mikäli orgaanista ainesta runsaasti sisältävien vesien määrä on suuri, tehdään vesienkäsittelyprosessiin tarvittavat muutokset, jotta nämäkin vedet voidaan käsitellä jätevesien käsittelylaitoksella ja johtaa käsittelyn jälkeen viemäriin. Tarvittaessa orgaanista ainesta runsaasti sisältävät vedet kerätään omaan tasausaltaaseen, käsitellään soveltuvalla menetelmällä ja johdetaan sen jäl- 99

107 keen muiden vesienkäsittelylaitoksella käsiteltävien vesien joukkoon. Vesienkäsittely suunnitellaan ja toteutetaan siten, että vedet ovat käsittelyn jälkeen viemäröintikelpoisia. Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamolla käsitellään pääosin orgaanista ainesta sisältäviä talousjätevesiä, jolloin orgaanista ainesta sisältävien jätevesien johtamisella viemäriin ei arvioida olevan vaikutusta jätevedenpuhdistamon toimintaan. Vesien käsittelylaitokselle vastaanotetaan kaikissa hankevaihtoehdoissa m 3 /a ulkopuolisia vesiä. Käsittelylaitokselle vastaanotetaan vain sellaisia vesiä, jotka laitoksella voidaan käsitellä tai hyötykäyttää sellaisenaan. Ulkopuoliset vedet vastaanotetaan tarvittaessa erillisiin säiliöihin tai altaisiin. Käsiteltävät vedet voivat olla esim. pilaantuneiden maiden kunnostustyömailla muodostuvia ns. kaivantovesiä, jotka on käsiteltävä ennen niiden johtamista viemäriin. Teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuvia vesiä hyödynnetään mm. stabiloinnissa sekä tarvittaessa pölyämisen torjunnassa. Tasausaltaisiin kerättäviä vesiä on jo nykyisin hyödynnetty jätteiden käsittelyssä, millä on voitu vähentää viemäriin johdettavien vesien määrää. Tasausaltaisiin kerättäviä vesiä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jätteiden käsittelyssä. Koska teollisuusjätekeskuksen laajennuksen yhteydessä muodostuvien vesien laatu vastaa arvion mukaan pääsääntöisesti nykyisinkin muodostuvia vesiä, soveltuvat vedet myös jatkossa stabilointiin. Pölyämisen torjunnassa käytettävän veden määrä on hyvin vähäistä esim. aumoissa varastoitavien jätteiden määrään verrattuna, eikä veden laadun arvioida rajoittavan sen käyttöä pölyämisen torjunnassa. Hankevaihtoehdossa teollisuusjätekeskuksessa käsitellään jätteenpolton kuonia kasaliuotuksella. Liuotuksen yhteydessä kiertoliuosta kierrätetään aumojen läpi. Kiertoliuoksesta metallit otetaan talteen saostamalla. Vaihtoehtoisesti kiertoliuos voidaan käsitellä suodattamalla/haihduttamalla, minkä jälkeen neste toimitetaan muualle jatkokäsittelyyn. Neste, josta metallit on otettu talteen, johdetaan jätevesien käsittelylaitokselle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi. Tarvittaessa kasaliuotuksessa käytettäville vesille rakennetaan erillinen allas. Vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 hankkeeseen kuuluu myös landfill mining toiminta vanhalla suljetulla Keltakankaan kaatopaikalla. Landfill mining toiminnan aikana muodostuvien vesien määrä, laatu ja tarvittava käsittely selvitetään tutkimusten aikana. Mahdollisesti vedet voidaan käsitellä teollisuusjätekeskuksen vesienkäsittelylaitoksella. On myös mahdollista, että landfill mining toiminnan aikana muodostuvat vedet käsitellään erikseen toteutettavalla vesienkäsittelyllä (esim. konttipuhdistamot) ennen vesien johtamista joko Rouvankorvenojaan tai viemäriin. Jätevesien käsittelylaitos tullaan mahdollisesti siirtämään suunnitellulle uudelle käsittelykenttäalueelle. Jätevesien käsittelylaitoksen siirtämisellä nykyisistä tiloista osoitteesta Ekokaari 33 teollisuusjätekeskuksen alueelle ei ole vaikutusta jäteveden käsittelyyn tai vesien johtamiseen edelleen Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Kuormitus Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2013 yhteensä noin m 3 jätevettä. Teollisuusjätekeskuksesta viemäriin johdettavien vesien osuus Mussalon jätevedenpuhdistamolla käsiteltävien vesien määrästä on siis noin 0,5-0,6 %. Taulukossa (Taulukko 6-14) on esitetty arvio teollisuusjätekeskuksen kuormituksesta viemäriin, kun viemäriin johdettavan veden määrät ovat taulukon (Taulukko 6-12) mukaiset. Arviossa on oletettu pitoisuuksien olevan teollisuusjätekeskuksesta viemäriin johdettujen vesien keskiarvopitoisuuksien tasalla. Kloridipitoisuutena on kuitenkin käytetty keskiarvopitoisuudesta (2 887 mg/l) poiketen arvoa mg/l, joka vastaa nykyisen jätevesisopimuksen mukaista pitoisuutta. Taulukossa on esitetty myös pitoisuuslisäys Mussalon jätevedenpuhdistamolla arvioiduilla kuormituksilla. Taulukon (Taulukko 6-14) osalta on huomattavaa, että myös nykyisen teollisuusjätekeskuksen kuormitus sisältyy taulukossa esitettyyn arvioon. 100

108 Taulukko Arvioidut kuormitukset ja pitoisuuslisäykset hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2. Vaihtoehto VE1A Vaihtoehto VE1B Vaihtoehto VE1B Pitoisuuslisäys Pitoisuuslisäys Pitoisuuslisäys Kuormitus Mussalon Kuormitus Mussalon Kuormitus Mussalon jätevedenpuhdistamolla jätevedenpuhdistamolla jätevedenpuhdistamolla (kg/a) (mg/l) (kg/a) (mg/l) (kg/a) (mg/l) Kiintoaine 700 0, , ,07 Fosfori, P 11 0, , ,001 Typpi, N 760 0, , ,08 1) COD Cr , , ,0 2) BOD 7-ATU , , ,6 3) DOC , , ,5 Kloridi, Cl Sulfaatti, SO ) Öljyhiilivedyt 90 0, , ,009 Kadmium, Cd 1 0, , ,0001 Kromi, Cr 4 0, , ,0004 Sinkki, Zn 17 0, , ,002 1) Kemiallinen hapenkulutus 2) Biologinen hapenkulutus 3) Liuennut orgaaninen hiili 4) C 10 -C 40 Kuten edellä on todettu, voi viemäriin kohdistuva orgaaninen kuormitus kasvaa nykyisestä ja näin ollen myös edellä taulukossa (Taulukko 6-14) arvioidusta. Biologinen kuormitus voi lisätä fosforin, typen, biologisen hapenkulutuksen ja liuenneen orgaanisen hiilen kuormitusta. Pitoisuuslisäykset Mussalon jätevedenpuhdistamolla ovat pieniä. Teollisuusjätekeskuksen vedet johdetaan viemäriin kaatopaikan pumppaamon, Keltakankaan pumppaamon ja Halkoniemen pumppaamon kautta. Teollisuusjätekeskuksen lähimmillä pumppaamoilla kuormituksen ja pitoisuuksien lisäys on suhteellisesti suurempaa kuin Mussalon jätevedenpuhdistamolla. Vedet käsitellään kuitenkin viemäröintisopimuksen mukaiselle tasolle. Kun viemäriin johdetaan viemäröintisopimuksen mukaisia vesiä, ei vaikutuksia viemäriin tai lähimmille pumppaamoille arvioida aiheutuvan. Kuormituksen ja pitoisuuksien lisäyksellä ei arvioida olevan vaikutusta Mussalon jätevedenpuhdistamon toimintaan. Jätevedenpuhdistamolla vedet käsitellään, jolloin teollisuusjätekeskuksen aiheuttama kuormitus vesistöön on edellä taulukossa (Taulukko 6-14) arvioitua pienempi. Teollisuusjätekeskuksen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta Mussalon jätevedenpuhdistamon purkuvesistöön. Kloridin osalta pitoisuuslisäys on suurin, vedet johdetaan kuitenkin mereen. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa kuormitus voi olla arvioitua suurempi, jolloin myös pitoisuudet Mussalon jätevedenpuhdistamolla voivat olla korkeampia. Pumppaus teollisuusjätekeskuksen vesienkäsittelylaitokselta viemäriin voidaan keskeyttää häiriö- tai onnettomuustilanteissa, jolloin vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleisella laajennusvarauksen alueella toiminta tulee olemaan esim. varastointia ja muuta nykyisten voimassa olevien kaavojen mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. Varastointialueelta vedet johdetaan ympärysojiin. Varastoalueella toiminta on varastointia, eikä siitä arvioida aiheutuvan vaikutuksia pintavesiin. Toiminnan aikana teollisuusjätekeskuksen vaikutuksia pintavesiin sekä vesienkäsittelyn toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti kulloinkin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. 101

109 Toiminnan aikaiset vaikutukset vaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 kohdistuvat viemäriverkostoon sekä Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Teollisuusjätekeskuksesta viemäriin johdettavien vesien määrä on hyvin pieni Mussalon jätevedenpuhdistamolla käsiteltävien vesien määrään verrattuna. Viemäriverkostossa lähellä teollisuusjätekeskusta sekä lähimmillä pumppaamoilla vaikutukset ovat suurempia. Kokonaisuudessaan toiminnan aikaiset vaikutukset arvioidaan kuitenkin pieniksi ja negatiivisiksi. Koska hankkeen vaikutukset arvioidaan pieniksi, ei hanke estä vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista. Toiminnan päättyminen Teollisuusjätekeskuksen toiminnan päätyttyä loppusijoitusalueille rakennetaan tiiviit pintarakenteet, jolloin muodostuvien suotovesien määrä tulee vähenemään huomattavasti. Myös sulkemisen jälkeen muodostuvat suotovedet kerätään tasausaltaisiin, tarvittaessa käsitellään ja vesien laadusta riippuen johdetaan joko viemäriin tai ympärysojiin. Pintarakenteiden päälle satavat vedet ovat puhtaita pintavesiä ja ne kerätään ympärysojiin. Teollisuusjätekeskuksen kenttäalueet puhdistetaan, jolloin kentillä muodostuvat vedet voidaan johtaa käsittelemättöminä ympäristöön. Toiminnan päätyttyä teollisuusjätekeskuksen ympäristövaikutusten tarkkailua jatketaan niin pitkään kuin se on tarpeellista. Toiminnan päättymisen jälkeiset vaikutukset vaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 arvioidaan kokonaisuudessaan pieniksi ja negatiivisiksi vaihtoehto ja sen vaikutukset 0-vaihtoehdon mukaisessa tilanteessa teollisuusjätekeskuksen vesienkäsittelylaitokselta johdetaan viemäriin vesiä vastaavasti kuin nykyisin. Vaikutuksia nykytilaan verrattuna ei aiheudu Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Vaikutusalueen nykytilan herkkyys pintavesiin kohdistuvien vaikutusten aiheuttamille muutoksille arvioidaan vähäiseksi. Hankevaihtoehtojen VE1A, VE1B ja VE2 vaikutuksissa pintavesiin ei ole eroja. Toiminnan aikana vedet käsitellään viemäröintisopimuksen mukaiselle tasolle ja johdetaan viemäriin, jolloin vesistövaikutukset kohdistuvat viemäriin ja Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehdossa VE0 vaikutuksia nykytilaan verrattuna ei aiheudu. Kaikissa vaihtoehdoissa pintavesiin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävyydeltään vähäisiä. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen Vähäinen VE1A, VE1B, VE2 Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Suuri Suuri Suuri Kohtalainen VE0 Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Suuri Suuri 102

110 6.3.8 Haitallisten vaikutusten lievittäminen Rakentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan lieventää suunnittelemalla rakentamisjärjestys ja eroosioherkkien osien rakentamisajat (sääolosuhteet) siten, että eroosio on mahdollisimman vähäistä. Hulevesien keräämistä ja purkamista isolta alueelta yhden pisteen kautta maastoon pyritään välttämään. Teollisuusjätekeskuksesta edelleen viemäriin johdettavien vesien määrä pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä. Vesiä hyödynnetään teollisuusjätekeskuksen alueella mm. jätteiden käsittelyssä sekä pölynsidonnassa. Vedet myös käsitellään ennen niiden johtamista viemäriin. Viemäriin johdettavan veden on täytettävä Kymen Veden asettamat vaatimukset viemäriin johdettavalle vedelle, jolloin niillä ei arvioida olevan vaikutusta viemäriverkostoon, Mussalon jätevedenpuhdistamon toimintaan tai jätevedenpuhdistamolta edelleen purkuvesistöön johdettavan veden laatuun. Kun vesiä hyödynnetään teollisuusjätekeskuksen alueella esim. stabiloinnissa, voi tasausaltaisiin konsentroitua jätteistä liukenevia haitta-aineita, mikä voi vaikuttaa edelleen vesien käsittelyyn ja viemäriin johdettaviin vesiin. Teollisuusjätekeskuksen vesien käsittelyyn voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia, mikäli käsiteltävien vesien laatu sitä vaatii. Vesien käsittelyn muutoksilla ja tarvittaessa häiriötilanteissa viemäriin johdettavan veden pumppauksen keskeyttämisellä voidaan vaikuttaa viemäriin johdettavien vesien laatuun, jolloin vaikutukset viemäriverkostolle ja Mussalon jätevedenpuhdistamolle ovat mahdollisimman vähäisiä. Suunnittelulla ja varotoimenpiteillä voidaan yllättäviin tilanteisiin varautua etukäteen. Vaikutuksia teollisuusjätekeskuksen lähiympäristön pintavesiin ehkäistään huolellisesti suunnitelluilla vesienhallintajärjestelmillä ja tiiviillä pohja- ja pintarakenteilla. Teollisuusjätekeskuksen toiminnan vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan sekä toiminnan aikana että sen päätyttyä. Näin tarvittaviin toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi voidaan ryhtyä välittömästi Arvioinnin epävarmuustekijät Hankkeen vesistövaikutukset riippuvat olennaisesti teollisuusjätekeskuksen käsiteltävien jätevesien määrästä, jätevesien käsittelylaitoksen prosessin toimivuudesta ja puhdistustehosta. Muodostuvien jätevesien määrä riippuu mm. avoinna olevan loppusijoitusalueen pinta-alasta, käytössä olevien kenttäalueiden pinta-alasta sekä teollisuusjätekeskuksen alueella hyödynnettävän veden määrästä ja kierrätyksestä. Uusien käsittelymenetelmien käyttöönoton myötä teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuvien vesien laatu voi muuttua nykyisestä. Vesienkäsittelyyn voidaan kuitenkin tarvittaessa tehdä muutoksia, jotta vedet täyttävät viemäröintisopimuksen ehdot. 6.4 Kasvillisuus, eläimet ja suojelualueet Vaikutuksen alkuperä Teollisuusjätekeskuksen laajentaminen muuttaa uuden rakentamisalueen luonnonympäristön rakennetuksi alueeksi. Rakentamisen aikana laajennusalueen kasvillisuus poistetaan ja maaperää muokataan. Eläimistön osalta rakentaminen voi aiheuttaa niille soveltuvien elinympäristöjen katoamista tai pirstoutumista sekä kulkuyhteyksien heikkenemistä. Toiminnasta syntyy jo nykyisin melun ja tärinän aiheuttamia häiriöitä sekä toiminnan työkoneiden että liikenteen seurauksena. Näille tekijöille altistuva alue laajenee nykyisestä, mikä voi johtaa häiriöille herkkien lajien siirtymisen hankealueesta kauempana sijaitseville alueille. 103

111 Rakentamisen aikana maanrakennustöiden ja liikenteen seurauksena pölyäminen lisääntyy, mikä vastaa normaalin maanrakennustyömaan pölyämismäärää. Toiminnan aikana pölyämistä voi syntyä liikenteestä sekä jätteen käsittelystä. Erilaiset toiminnan aikaiset maanrakennustoimenpiteet, kuten jätetäytön rakentaminen tai sulkeminen, voivat aiheuttaa pölyämistä. Pölyn mukana mahdollisesti leviävät haitta-aineet, kuten raskasmetallit, voivat kulkeutua kasveihin ilman mukana tai maaperästä veden välityksellä. Haittaaineiden kiertoon ekosysteemissä vaikuttavat päästöjen määrän ja luonteen lisäksi useat maaperän ominaisuudet, sekä maaperän mikrobisto ja eläimistö. Haitta-aineiden vaikutukset kasvien elinkykyyn riippuvat muun muassa niiden pitoisuuksista ja mahdollisesta roolista kasvin metaboliassa. Ilman epäpuhtauksien vaikutukset havaitaan ensimmäisenä muutoksina alueen epifyyttilajiston elinkykyisyydessä ja lajikoostumuksessa. Hankkeen aiheuttama ravinnekuormituksen lisäys on pientä, sillä toiminta hankealueella koostuu teollisuusjätteen käsittelyyn liittyvistä toiminnoista. Hanke vaikuttaa lähialueen vesistöihin normaalitilanteessa vain vähän, sillä käsittelyalueen vedet käsitellään ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Avo-ojiin muodostuu valumaa ainoastaan suljetuilta kaatopaikka-alueilta, jotka on tiivistetty siten, ettei valumavesien laatu poikkea normaalista. Alueella sijaitsee vanha kunnan kaatopaikka, joka on alueen keskeisin ravinnekuormituksen muodostaja Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeen luontoon kohdistuvien vaikutusten arviointia varteen koottiin hankealueen ja sen lähialueiden luontoa koskevat tiedot ympäristöhallinnon paikkatietopalvelusta (OIVA) sekä Natura-tietolomakkeiden tiedot alueen läheisyydessä sijaitsevien alueiden osalta. Hankealueelle ja sen välittömään lähiympäristöön tehtiin luontoselvitys , jossa selvitettiin kasvillisuuden yleispiirteet kuvioimalla laajennusalueen ja sen välittömän lähiympäristön kasvillisuus ja metsätyypit. Maastokäynneillä kiinnitettiin erityistä huomiota arvokkaiden luontotyyppien ja elinympäristöjen (luonnonsuojelulaki 29, metsälaki 10, vesilaki 11 ) sekä uhanalaisten ja muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien (Rassi ym. 2010) ja luontotyyppien (Raunio ym. 2008) esiintymiseen. Lisäksi tarkastelun kohteena olivat alueellisesti uhanalaiset (regionally threatened, RT) lajit sekä muut paikallisesti arvokkaat luontokohteet. Liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä kartoitettiin luontoselvityksen yhteydessä. Soveltuvista ympäristöistä etsittiin jätöksiä suurimpien kuusten tyviltä sekä varttuneiden haapojen ja mahdollisten pesäpuiden tyviltä. Luontoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa arvioitiin muutoksen merkittävyyttä etenkin uhanalaisten tai muutoin erityisen huomionarvoisten lajien ja luontotyyppien osalta. Lisäksi tarkasteltiin hankkeen toteutumisen vaikutuksia alueen luonnon monimuotoisuuteen kokonaisuutena. Arvioinnissa hyödynnettiin hankkeen pinta- ja pohjavesivaikutusten arviointia sekä meluun, tärinään ja pölyämiseen liittyviä selvityksiä Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Luontotyyppien ja lajien herkkyyden määritys perustuu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) punaisen listan käyttämään luokitukseen, Suomen luonnonsuojelulakiin, EU:n direktiiveihin ja Natura-alueiden suojeluperusteisiin. Lisäksi on otettu huomioon lajien ja luontotyyppien esiintymisalueiden laajuus sekä yleisyys alueellisella ja/tai kansallisella tasolla sekä lajin tai luontotyypin palautumiskyky tai kyky sijoittua uudelleen. Vaikutuksen suurusluokka määritellään vaikutuksen alaisina olevien lajien yksittäisten edustajien tai populaatioiden osuutena suhteessa vastaavien elinympäristöjen yleisyyteen tai lajien esiintymistiheyteen ympäröivällä alueella. Luontotyyppitarkastelussa käytetään samantapaisia määrittelyä elinympäristöjen suhteen. 104

112 Taulukko Kasvillisuus ja eläimistö, vaikutuskohteen herkkyystaso. Vähäinen Kohtalainen Suuri Suomen/EU:n tasolla luokittelemattomat ja suojelemattomat lajit ja luontotyypit; IUCN:n elinvoimaisiksi (LC) Suomen ympäristöhallinnon alueellinen uhanalaisuusarviointi (RT); Vesilailla suojellut luonnontilaiset kohteet; Luonnonsuojelulaki; EU:n direktiivit, lajit ja luontotyypit; Rauhoitetut lajit; Uhanalaiset lajit ja luontotyypit luokittelemat lajit, Suomessa Silmälläpidettävät luontotyypit (EN, CR, VU); Lintudi- elinvoimaisiksi määritel- ja lajit (NT); rektiivin liitteen 1 lajit Metsälailla suojellut kohteet. lyt luontotyypit (LC). Erityisesti suojeltavat sekä Suunnitellun toimintaan Suunniteltuun toimintaan kansainväliset vastuulajit. herkkiä eläinlajeja esiintyy hankkeen vaikutuspiirissä ei lainkaan, vähän tai epäsäännöllisesti. herkkiä eläinlajeja esiintyy hankkeen vaikutuspiirissä pesimäaikana säännöllisesti, mutta esiintyminen on kuitenkin seudullisesti ajateltuna tavanomaista. Suunniteltuun toimintaan herkkiä eläinlajeja esiintyy hankkeen vaikutuspiirissä tavallista runsaammin. Hankkeen vaikutuspiirissä on Natura-alue tai IBA/FINIBA-alue Kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin taulukon (Taulukko 6-16) mukaisella luokittelulla. Taulukko Kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvien vaikutusten suuruusluokka. Pieni Keskisuuri Suuri Hankkeen toiminnot aiheuttavat pieniä positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia tai vaikutukset kohdistuvat tavanomaisiin lajeihin tai niiden elinympäristöille. Vaikutukset kohdistuvat pieneen osaan lajin kokonaispopulaatiosta. Alueellisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla yleisen lajin tai elinympäristön menettäminen. Luontotyyppien menetys on palautuvaa tai menetystä voidaan lieventää. Hankkeen aiheuttamat positiiviset tai negatiiviset vaikutukset kohtalaisia huomionarvoisille lajeille, niiden elinympäristöille tai luontotyypille. Kunnan tai maakunnan tasolla harvinaisen lajin esiintymän menettäminen. Vaikutukset eivät kohdistu suureen osaan lajin kokonaispopulaatiosta. Luontotyyppien, elinympäristöjen tai lajien menetys on osittain palautumatonta tai elinympäristöt muuttuvat huomattavasti, mutta muutokset ovat kuitenkin palautuvia pitemmällä aikavälillä. Pieni Keskisuuri Suuri Hankkeen aiheuttamat vaikutukset merkittäviä huomionarvoisille lajeille, niiden elinympäristöille tai luontotyypille. Lajisto muuttuu selvästi ja/tai hanke heikentää merkittävästi huomionarvoisien lajien elinympäristöä. Vaikutukset kohdistuvat suureen osaan lajin kokonaispopulaatiosta. Alueellisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla harvalukuisen lajin esiintymän menettäminen. Luontotyyppien, elinympäristöjen tai lajien menetys on palautumatonta ja pysyvää Nykytilan kuvaus Suojelualueet Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luontoarvojen perusteella suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähin suojeltu alue on koillispuolella sijaitseva vanhojen metsien suojeluohjelman alue Pilkkakorvenmäki (AMO050351), joka on toteutettu yksityisen maalla sijaitsevana luonnonsuojelualueena (YSA206722) sekä pohjoisempana sijaitseva soidensuojeluohjelman alue Hangassuo (SSO050140). Molemmat alueen kuuluvat Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena Alajalansuo-Hangassuo- Haukkasuo-Pilkkakorvenmäki (FI ). Alueet sijaitsevat noin 3,5 kilometrin päässä suunnittelualueesta. 105

113 Natura-alueen osat on kuvattu tietolomakkeessa. Hangassuo edustaa kermikeitaita, jolla on myös linnustollisia arvoja. Pilkkakorvenmäki on puolestaan pääosin luonnontilaista, monipuolista vanhaa metsää, jossa vuorottelevat ravinteisuustasot karuista kalliolakialueista (CIT) aina mesiangervotyypin (OFiT) lehtoon. Suojeluperusteet ovat Hangassuon osalta Natura-luontotyypit keidassuot sekä Pilkkakorvenmäen osalta silikaattikalliot, luonnonmetsä ja lehdot. (ymparisto.fi, Kuva 6-6. Suojelualueet hankealueen ympäristössä. Punaisella viivalla on esitetty hankealueen rajaus vaihtoehdossa VE2 Hankealue sekä sen välitön lähiympäristö Kouvolan teollisuusjätekeskuksen itä-, länsi- ja pohjoispuolilla on havupuuvaltaista metsää. Teollisuusjätekeskuksen alue ja sen eteläpuoli ovat rakennettua, pääosin jätteenkäsittelytoiminnassa olevaa aluetta. Alueen metsäkuviot ovat metsätaloustoimin hoidettuja ja pääasiassa pirstaleisia. Useilla kuvioista havaittiin myös vaikutuksia kaivusta sekä lajiston muuttumisesta ihmistoiminnan vaikutuksesta (kuviot 1, 2, 3). 106

114 Kuva 6-7. Kuviot kartalla. 1. Ajoharjoitteluradan reunalla sijaitseva kuvio on muuttunut, keski-ikäinen, voimakkaasti reunavaikutteinen, heinittynyt keski-ikäinen männikkö, jonka maastossa runsaasti hakkuutähteitä. Alkuperäinen metsätyyppi lienee kuivahko kangas, mutta nykyisellään esiintyy muun muassa runsaana terttuseljaa, minkä lisäksi esiintyy muun muassa ahomansikkaa, voikukkaa, päivänkakkaraa, pujoa, puna-apilaa, vadelmaa, hietakastikkaa sekä muita heinälajeja. 2. Kuvio on samanlainen kuin kuvio 1. Kuva 6-8. Kuvioilla 1 ja 2 esiintyy runsaasti pioneeri- ja tulokaslajistoa. 107

115 3. Ajoharjoitteluradan keskiosissa sijaitseva metsäkuvio on pienipuustoinen ja luonnontilaltaan täysin muuttunut. Puusto on istutettua sembramännikköä ja kenttäkerroksen lajistossa esiintyy muun muassa komealupiinia, joka on puutarhoista karannut tulokaslaji. 4. Kuvio on edellisten kuvioiden kaltainen, mutta luontotyypiltään säilynyt varttunut männikköjoka edustaa alueelle tyypillistä kuivahkoa kangasta. 5. Kuvio on varttunut, kuivahkon kankaan avoin männikkö, jonka pensaskerros on satunnainen. 6. Kuvio on vanhassa kaivannossa sijaitseva taimikko. Kuva 6-9. Kuvio 6 on luonnontilaltaan täysin muuttunut maanmuokkauksen seurauksena. 7. Kuvion valtapuu on keski-ikäinen mänty, jonka tiheässä aluspuustossa ja pensaskerroksessa kasvaa kuusia, koivuja sekä muita lehtipuun taimia. 8. Kuviolla esiintyy jäkälikköisiä kalliopaljastumia. Puusto on nuorta männikköä, eivätkä kuvion kallioalueet näin ollen muodosta metsälakikohteita. 108

116 Kuva Kalliopaljastumaa kuviolla Kuvio on karu, paikoin kalliopaljastumainen, laaja-alainen kuivahkon kankaan mäntytaimikko. Kuva Kuvio 9 on hyvin laaja-alainen mäntytaimikko. 10. Kuvio on varttunut tuoreen kankaan kuusikko. Sekapuuna esiintyy joitakin mäntyjä. Ojan ympäristössä kuusikko on pienempää ja tiheämpää. 11. Kuvio on tuore kangas, valtapuu on keski-ikäinen mänty, jonka runsaassa alikasvoksessa sekä sekapuuna esiintyy kuusi. 12. Kuvio on varttunut kuusivaltainen havusekapuusto, jonka tiheässä pensaskerroksessa esiintyy runsaana pihlaja. Puuston rakenne on jokseenkin monipuolinen varttuneen ja sekahavupuustoisuuden seurauksena. Kuvion länsilaidassa, kuvioiden 12 ja 13 rajalla, nuoren männikön keskellä sijaitsee luonnonmuistomerkiksi rauhoitettu puu. Kymen lääninhallituksen vuonna 1967 antamassa päätöksessä Pyörässuonkankaan mukuramänty juuristoineen on julistettu kaikelta vahingoittamiselta rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. 109

117 13. Kuvio on nuorta, monin paikoin reunavaikutteista sekapuustoa. Puuston ikärakenteesta johtuen yleisilmettä vallitsevat lehtipuut, mutta joukossa myös mäntyjä säännöllisesti. Kuvion luoteisrajalla tien reunassa sijaitsee Suomessa silmälläpidettäväksi (NT) luokitellun (Rassi ym. 2010) kissankäpälän (Antennaria dioica) esiintymä. 14. Kuvio on tuoreen kankaan taimikko, jonka valtapuulaji on kuusi, mutta reunavaikutteisuuden vuoksi myös lehtipuut ovat yleisiä. 15. Kuvio on tiheä nuori tuoreen kankaan kuusikko. Kuviolla kulkee noin puoli metriä leveä endurance-rata, jonka kohdalta maasto on voimakkaasti kulunutta. 16. Kuvio on varttunut, varjoisa tuoreen kankaan kuusikko, jonka kenttäkerros lähes puuttuu. Kuva Kuvio 16 on varttunut kuusikko. 17. Kuviolla esiintyy pieni ruohoinen korpipainanne, jolla kasvaa kauttaaltaan maariankämmekkää. Kuvion puustoinen osa on kuusivaltainen, jossa sekapuuna esiintyy paikoin huonokuntoinen koivu. Myös joitakin lahoja maapuita havaittiin. Kuvio on tuore kangas, jossa paikoitellen esiintyy myös rehevämpiä, lehtomaisia laikkuja. Kuvion luonnontila on muuttunut sitä halkovan ojan ympäristöstä sekä polkujen seurauksena. 110

118 Kuva Maarinakämmekkä. Kuva Kuvion 17 metsäkortekorpi. 18. Kuvio on valoisa, varttunut tuoreen kankaan männikkö. Pensaskerros on laikuittainen ja siinä esiintyy pääsääntöisesti koivua ja pihlajaa. 19. Kuvio on alueelle tyypillinen kuivahkon kankaan nuorehko tai keski-ikäinen männikkö. Kuvion soistuma on kuivunut ja edustaa nykyisellään varputurvekangasta. 20. Kuvio on alueelle tyypillistä, puustoltaan avointa, varttunutta männikköä. 111

119 Kuva Kuvion 20 avoin, varttunut männikkö on selvitetyn alueen yleisimmän luontotyypin luonnontilaltaan edustavin kohde. 21. Kuvio on pääosin hakkuuaukkoa, jolla esiintyy männyn sekä koivun taimia. 22. Kuvio on pienipuustoinen metsätalousmännikkö, joka on suurelta osin jäkälikköinen kalliopaljastuma. 24. Kuvio on mustikkaturvekangas, jonka valtapuuna on nuorehko mänty, jonka alikasvoksena sekä kuusi että lehtipuun taimet. 25. Kuvio on varttunut tuoreen kankaan kuusikko, jossa esiintyy myös mäntyjä. Kuva Kuvion 25 varttunutta havusekapuustoa. 26. Kuvio on pienialainen isovarpurämemuuttuma. Puusto on säästöpuumäntyjen lisäksi nuorta männikkoä ja hieskoivikkoa. 112

120 27. Mustikkatyypin tuoreen kankaan valtapuustona on nuori mänty. Kuvio on harventamaton ja siksi hyvin tiheä. 28. Tien ja voimalinjan seurauksena tämä pienialainen kuvio on täysin reunavaikutteinen ja siten heinittynyt. Puustona kasvaa nuoria koivuja. 29. Kuvion ylispuuna esiintyy joitakin mäntyjä. Muutoin nuorempi lehtipuusto ja niiden taimista koostuva pensaikko vallitsee puolukkatyypin kuivahkon kankaan piirteitä. 30. Kuvion valtapuu on varttunut mänty, jonka sekapuuna esiintyy kuusia. Pensaskerroksessa tavataan runsaana koivun taimia. Kasvupaikkatyyppi on kuivahko kangas, jolla mustikka on kuitenkin melko runsas. 31. Kuvio on latvuskerrokseltaan harva, varttunut tuoreen kankaan havusekapuusto, jonka runsaassa pensaskerroksessa esiintyy runsaana pihlaja ja hieskoivu. 32. Kuvio on nuori kuivahkon kankaan männikkö, jossa pensaskerroksessa esiintyy kuusen taimia sekä satunnaisesti katajaa. 33. Kuvio on keski-ikäinen tuoreen kankaan männikkö, jossa esiintyy joitakin alikasvoskuusia. 34. Kuvio on tuoreen kankaan nuori kuusikko. 35. Kuvio on kuivahkon kankaan mäntytaimikko. 36. Kuvio on varttunut mäntyvaltainen tuoreen kankaan metsä, jossa alikasvoksena ja sekapuuna kuusta. Pensaskerroksessa esiintyy myös katajaa. 37. Kuvio on keski-ikäinen kuivahkon kankaan männikkö, jonka pensaskerros puuttuu harvennuksen seurauksena. 38. Kuvio on kuivahkon kangasmetsän uudistusala, jolla esiintyy hyvin pieniä männyn taimia sekä hieskoivun taimia. Kuva Kuvion 38 metsänuudistusala. 39. Kuvio edustaa nuorehkoa, harvennettua valoisaa kuivahkon kankaan männikköä, jonka pensaskerroksessa esiintyy vain satunnaisia hieskoivun taimia. 113

121 40. Kuviolla sijaitsee oletettavasti pieni vanha maa-ainesten ottoalue tai muu kaivanto. Maaperän häiriöiden vuoksi maaperän ravinnetalous ja sen seurauksena lajisto on muuttunut. Alueelle tyypillisellä kuivahkon kankaan luontotyypillä esiintyy selvästi korkeamman ravinteisuustason rehevämpää kasvillisuutta, kuten terttuseljaa, metsäkurjenpolvea, vadelmaa ja maitohorsmaa. Vähäinen Hankealue ja sen välitön lähiympäristö ovat pääosin voimakkaasti metsätal o- ustoimin käsiteltyjä sekä paikoin maanmuokkaustoimien vaikuttamia. Alueella esiintyy toiminta-alueiden läheisyydessä voimakasta reunavaikutusta. Alueella ei sijaitse huomionarvoisia luontokohteita. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee yksi silmälläpidettävän (NT) lajin, kissankäpälän esiintymä. Lähimmät luonnonsuojelun kannalta merkittävät lain mukaiset alueet sijaitsevat 3,5 kilometrin etäisyydellä Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelualueisiin Vaihtoehto VE1A Vaihtoehto VE1A hävittää metsäisen elinympäristön ainoastaan luontoselvityksen kuvioilta 20, 23, 24, 25 ja 28. Hankealueen rajaus sijoittuu osittain kuvioilla 9, 10, 11, 12, 13 ja 32, mutta näiden kuvioiden osalta kyseeseen tulee kuvioiden luonnon kannalta vähempiarvoiset reuna-alueet. Lisäksi hankesuunnitelmassa alue on tarkoitus jäädä suojavyöhykkeeksi, joten vaikutuksia kasvillisuuden tai maaperän muokkauksen muodossa ei muodostu. Suunnittelualueen lähimpiin Natura- ja suojelualueisiin ei muodostu vaikutuksia. Alueet sijaitsevat 3,5 km etäisyydellä hankealueesta. Hankeen vesistövaikutukset eivät kohdistu Sippolanjoen valuma-alueelle, jolla kyseiset Natura- ja suojelualueet sijaitsevat. Vaihtoehdon VE1A vaikutukset arvioidaan pieniksi ja negatiivisiksi. Vaihtoehto VE1B Vaihtoehto VE1B eroaa vaihtoehdosta VE1A ainoastaan luontoselvityksen kuvion 9 osalta. Vaihtoehto vaikuttaa noin puolella kuvion 9 pinta-alasta. Kuvio 9 on karua mäntytaimikkoa. Suunnittelualueen lähimpiin Natura- ja suojelualueisiin ei muodostu vaikutuksia. Alueet sijaitsevat 3,5 km etäisyydellä hankealueesta. Hankeen vesistövaikutukset eivät kohdistu Sippolanjoen valuma-alueelle, jolla kyseiset Natura- ja suojelualueet sijaitsevat. Vaihtoehdon VE1B vaikutukset arvioidaan pieniksi ja negatiivisiksi. Vaihtoehto VE2 Vaihtoehto VE2 hävittää metsäisen elinympäristön edellä mainittuja vaihtoehtoja laajemmalta alueelta, myös kuvioilta 10, 11, 12, 13 ja 41. Lisäksi se vaikuttaa pieneen osaan kuviota 5. Pääosin kuvio 5 sekä kuviolla 12 sijaitseva mukuramänty jäisivät hankesuunnitelmassa esitetyn suojavyöhykkeen alueelle. Suunnittelualueen lähimpiin Natura- ja suojelualueisiin ei muodostu vaikutuksia. Alueet sijaitsevat 3,5 km etäisyydellä hankealueesta. Hankeen vesistövaikutukset eivät kohdistu Sippolanjoen valuma-alueelle, jolla kyseiset Natura- ja suojelualueet sijaitsevat. Vaihtoehdon VE2 vaikutukset arvioidaan keskisuuriksi ja negatiivisiksi vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehdossa VE0 toiminta jatkuu nykyisellään, eikä toiminta-alue laajene tai sille vuotuisin tuleva jätemäärä muutu. Metsätaloustoimet voivat vaikuttaa hankealueen ja sen lähiympäristön kasvillisuuteen ja eläimistöön. Vaikutuksia ei aiheudu. 114

122 6.4.7 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Vaikutusalueen nykytilan herkkyys lajeihin, niiden elinympäristöihin ja luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten aiheuttamille muutoksille arvioidaan vähäiseksi. Vaihtoehdossa VE2 hankealueen luonto on tavanomaista ihmistoiminnan muokkaamaa. Hankealueen suojavyöhykkeellä sijaitsee luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki Pyörässuonkankaan mukuramänty, johon hankkeella ei ole vaikutusta. Toiminta-alueen luoteisreunalla tien varressa sijaitsee huomionarvoisen (NT) kissankäpälän esiintymä sekä kaakkoispuolisella metsäkuviolla luonnontilaltaan muuttunut korpi ja osittain lahopuustoinen metsäkuvio, jolla on luontoarvoja. Vaikutuksia luonnonsuojelun kannalta merkittäviin alueisiin ei muodostu. Vaihtoehdoissa VE0, VE1A ja VE1B hankealueen luonto on tavanomaista ja pääosin pienipuustoista metsätalousmaata, johon ihmistoiminta on vaikuttanut metsätalouden, maan kaivun sekä ympäröivän rakentamisen muodossa. Toiminta-alueella ei sijaitse huomionarvoisten lajien esiintymiä tai niille soveltuvia elinympäristöjä. Toiminta-alueen luoteisreunalla tien varressa sijaitsee huomionarvoisen (NT) kissankäpälän esiintymä sekä kaakkoispuolisella metsäkuviolla luonnontilaltaan muuttunut korpi ja osittain lahopuustoinen metsäkuvio, jolla on luontoarvoja. Vaikutuksia luonnonsuojelun kannalta merkittäviin alueisiin ei muodostu. Merkittävyydeltään vaikutukset ovat kaikissa hankevaihtoehdoissa vähäisiä ja vaihtoehdossa VE0 ei ole vaikutuksia. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen VE2 VE1A, VE1B Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Suuri Suuri Suuri Kohtalainen VE0 Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Suuri Suuri Haitallisten vaikutusten lievittäminen Rakentamisessa on syytä huomioida silmälläpidettävän kissankäpälän esiintymä tien varressa, jos hanke vaatii tien leventämistä. Rakentamisen aikaisia linnustovaikutuksia voidaan lieventää ajoittamalla mahdolliset mittavat häiriöt, kuten räjäytykset, pesimäajan (touko-kesäkuu) ulkopuolelle. Toiminnan pölyämisvaikutusta ympäröiviin metsäalueisiin voidaan lieventää pölynsidontamenetelmillä sekä jättämällä suojapuustovyöhyke Arvioinnin epävarmuustekijät Arviointi perustuu lähtötietoihin ja selvityksiin, jolloin alueen luonnonolot sekä niihin kohdistuva muutos tunnetaan hyvin. Liito-oravaselvityksen osalta epävarmuutta aiheuttaa selvityksen ajankohta kesällä. Liito-oravien paras havainnointiaika on kevättalvella hangelta lumien alettua sulaa. Elinympäristötarkastelun perusteella alueella havaittiin vain yksi liito-oravalle soveltuva elinympäristö, josta ei kuitenkaan tehty havaintoja lajista, joten tähän epävarmuuteen liittyvää riskiä ei pidetä suurena. 115

123 6.5 Jätehuolto ja luonnonvarojen hyödyntäminen Vaikutuksen alkuperä Teollisuusjätekeskukseen vastaanotetaan ja siellä käsitellään erityyppisiä jätteitä. Mahdollisimman suuri osa jätteistä pyritään hyödyntämään. Hyödyntäminen voi tapahtua joko teollisuusjätekeskuksen alueella tai jätteet voidaan toimittaa muualle hyötykäyttöön. Hankkeessa käsitellään ja hyödynnetään huomattava määrä erityyppisiä, jolloin osaltaan vaikutuksia syntyy valtakunnallisten ja alueellisten jätestrategioiden kautta. Teollisuusjätekeskuksen rakentamisessa käytetään neitseellisiä luonnonvaroja. Teollisuusjätekeskuksessa käsitellyillä jätteillä voidaan osaltaan korvata neitseellisiä luonnonvaroja esimerkiksi rakentamisessa tai maanparannusaineena. Lisäksi käsiteltyjä jätteitä voidaan toimittaa energiahyötykäyttöön Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeen vaikutuksia jätehuoltoon on tarkasteltu valtakunnallisen jätesuunnitelman sekä alueellisen jätesuunnitelman eli Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman kannalta. Vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen on tarkasteltu luonnonvarojen käytön sekä jätteiden hyötykäytöllä saavutettavan neitseellisen luonnonvarojen säästön kannalta. Vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu vastaavien toimintojen sijoittumista ja niiden vaikutusta arvioitavaan hankkeeseen Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Jätehuolto ja luonnonvarojen hyödyntäminen ovat laajoja käsitteitä ja vaikutusalueena voidaan pitää koko Kaakkois-Suomen aluetta. Vaikutusalueen herkkyyteen liittyy tässä yhteydessä luonnonvarojen saatavuus ja alueen jätehuollon tila. Taulukko Jätehuolto ja luonnonvarojen hyödyntäminen, vaikutuskohteen herkkyystaso. Vähäinen Kohtalainen Suuri Jätehuolto: alueella on tai Jätehuolto: alueella on osittain Jätehuolto: alueella on ka- on rakenteilla vastaava tai kapasiteettia hankkeen pasiteettia ja kysyntää vastaavia laitoksia ja laitoksen kapasiteetille ei ole kysyntää. toiminnoille tai alueelle on suunnitteilla vastaavaa toimintaa. hankkeen toiminnoille. Luonnonvarat: alueella on käytettävissä runsaasti maa- ja viherrakentamisessa hyödynnettäviä materiaaleja. Luonnonvarat: alueella on kohtalaisesti käytettävissä maa- ja viherrakentamisessa hyödynnettäviä materiaaleja. Luonnonvarat: alueella ei ole merkittäviä maa- ja viherrakentamisessa hyödynnettäviä materiaaleja. Jätehuoltoon ja luonnonvaroihin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin taulukon (Taulukko 6-18) mukaisella luokittelulla. Taulukko Jätehuolto ja luonnonvarojen hyödyntäminen, vaikutusten suuruusluokka. Pieni Keskisuuri Suuri Jätehuolto: vaikutus jätehuoltoon Jätehuolto: vaikutukset jä- Jätehuolto: vaikutukset jä- on paikallinen tehuoltoon ovat alueellisia tehuoltoon ovat valtakun- (kaupunki) ja lyhytkestoinen. tai vaikutus on jatkuva. nallisia ja vaikutus on jatkuva. Luonnonvarat: toiminta Luonnonvarat: toiminta käyttää tai korvaa kohtalaisen Luonnonvarat: toiminta käyttää tai korvaa vähäisen määrän muita luonnonvarojatävän määrän luonnonvaroja. käyttää tai korvaa merkit- määrän luonnonvaroja. Pieni Keskisuuri Suuri 116

124 6.5.4 Nykytilan kuvaus EU:n jätestrategia ohjaa jäsenmaiden toimintaa jätehuollon alalla. Sen avulla pyritään ehkäisemään jätteiden syntymistä, edistämään jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä sekä lisäämään luonnonvarojen käytön tehokkuutta. Tavoitteina on kaatopaikalle vietävän jätteen määrän vähentäminen, jätteiden kompostoinnin ja energiana hyödyntämisen lisääminen ja kierrätyksen lisääminen sekä parantaminen. Kansallinen biojätestrategia on hyväksytty Sen tavoitteena on kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen sekä biohajoavan jätteen kierrätyksen ja muun hyödyntämisen edistäminen. Tavoitteena on vähentää kaatopaikalle sijoitettavien biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä vuonna 2016 enintään 25 prosenttiin kyseisenä vuonna syntyväksi arvioidusta biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Strategian tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimia, joilla ehkäistään jätteen syntymistä, lisätään kierrätystä, kehitetään jätteen biologista esikäsittelyä eli kompostointia ja mädätystä sekä hyödynnetään jätettä energiantuotannossa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on rakennettava uusia jätteiden käsittely- tai hyödyntämislaitoksia tarvittaessa maakunnallisin tai ylimaakunnallisin ratkaisuin. Jätteiden hyödyntäminen materiaaleina tarkoittaa niiden lajittelua syntypisteessä ja/tai keskitettyä lajittelua ja käsittelyä. Jätelain (646/2011) mukaisesti jätteen osalta noudatetaan etusijajärjestystä, jolloin jäte pyritään ensisijaisesti valmistelemaan uudelleenkäyttöä varten ja toissijaisesti kierrättämään. Mikäli kierrätys ei ole mahdollista, jäte hyödynnetään energiana. Jätteenkäsittelypalvelujen kehittämisessä merkittävä tekijä on kaatopaikka-asetus, jolla rajoitetaan orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikalle vuodesta 2016 lähtien. Käytännössä tämä merkitsee seuraavien jätelajien kaatopaikkasijoituksen rajoittamista: orgaaninen jäte, yhdyskuntien sekajäte, erilliskerätyt jakeet ja käsittelyn rejekti, rakennusjäte ja sen käsittelyn rejekti, puhdistamoliete ja sen käsittelyjäte, sekalainen puu-, muovi- ja kumijäte, elintarviketeollisuuden orgaaninen jäte, metsäteollisuuden orgaaninen jäte, auto- ja sähkölaiteromun paloittamon rejekti sekä tekstiilijäte. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 on tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ryhmitelty kuuden painopisteen alle. Rakentamisen materiaalitehokkuus-painopisteen lähtökohtana on ehkäistä jätteen syntyä ja edistää materiaalitehokkuutta rakentamisessa sekä rakennusjätteen ja maaainesten hyödyntämistä. Tavoitteina on maamassojen hyötykäytön lisääminen, maaainesjätteen synnyn ehkäisy, materiaalitehokkuuden ja muunneltavuuden parantaminen uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa sekä purkuosien hyödyntämisen edistäminen. Jätesuunnitelmassa on todettu, että Etelä- ja Länsi-Suomen kasvukeskuksissa, erityisesti Uudellamaalla, rakennusalan toimijat kokevat rakennuskohteista irrotettujen maa-ainesten siirtämisen ja sijoittelun ongelmalliseksi puuttuvien maaainesten läjityspaikkojen tai maa-ainespankkien vähäisyyden johdosta. Biohajoavat jätteet -painopisteen tavoitteena on ehkäistä biohajoavista jätteistä ja niiden jätehuollosta aiheutuvia paikallisia ja ilmastoon vaikuttavia haittoja. Lähtökohtana on EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä, valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa sekä biojätestrategiassa asetetut vaatimukset ja tavoitteet jätteen synnyn ehkäisemisestä, hyötykäytön lisäämisestä ja jätteen asianmukaisesta käsittelemisestä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuonna 2016 yhdyskuntalietteistä 100 % hyödynnetään joko maanparannuskäytössä tai energiana niin, että hajaasutusalueiden lietteistä 90 % ohjautuu käsittelyyn jäteveden puhdistuslaitoksille ja 10 % maatilojen biokaasulaitoksiin. Lisäksi tavoitteena on jäteperäisen biokaasun tuotannon lisääminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jätesuunnittelussa pyritään löy- 117

125 tämään hyväksyttäviä ja toteuttamiskelpoisia lietteiden käsittelyn, hyödyntämisen ja synnyn ehkäisyn vaihtoehtoja ja selvittämään niiden ympäristövaikutuksia. Pilaantuneet maat -painopisteen käsittelyssä keskitytään pilaantuneen maaperän puhdistamisessa syntyneiden haitta-aineita sisältävien maa-ainesten hyödyntämiseen ja käsittelyyn. Tavoitteena on lisätä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja parantaa ekotehokkuuden arvioinnin mahdollisuuksia pilaantuneiden maiden hyödyntämisessä ja käsittelyssä. Lisäksi tavoitteena on lisätä kunnostuksessa syntyvän maaaineksen hyödyntämistä siinä määrin kuin se riskien hallinnan kannalta on mahdollista sekä luoda yhtenäiset pelisäännöt hyödyntämiselle suunnittelualueella. Tuhkat ja kuonat painopisteen tärkeimpänä tavoitteena on löytää toteuttamiskelpoisia keinoja tuhkien ja kuonien hyödyntämisen lisäämiseksi. Tarkoituksena on myös löytää keinoja tuhkien ja kuonien määrän ja haitta-ainepitoisuuden vähentämiseksi sekä loppusijoituksen toteuttamiseksi terveyden ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Poikkeuksellisessa tilanteessa, kuten öljy- tai kemikaalionnettomuuden, tulvan, säteilytilanteen tai kasvi- tai eläintautiepidemian yhteydessä voi syntyä määrällisesti ja laadullisesti poikkeuksellisia jätteitä, joiden keräily ja kuljetus vaativat erityisjärjestelyjä ja joita ei voida käsitellä olemassa olevien jätteenkäsittelylaitosten lupamääräysten puitteissa. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla parannetaan alueellista varautumista poikkeuksellisten tilanteiden jätehuoltoon. Painopisteen tavoitteilla ja toimenpiteillä on yhteys toisiinsa ja paras lopputulos saavutetaan kun kaikkia tavoitteita edistetään. Edellä kuvatut jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet ohjaavat alueellista ja valtakunnallista jätehuollon suunnittelua ja jätehuoltojärjestelmien valintaa. Lisäksi ne tulevat sovellettaviksi ympäristölupaharkinnassa siltä osin kun on kyse laitoksen oman jätehuollon järjestämisestä. Suunniteltu teollisuusjätekeskuksen laajennus - hanke toteuttaa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman tavoitteita. Teollisuusjätekeskuksen laajentaminen edistää myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita mahdollistamalla jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa ja erityisesti kierrätyspolttoaineen valmistuksessa. Suuri Kouvolan Hyötyvirta alue on monipuolinen ympäristöalan yritysalue. Alueelle on sijoittunut kierrätysliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä. Koska kyseessä on lisäksi jo nykyisin alueella sijaitsevan Ekokemin Kouvolan teollisuusjätekeskuksen laajentaminen, on alueella jo nykyisin vastaavaa toimintaa. Teollisuusjätekeskuksen loppusijoitusalueet ovat kuitenkin täyttymässä eli loppusijoituskapasiteetti on loppumassa. Hankkeen myötä jätteitä käsitellään uusilla käsittelymenetelmillä, jolloin mahdollistetaan jätteiden nykyistä laajempi hyötykäyttö. Alueella on siis kapasiteettia ja kysyntää hankkeen toiminnoille. Alueen herkkyys jätehuollon osalta arvioidaankin suureksi. Kohtalainen Luonnonvarojen hyödyntämisen osalta alueen nykytilan herkkyys arvioidaan kohtalaiseksi, sillä lähialueella on kohtalaisesti käytettävissä maa- ja viherrakentamisessa käytettäviä materiaaleja Vaikutukset jätehuoltoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Rakentaminen Teollisuusjätekeskuksen rakentamisessa käytetään neitseellisiä luonnonvaroja, materiaalit ovat pääosin maa- ja kiviaineksia. Rakennusmateriaaleja tarvitaan erityisesti loppusijoitusalueiden rakenteissa. Rakentamisessa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään myös jätemateriaaleja, jolloin säästetään neitseellisiä luonnonvaroja. Rakennettavan alueen pinta-ala on vaihtoehdossa VE1A kokonaisuudessaan 41,4 ha suojavyöhykkeineen, vaihtoehdossa VE1B 51,3 ha ja vaihtoehdossa VE2 64,5 ha. 118

126 Toiminta Teollisuusjätekeskukseen vastaanotetaan ja siellä käsitellään erityyppisiä materiaaleja. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa vastaanotetuista materiaaleista hyötykäytetään joko teollisuusjätekeskuksen alueella tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Käsiteltyjä materiaaleja voidaan hyötykäyttää esimerkiksi maarakentamisessa, viherrakentamisessa tai niiden sisältämä energia voidaan hyödyntää. Kun käsiteltyjä materiaaleja hyödynnetään maa- tai viherrakentamisessa, voidaan materiaaleilla korvata neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B teollisuusjätekeskukseen vastaanotetaan ja siellä käsitellään enimmillään tonnia jätteitä vuodessa. Vaihtoehdossa VE2 vastaanotettavien jätteiden määrä on enimmillään tonnia jätteitä vuodessa. Vuosittain hyödynnettävien ja hyötykäyttöön toimitettavien jätteiden määrät voivat vaihdella huomattavasti. Teollisuusjätekeskukseen vastaanotettavista jätteistä arviolta noin % hyödynnetään joko teollisuusjätekeskuksen alueella tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Arviolta noin % vuosittain hyötykäytettävistä jätteistä hyödynnetään teollisuusjätekeskuksen alueella ja % toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B hyötykäytettävien jätteiden määrä on siis noin tonnia vuodessa ja vaihtoehdossa VE2 noin tonnia vuodessa. Loppusijoitukseen toimitetaan ainoastaan sellaiset kaatopaikkakelpoiset jätteet, joille ei ole hyötykäyttökohteita. Hyötykäyttöön toimitettavia jakeita ovat mm. jätteistä eroteltavat metallit, maarakennuksessa käytettävät materiaalit, maanparannusaineet, energian tuotantoon soveltuvat jätteet, kierrätettävät muovit sekä kierrätysmateriaaliterminaalin kautta kiertävät jätteet. Maarakentamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi käsiteltyjä jätteenpolton kuonia, voimalaitostuhkia ja kuonia sekä betoni- ja tiilijätteitä. Mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi kenttä- ja tierakenteet. Teollisuusjätekeskuksen rakentamisessa voidaan hyödyntää myös pilaantuneita maita, jotka tarvittaessa käsitellään ennen niiden hyödyntämistä esimerkiksi pesemällä, stabiloimalla tai sienikäsittelyllä. Pilaantuneita maita voidaan mahdollisesti toimittaa käsittelyn jälkeen myös muualle hyötykäyttöön. Viherrakentamiseen, maanparannusaineiksi ja lannoitevalmisteiksi voidaan toimittaa esimerkiksi käsiteltyjä lietteitä tai muita orgaanisia, käsiteltyjä jätteitä. Energiantuotantoon toimitetaan vastaanotettavista jätteistä eroteltuja ja energiantuotantoon soveltuvia jätteitä. Teollisuusjätekeskuksen alueella muodostuvia suotovesiä ja vastaanotettavia nestemäisiä jätteitä hyödynnetään esimerkiksi teollisuusjätekeskuksen käsittelyprosesseissa ja pölynsidonnassa. Myös vastaanotettavia jätteitä, kuten teollisuuden epäkurantteja kalkkieriä, voidaan hyödyntää jätteiden käsittelyssä. Teollisuusjätekeskuksen rakentamisessa hyödynnetään myös vastaanotettavia ylijäämämaita. Ylijäämämaita hyödynnetään jätetäytön esipeittokerroksissa tai pintakerroksissa. Massoja voidaan hyödyntää myös stabilointi- ja rakennemassaseosten runkoaineksina. Vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 landfill mining toiminnan myötä Keltakankaan kaatopaikka kaivetaan ja sen sisältämät materiaalit käsitellään, hyödynnetään teollisuusjätekeskuksen alueella tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Osa kaivettavista jätteistä mahdollisesti loppusijoitetaan teollisuusjätekeskuksen loppusijoitusalueille. Keltakankaan vanhan kaatopaikan alue voidaan mahdollisesti landfill mining toiminnan päätyttyä ottaa käyttöön joko kenttä- tai loppusijoitusalueena. Vaihtoehdossa VE2 jätteenpolton kuonia käsitellään lisäksi liuottamalla, jolloin kuonien sisältämiä liukenevia metalleja toimitetaan jatkojalostukseen ja edistetään arinakuonan hyötykäyttöä. Toiminnan päättyminen Teollisuusjätekeskuksen toiminnan päätyttyä loppusijoitusalueille rakennetaan tiiviit pintarakenteet. Pintarakenteissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jätemateriaaleja, jolloin vähennetään neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. 119

127 Hankevaihtoehtojen VE1A, VE1B ja VE2 vaikutukset jätehuoltoon arvioidaan suuriksi ja positiivisiksi. Vaikutukset jätehuoltoon ovat valtakunnallisia, sillä jätteitä vastaanotetaan eri puolilta Suomea. Mahdollisesti joitakin jätelaatuja voidaan vastaanottaa myös Pohjois- Euroopasta. Vaihtoehtojen mukainen toiminta on pitkäaikaista, vaihtoehdossa VE1A arviolta 10 vuotta, vaihtoehdossa VE1B 30 vuotta ja vaihtoehdossa VE2 50 vuotta. Suunniteltu teollisuusjätekeskuksen laajennus -hanke toteuttaa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman tavoitteita. Teollisuusjätekeskuksen laajentaminen edistää myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita mahdollistamalla jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa ja erityisesti kierrätyspolttoaineen valmistuksessa. Hankevaihtoehtojen VE1A, VE1B ja VE2 vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja käyttöön arvioidaan keskisuuriksi ja positiivisiksi, sillä toiminnalla voidaan korvata kohtalainen määrä luonnonvaroja vaihtoehto ja sen vaikutukset Kouvolan teollisuusjätekeskuksen laajentamishankkeen 0-vaihtoehdossa toimintaa jatketaan nykyisellään, eikä uusia alueita rakenneta. Loppusijoitusalueet täyttyvät arviolta 3-4 vuoden kuluessa. Vastaanotettavia materiaaleja käsitellään ja niitä toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Materiaaleja vastaanotetaan eri puolilta Suomea. Hankkeen toteuttamatta jättämisen eli vaihtoehdon VE0 vaikutukset jätehuoltoon arvioidaan keskisuuriksi ja positiivisiksi. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen arvioidaan pieniksi ja positiivisiksi, sillä toiminnalla voidaan korvata vähäinen määrä luonnonvaroja Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Luonnonvarojen hyödyntämisen osalta alueen herkkyys on arvioitu kohtalaiseksi ja jätehuollon osalta suureksi. Vaihtoehtojen VE1A, VE1B ja VE2 vaikutukset jätehuoltoon ovat valtakunnallisia, sillä jätteitä vastaanotetaan eri puolilta Suomea. Toiminta on pitkäaikaista, vaihtoehdossa VE1A arviolta 10 vuotta, vaihtoehdossa VE1B 30 vuotta ja vaihtoehdossa VE2 50 vuotta. Hanke toteuttaa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman tavoitteita ja edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Vaihtoehdon VE0 vaikutukset jätehuoltoon ovat valtakunnallisia, mutta suhteellisen lyhytaikaisia, kun loppusijoitusalueiden kapasiteetti tulee täyteen arviolta 3-4 vuoden kuluessa. Vaikutukset jätehuoltoon on hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 arvioitu suuriksi ja positiivisiksi ja vaihtoehdossa VE0 keskisuuriksi ja positiivisiksi. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen on arvioitu vaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 keskisuuriksi ja positiivisiksi ja vaihtoehdossa VE0 pieniksi ja positiivisiksi. Vaikutusten merkittävyys jätehuollon osalta on kaikissa hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 sekä vaihtoehdossa VE0 suuri. Luonnonvarojen hyödyntämisen osalta vaikutusten merkittävyys ovat hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 kohtalainen ja vaihtoehdossa VE0 vähäinen. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta *) merkittävyys luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen VE0* Kohtalainen VE1A, VE1B, VE2* VE0 Suuri VE1A, VE1B, VE2 120

128 6.5.8 Haitallisten vaikutusten lievittäminen Hankkeen vaikutukset jätehuoltoon ovat positiivisia, eikä haitallisten vaikutusten vähentämiseen ole tarvetta. Luonnonvarojen hyödyntämisen osalta vaikutukset ovat pääosin positiivisia. Luonnonvarojen käytön osalta vaikutukset ovat negatiivisia, kun neitseellisiä luonnonvaroja käytetään rakentamisessa. Rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon jätemateriaaleja, jolloin voidaan säästää neitseellisiä luonnonvaroja Arvioinnin epävarmuustekijät Luonnonvarojen hyödyntämiseen ja jätehuoltoon kohdistuvien vaikutusten osalta epävarmuustekijöitä on vähän. Epävarmuus liittyy lähinnä hyödynnettävien luonnonvarojen ja hyötykäytettävien jätteiden määriin. 121

129 7. YHDYSKUNTARAKENNE JA MAISEMA 7.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Vaikutuksen alkuperä Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön syntyvät tarkastelun kohteena olevan hankkeen mukanaan tuomasta toimintojen säilymisestä nykyisellään tai toimintojen muutoksesta. Toimintojen muutos johtaa yleensä kohdealueen maankäytön uudelleen arviointiin ja edelleen kaavan tai kaavamuutosten laatimiseen. Voimassa olevat kaavat eivät aina välttämättä vastaa alueiden nykyistä maankäyttöä, jolloin kaavan laatimisen tarvetta voi ilmetä myös siinä tapauksessa, että toiminnot säilyvät lähes nykyisellään Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Kaavoitustilanteeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu karttatarkasteluun. Arvioinnin lähtökohtana on käytetty alueella voimassa olevia maakunta-, yleis- ja asemakaavoja. Vaikutusten arvioinnissa hankesuunnitelmavaihtoehtoja on verrattu alueen nykyiseen kaavoitustilanteeseen. Voimassa oleviin kaavakarttojen päälle lisättiin hankkeen yleissuunnitelmakartta ja karttayhdistelmät käytiin läpi jätteenkäsittelyyn ja loppusijoitukseen sekä rakentamiseen tarkoitettujen alueiden ja kohteiden osalta yleissuunnitelmatarkkuudella. Tarkastelun tuloksena arvioitiin kaavojen laatimis- tai muutostarvetta tai hankkeen vaikutusta ympäristön muihin vireillä oleviin hankkeisiin. Arviointi on tehty asiantuntija-arviona Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Tyypillisesti muutosherkkiä ovat alueet, joilla tai joiden lähiympäristössä sijaitsee arvokkaita luontokohteita, asumista tai muuta sellaista maankäyttöä, joka saattaa muutoksesta häiriintyä (Taulukko 7-1). Taulukko 7-1. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, vaikutuskohteen herkkyystason arvioinnin kriteerit. Vähäinen Kohtalainen Suuri Suunnitteilla olevat toiminnot ovat voimassa oleva kaavan mukaiset. Tyypillinen kohde Liikenne- ja teollisuusympäristöt tms. itse häiriötä aiheuttavien toimintojen alueet, joilla ei ole merkittävässä määrin asutusta, virkistyskäyttöä tai muita häiriöille herkkiä toimintoja. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa kaavaa tai suunnitteilla olevat toiminnot eivät ole osin tai kokonaisuudessaan voimassa tai vireillä olevan kaavan mukaiset. Tyypillinen kohde Ennestään rakennetut alueet, joiden asukasmäärä on vähäinen; ennestään rakentamattomat alueet, joilla ennestään on jonkin verran melu- tai muita häiriöitä; alueet, jolla virkistysalueita on runsaasti ja/tai virkistysreitit helposti korvattavissa toisilla. Suunnittelualueelle on osoitettu voimassa olevassa kaavassa muuta häiriintyvää maankäyttöä, kuten asutusta tai virkistystä. Alueelle on osoitettu valtakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue tai kohde. Tyypillinen kohde Asuinalueet, niiden välittömät lähiympäristöt, luontokohteet sekä lähivirkistysalueet ja muut viherverkoston kohteet, joiden riittävyys käyttäjämääriin suhteutettuna on heikko. Alueilla on käyttäjämäärään nähden niukasti virkistysalueita tai muutoin heikot mahdollisuudet osoittaa korvaavia virkistysreittejä ja - alueita. 122

130 Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten suuruutta arvioitiin taulukon (Taulukko 7-2) mukaisesti. Taulukko 7-2. Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten suuruusluokka. Pieni Keskisuuri Suuri Hanke on suunnitellun maankäytön mukaista. Hanke voi hieman heikentää tai parantaa alueen maankäyttöä. Hanke ei estä ympäröivän alueen suunnitellun maankäytön mukaista rakentamista ja toimintaa, eli hankealueen ulkopuolella olevan alueen maankäyttö ei muutu Suunniteltu toiminta edellyttää alueen kaavoittamista tai kaavamuutosta. Alueen nykyinen toiminta tai kaavoitettu toiminta on teollisuus, energiantuotanto tai palvelutoimintaa tukeva. Kaavamuutos parantaa tai heikentää kohtalaisesti alueen maankäyttöä. Vaikutukset ulottuvat hankealueen ulkopuolisille alueille ja voivat edistää tai vaikeuttaa niiden suunniteltua Suunniteltu toiminta edellyttää suuria muutoksia nykyiseen kaavaan tai kaava poikkeaa selvästi alueen nykyisestä toiminnasta. Hanke voi parantaa huomattavasti alueen kaavoitusedellytyksiä. Vaikutukset suuria tai laajalle alalle ulottuvia ja edistävät tai estävät hankealueen ulkopuolisten alueiden suunnitellun maankäytön. Vaikutus on pysyvä. maankäyttöä. Vaikutus voi olla pitkäaikainen. Pieni Keskisuuri Suuri Nykytilan kuvaus Hankealue sijaitsee Kouvolan Keltakankaan Hyötyvirta-alueen pohjoisreunassa. Hyötyvirta-alue on monipuolinen ympäristöalan yritysalue ja siellä sijaitsee useita yrityksiä. Suunnittelualueen pohjoispuolitse kulkee Matarojantie (375) ja itäpuolella noin kilometrin päässä suunnittelualueesta länteen Kotkan valtatie (vt 15). Teollisuusjätekeskuksen eteläpuolella sijaitsee käytöstä poistettu ja suljettu Anjalankosken kaupungin Keltakankaan yhdyskuntajätteen kaatopaikka. Kaatopaikan eteläpuolella sijaitsee Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskus. Teollisuusjätekeskuksen pohjoispuolella sijaitsee Kymenlaakson Ajoharjoittelurata Oy:n ajoharjoittelurata sekä yksityisomistuksessa olevaa metsämaata. Hyötyvirtaalueen muita toimijoita ovat Delete Puhdistuspalvelut Oy, Jarmo Toikka Ky, JH-Kaivu Ky, JM Ekoturve Oy, Jätehuolto E. Parkkinen Oy, Kuljetus Sinkkonen Oy, NCC Roads Oy, Puukas Ky, Umacon Oy sekä Metsäliitto. Kuvassa (Kuva 7-1) on esitetty Hyötyvirta-alueen toimijat. Teollisuusjätekeskuksen itäpuolella on metsäalueita. Teollisuusjätekeskuksen pinta-ala on nykyisin noin 12 ha sisältäen erillisen käsittelyalueen ja loppusijoitusalueen. Lisäksi alueeseen kuuluvat suojavyöhykkeet. Teollisuusjätekeskuksen toimisto- ja saniteettitilat sekä vaaka sijaitsevat suunnittelualueella. Lisäksi alueella on halli, jossa välivarastoidaan ja tarvittaessa käsitellään jätteitä. Muutoin alue on pääosin avointa kenttää ja läjitysalueita. 123

131 Kuva 7-1. Kouvolan Hyötyvirta-alue ja toimijat. Kuva 7-2. Asutus hankealueen läheisyydessä. Punaisella viivalla on esitetty hankealueen rajaus vaihtoehdossa VE2. Kaavoitus Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu vaihemaakuntakaavoilla ja suunnittelualuetta ja sen vaikutusaluetta koskevat kaikki Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat: Taajamat ja niiden ympäristöt -, Maaseutu ja luonto-, Energiamaakuntakaava sekä Kauppa ja merialue. Alueella on lisäksi voimassa Anjalankosken taajamayleiskaava sekä Keltakankaan asemakaava. Kymenlaakson vaihemaakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt Kymenlaakson vaihemaakuntakaavassa Taajamat ja niiden ympäristöt (vahv ja ) alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). 124

132 Kuva 7-3. Ote Kymenlaakson vaihemaakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt. Hankealueen rajaus vaihtoehdossa VE2 on esitetty punaisella rajauksella. Kymenlaakson vaihemaakuntakaava Maaseutu ja luonto Kymenlaakson vaihemaakuntakaavassa Maaseutu ja luonto (vahv ) hankealueen itäpuolella sijaitsee laaja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue; Sippolan ja Summanjoen laaksojen maisemat. Matarojantien yhteyteen hankealueen koillispuolelle on osoitettu ylimaakunnallinen patikointireitti. Kuva 7-4. Ote Kymenlaakson vaihemaakuntakaavasta maaseutu ja luonto sekä Kymenlaakson Energiamaakuntakaavasta. Hankealueen rajaus vaihtoehdossa VE2 on esitetty punaisella rajauksella. 125

133 Kymenlaakson Energiamaakuntakaava Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa (vahv ) on mm. osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Kaavassa on hankealueen eteläpuolelle EJalueen eteläreunaan osoitettu tuulivoimaloiden alue kohdemerkintänä (tv1). Kymenlaakson vaihemaakuntakaava Kauppa ja merialue Kymenlaakson vaihemaakuntakaavassa Kauppa ja merialue (vahv ) hankealueelle ei ole esitetty kaavassa mitään varauksia. Yleiskaava Alueella on voimassa Anjalankosken taajamayleiskaava (hyv ), jossa alue on varattu pääosin yhdyskuntarakenteen huollon alueeksi (ET). Itäosa alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Hankealueen eteläreunaan on osoitettu ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus Matarojantieltä Liikkalantielle Kotkan valtatien suuntaisesti. Kuva 7-5. Ote Anjalankosken taajamayleiskaavasta. Punaisella viivalla on esitetty likimääräinen hankealueen rajaus vaihtoehdossa VE2. Asemakaava Osalla suunnittelualuetta on voimassa oleva asemakaava, joka on saanut lainvoiman Asemakaavassa suunnittelualue on varattu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Nykyinen toimisto- ja vesienkäsittelyalue on varattu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). 126

134 Kuva 7-6. Ote voimassa olevasta asemakaavasta, asemakaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva on kuvassa esitetty katkoviivalla. Kuvaan on lisätty hankealueen likimääräinen rajaus vaihtoehdossa VE2 punaisella viivalla, eli hankealue ei kokonaisuudessaan ole asemakaavan mukaista aluetta. Tämän arviointimenettelyn yhteydessä tehdään alueelle myös asemakaavaa ja asemakaavamuutosta, missä huomioidaan YVA menettelyssä esiin nousseet asiat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä samaan aikaan arviointiohjelman kanssa ja kaavan valmisteluvaiheen aineisto on tarkoitus asettaa nähtäville yhtä aikaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kanssa. Vähäinen Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse asuntoalueita, suojelu- ja virkistysalueita, joiden herkkyys yhdyskuntarakenteen muutoksille on suuri. Hankkeen edellyttämä asemakaava ja asemakaavamuutos on jo laitettu vireille, eivätkä tarkistustarpeet ole isoja Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Yhdyskuntarakenne Syntyvät yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset on arvioitu pieneksi. Hanke sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella alueella, jonne on keskittynyt samankaltaista jäte- ja ympäristöalan toimintaa. Läheisyydessä ei ole asuinalueita tai muita yhdyskuntarakenteen muutokselle herkkiä alueita. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu yhdyskuntarakennetta hajauttavien liikenneväylien rakentamista, muutoksia päätieverkkoon eikä uusien asuin-, työpaikka-, teollisuus- tai jätehuollon alueiden toteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Yhdyskuntarakenteen kannalta on kannattavaa tiivistää ja laajentaa jo olevaa jätteenkäsittelyaluetta, kuin sijoittaa sitä uusille rakentamattomille alueille tie- ja kunnallisteknisine yhteyksineen. Alueen laajuus on selvitetty ja arvioitu maakunta- ja yleiskaavoituksen yhteydessä, joita hanke toteuttaa. 127

135 Maakuntakaavat Millään toteuttamisvaihtoehdolla ei ole kielteisiä vaikutuksia Kymenlaakson vaihemaakuntakaavojen toteutumiseen. Energiamaakuntakaavassa hankealueen eteläpuolelle osoitettu tuulivoiman kohdemerkinnän mahdollistaa tuulivoima-alueen toteuttaminen ja TuuliSaimaa Oy:llä on käynnissä tuulivoimahanke, josta on haettu päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Alustavassa sijoittelusuunnitelmassa voimaloita on yhdeksän ja ne sijoittuvat pääosin Ekokemin hankkeen eteläpuolelle, mutta yksi voimala on alustavasti sijoitettu myös Matarojantien pohjoispuolelle. Mikään toteuttamisvaihtoehto ei estä tuulivoimahankkeen toteuttamista. Hankkeen vaikutuksia Sippolanjoen ja Summanjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle on arvioitu kohdassa Yleiskaava Toteuttamisvaihtoehto VE1A sijoittuu kokonaan Anjalankosken taajamayleiskaavassa osoitetun yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET). Vaihtoehdot VE1B ja VE2 ovat laajempia ja menevät hieman ET-alueen ulkopuolelle, kaavassa osoitetulle maa- ja metsätalousalueelle (M). Ottaen huomioon yleiskaavan tarkkuustason voidaan kaikkien vaihtoehtojen kuitenkin katsoa toteuttavan yleiskaavan tavoitteita, eivätkä ne edellytä yleiskaavamuutosta. Asemakaava Hanke edellyttää kaikissa muissa paitsi 0-vaihtoehdossa asemakaavaa ja asemakaavamuutosta. Laajinta VE2 vaihtoehtoa ei ole tällä hetkellä mahdollista asemakaavoittaa maanomistusolosuhteiden vuoksi. Vaihtoehdot VE1A ja VE1B ovat toiminnalliselta sisällöltään toisiaan vastaavat, ainoastaan itäpuolen laajennusalue nykyiselle metsäalueelle on laajempi vaihtoehdossa VE1B. Molemmat vaihtoehdot edellyttävät kuitenkin asemakaavan laatimista. Asemakaavassa tulee osoittaa: ajoyhteydet alueelle, teollisuusjätteen käsittelyalueen laajentumisalueet nykyisille metsäalueille, suljetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan käyttö jätteiden hyödyntämistä edistävään käsittelyyn (landfill mining), rakennusoikeutta jätteenkäsittelyyn, kierrätykseen, energiantuotantoon ja loppusijoitukseen liittyville rakennuksille, rakennusoikeutta toimistorakennukselle ja henkilöstötiloille, alueet käsittelykenttien ja loppusijoitusalueiden sijoittamiseen, maaperän suurimmat sallitut korkeusasemat, jätteenkäsittelyaluetta ympäröivät suojaviheralueet. Lisäksi asemakaavassa tulee huomioida historiallinen Matarojantie ja sen suuntaan järjestettävä näkösuoja. Yhteenveto hankkeen vaikutuksista maankäyttöön Syntyvät maankäytölliset vaikutukset on arvioitu pieneksi kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa. Hankkeen edellyttämä asemakaava ja asemakaavamuutos on laitettu vireille, eivätkä tarkistustarpeet kaavassa ole isoja. Muutoksia maakunta- tai yleiskaavoihin ei ole tarpeen laatia vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehdossa VE0 suunniteltua teollisuusjätekeskuksen laajennusta ei toteuteta, vaan toiminta jatkuu nykyisessä muodossa. Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei aiheuta muutoksia yhdyskuntarakenteeseen. Tulevaisuudessa perustetaan uusi tai hyödynnetään jotain muuta jätteiden käsittelyaluetta, jolloin yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat uudelle valittavalle alueelle. 128

136 7.1.7 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Syntyvät maankäytölliset ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset on arvioitu pieneksi, koska muutoksen tuomat uudet toiminnot ovat samankaltaisia alueen nykyisten kanssa ja toiminnot tukeutuvat olemassa olevaan infrastruktuuriin. Hankkeen edellyttämä asemakaava ja asemakaavamuutos on jo laitettu vireille, eivätkä tarkistustarpeet ole isoja. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse asuntoalueita, suojelu- ja virkistysalueita, joiden herkkyys yhdyskuntarakenteen muutoksille on suuri. Kohteen herkkyystaso arvioidaan siten pieneksi. Merkittävyydeltään vaihtoehtojen VE1A, VE1B ja VE2 vaikutukset maankäyttöön ovat vähäisiä ja vaihtoehdossa VE0 vaikutuksia ei aiheudu. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen Vähäinen VE1A, VE1B, VE2 Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Suuri Suuri Suuri Kohtalainen VE0 Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Suuri Suuri Haitallisten vaikutusten lievittäminen Hankkeen haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää asemakaavan laadinnan yhteydessä kaavamääräyksin ja merkinnöin. Kaupungin rakennusvalvonta tarkistaa rakennuslupia myöntäessään, että rakennussuunnitelmat ovat vahvistetun kaavan ja rakennusmääräysten mukaisia. Ympäristöviranomaiset tarkastavat lupaa myöntäessään, että toiminta jolle lupaa haetaan, on voimassa olevan asemakaavanmukainen. Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä mm. rakennusten ja toimintojen sijoittelusta, korkeusasemista, suojaviheralueista. Lisäksi kaavassa voidaan antaa määräyksiä, joiden keinoin pyritään vähentämään alueen haittavaikutuksia mm. maisemaan ja luontoon Arvioinnin epävarmuustekijät Varmuutta hankkeen vaikutusten arviointiin tuovat Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat ja Anjalankosken taajamayleiskaava, joissa hankealue on osoitettu arvioitavan hankeen mukaiseen käyttöön. Kaikkien hankevaihtoehtojen toteuttaminen edellyttää asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatimista, jonka vaikutus hankkeen sisältöön ja aikatauluun on arvioitavissa vasta varsinaisen kaavaprosessin yhteydessä. Epävarmuutta vaikutusten arvioinnissa aiheutuu keskeneräisestä kaavaprosessista. 7.2 Maisema ja kulttuuriympäristö Vaikutuksen alkuperä Teollisuusjätekeskuksen maisemavaikutukset muodostuvat erityisesti jätteen loppusijoitusalueen maisemarakennetta muokkaavasta toiminnasta ja sen visuaalisen vaikutuksen kohdistumisesta hankealueelle sekä lähiympäristön maisemakuvaan. Vaikutusten myötä maiseman rakenne ja luonne voivat muuttua, mutta muutoksen merkittävyyteen voivat vaikuttaa myös lähialueiden muut rakentamistoimet ja erityisesti maaston peitteisyyteen vaikuttava metsätalous. Loppusijoitusalue voi avoimessa ympäristössä tai riittävän kor- 129

137 keana erottua kilometrien päähän hankealueesta. Hankealueen lähiympäristön maiseman kokemiseen voi lisäksi kohdistua välillisiä vaikutuksia (pöly, melu ja haju) Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Maisemaa tarkastellaan kokonaisuutena, joka muodostuu ekologisista perustekijöistä sekä niiden vuorovaikutussuhteista. Maisema on jatkuvasti muuttuva ympäristökokonaisuus, johon vaikuttavat muutokset maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Selvitykseen kuuluu näiden muutosten suuruuden ja merkittävyyden arviointi. Kulttuuriympäristö käsittää ympäristön, jossa näkyy ihmisen käden jälki. Tämä koskee kaikenikäisiä kulttuuriympäristöjä, niin uusia kuin vanhojakin. Kulttuuriympäristömuutokset koostuvat muutoksista alueen kulttuurihistoriallisessa luonteessa, laadussa ja ajallisessa kerroksellisuudessa. Näiden muutosten suuruus ja merkittävyys ovat olennaisia arvioinnin kannalta. Vaikutusten arvioinnissa on keskitytty maisemakuvallisen muutoksen tarkasteluun; mihin hankealueella tapahtuvat muutokset näkyvät, kuinka voimakas muutos maisemassa tapahtuu ja millä paikoilla maiseman muutos on merkittävä. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota kulttuuriympäristön, asukkaiden, virkistyskäytön ja vapaa-ajan maisemakuvan muutokseen. Maisemavaikutukset on arvioitu 5 km:n säteellä suunnitelluista laajennuksista eli etäisyydellä, jolla maisemavaikutuksia hankealueen ulkopuolelle saattaa vielä syntyä. Suunniteltujen toimintojen näkyvyys ja ihmisten kyky erottaa hankealueen piirteet luonnollisesta taustasta vähenevät merkittävästi välimatkan kasvaessa, jolloin hankealueen toiminnot alkavat sulautua osaksi luonnollista maisemaa. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on käytetty hankealuetta koskevaa kartta- ja paikkatietoaineistoa. Lisäksi on hyödynnetty valtakunnallisia inventointeja, kuten valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY 2009 (Museovirasto 2009) ja valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet (Maisema-aluetyöryhmän mietinnöt I ja II, Ympäristöministeriö 1992). Arvioinnissa on käytetty myös sähköisiä lähteitä kuten Kymenlaakson liiton nettisivut ( Alueelle suunnitelluista toiminnoista on luotu laserkeilauspohjainen näkyvyysanalyysi. Sen perusteella on pyritty arvioimaan alueita jonne suunnitellut toiminnot ovat havaittavissa. Näkyvyysanalyysi on paikkatietopohjainen ja ottaa huomioon maaston muodon sekä rakennusten ja puuston peittävän vaikutuksen. Näkyvyysanalyysissä teoreettinen näkemäalue muodostuu paikkoihin, joihin on maasto, puusto ja rakennukset huomioiden mahdollisuus näkyä loppusijoitusaluetta. Näkemäalueen muodostumiseen riittää siis, että paikkaan näkyy esimerkiksi vain pieni osa loppusijoitusalueen korkeimmista kohdista. Näkyvyysanalyysi perustuu jätetäytön korkeuteen. Maisemasovitekuvat on tehty Novapoint Virtual Map ja Adobe Photoshop -ohjelmistoilla istuttamalla Novapointin virtuaalimalli oikeaan valokuvaan Photoshopilla. Tällä menetelmällä tuotettujen sovitekuvien avulla on pyritty havainnollistamaan maisemakuvan muutoksia mahdollisimman tarkasti ja todentuntuisesti Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Vaikutuskohteen herkkyystaso maisemavaikutuksille ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiselle määräytyy alueen käyttötarkoituksen ja historian mukaan. Herkkyystasoon vaikuttavat myös ympäröivän rakennetun ympäristön laatu sekä historiallisiin piirteisiin aiemmin kohdistuneiden muutosvaikutusten määrä. Herkkyystason pääasialliset kriteerit on esitetty taulukossa (Taulukko 7-3). 130

138 Taulukko 7-3. Maisema ja kulttuuriympäristö, vaikutuskohteen herkkyystaso. Vähäinen Kohtalainen Suuri Ajallisesti tai tyylillisesti epäyhtenäisinä rakentuneet aluekokonaisuudet sekä kohteet, joissa on ennestään maisemavaurioita tai häiriöitä, esim. teollisuustoimintaa tai suuret liikennemäärät. Ei mainittavia maisemakohteita, näkymiä tai historiallisia arvoja. Aiemmin muutoksille altistuneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai pirstaloituneet virkistysalueet. Rakentuneet aluekokonaisuudet sekä kohteet, joissa teollisuustoimintaa tai suuret liikennemäärät. Ei merkittäväksi luokiteltavia maisemakohteita, näkymiä tai historiallisia arvoja. Maisemaltaan ja/tai käyttötarkoituksiltaan alkuperäisinä tai lähes alkuperäisinä säilyneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai aluekokonaisuudet sekä yhtenäiset viher- ja virkistysalueet. Kohteet, joissa on merkittäväksi luokiteltavia maisemakohteita, näkymiä tai historiallisia arvoja. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten suuruutta on tässä vaikutusarviossa arvioitu vertaamalla muutosta nykytilaan ja arvioimalla muutoksen vaikutusta avautuviin tai sulkeutuviin näkymiin, maisemakuvaan, ympäristön tilalliseen hahmottumiseen, rakeisuuteen ja mittakaavaan sekä maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin. Taulukko 7-4. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten suuruusluokka. Pieni Keskisuuri Suuri Muutos näkyy vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksia heikentävästi. Muutos on joko kestoltaan lyhytaikainen ( vuosi), keskipitkä (1-5 vuotta) tai pitkäkestoisena (>5 vuotta) koettavissa vaikutuksiltaan neutraalina tai positiivisena. Muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin, mutta ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymiseen. Muutos on joko kestoltaan pysyvä tai pitkäaikainen (>5 vuotta), mutta lievennettävissä niin, että se koetaan vaikutuksiltaan neutraalina tai positiivisena. Pieni Keskisuuri Suuri Muutos näkyy maisemassa laajalle alueelle tai vaikuttaa muutoin oleellisella tavalla maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymiseen. Muutos on joko kestoltaan pysyvä tai pitkäaikainen (>5 vuotta). Muutos koetaan suurella todennäköisyydellä lieventämiskeinoista huolimatta negatiivisena Nykytilan kuvaus Hankealue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Eteläiseen rantamaahan ja siinä edelleen Kaakkoiseen viljelyseutuun. Lännen suunnalla, noin 4 kilometrin päässä, kulkee Eteläisen viljelyseudun raja. Kaakkoinen viljelyseutu on korkokuvaltaan alavaa, mutta mäkistä, karujen kalliokkojen ja vaihtelevien viljelyalueiden sekä pienten soiden ja järvien luonnehtimaa mosaiikkia. Seutu on tyypillisintä rapakivigraniitin aluetta ruhjelaaksoineen, kulmikkaine avokallioineen ja louhikkoineen. Harjuja alueella ei juuri ole. Vähälukuiset järvet ovat yleensä pieniä, mutta niitä yhdistävät polveilevat purot ja pienet joet ovat tunnusomaisia. Pellot ovat muodoltaan rikkonaisia, eivätkä ne yleensä muodosta kovin laajoja yhtenäisiä kokonaisuuksia. Pellot sijaitsevat jokien varsilla ja vähäisillä hienosedimenttialueilla. Asutus on keskittynyt viljelymaiden tuntumaan ja ryhmittynyt viljelyalueita halkovien teiden varsille vaihteleviksi ryhmä- ja nauhakyliksi sekä haja-asutukseksi. Hankealue sijoittuu noin +65 m mpy korkeudelle (Kuva 7-7), muuta maastoa hieman korkeammalle pohjois-eteläsuuntaiselle selännealueelle. Koillisen suunnalla on muuta maas- 131

139 toa korkeampia selännealueita. Alueen länsipuolelle sijoittuu Kymijokilaakso korkeuteen noin +35 m mpy, idän puolelta alkunsa saa puolestaan Sippolanjoki korkeudessa noin +25 m mpy. Selännealuetta, jolle hankealue sijoittuu, peittää pääasiassa talouskäytössä oleva havupuuvaltainen metsä (Kuva 7-10). Peltoaukeat sijaitsevat Kaakkoiselle viljelysseudulle tunnuksen omaisesti hankealueen lännen ja idän suunnille sijoittuvien Kymi- ja Sippolanjokilaaksojen varsille. Haja-asutus on keskittynyt pääasiassa peltoaukeiden laitamille sijaitsevien metsäisten selänalueiden laitamille. Lähin asutuskeskittymä sijaitsee lännen puolella noin 1,5 kilometrin päässä hankealueesta. Kouvolan teollisuusjätekeskus sijoittuu Kouvolan Hyötyvirta-alueelle, joka on ympäristöalan yritysalue. Kouvolan teollisuusjätekeskuksen eteläpuolella on Anjalankosken vanha, suljettu kaatopaikka sekä Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskus (KLJ) noin kilometrin päässä. Kuva 7-7. Hankealueen ympäristön topografia. 132

140 Kuva 7-8. Ortoilmakuva hankealueen ympäristöstä. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet ja -alueet Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet ja -alueet sekä kiinteät muinaisjäännökset on esitetty kartassa (Kuva 7-10). Lähin hankealueen ympäristössä oleva maisemallisesti arvokas kohde on Sippolanjoen ja Summanjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alue leikkaa hankealueen koilliskulmaa. Sippolanjoen ja Summanjoen laaksojen maisema-alue edustaa Kaakkoisen viljelyseudun tyypillistä viljelymaisemaa. Alueella on korkeat kulttuurihistorialliset arvot. Sippolanjoen ja Summanjoen muodostama jokilaakso sijaitsee seudulle luonteenomaisesti rapakivikallioon muodostuneessa murroslaaksossa. Paikoin joki levenee laajaksi ja tasaiseksi viljelylaaksoksi ja paikoin se puristuu jyrkkäseinäisten kallioiden väliin kapeaksi joenuomaksi. Jokivarren savikoille syntyneet viljelmät vaihtelevat laajahkoista vauraista peltoaukioista pienipiirteisiin peltonäkymiin. Karjatalouden muovaamat laidunniityt sekä heinäladot tuovat maiseman yksityiskohtiin vaihtelevuutta. Pitkäaikainen asutus ja alueen historialliset vaiheet näkyvät myös maisemakuvassa. Hankealueesta noin metriä länteen sijaitsee Kymijoen maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kymijoen laaja kulttuurimaisema ulottuu Valkealan Alakylästä Anjalankosken Muhjärvelle. Kymijoen koskien varrelle syntynyt teollisuus on antanut voimakkaan panoksen alueen maisemakuvaan. Kymenlaaksossa on laadittu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi vuosina (Sweco 2014). Päivitysinventoinnissa ehdotetaan Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen laajennusta Kymijoensuulle asti. Kymijokilaakson kulttuurimaiseman rajaus on ehdotuksessa yhdistetty 133

141 yhdeksi kokonaisuudeksi ja se laajenee nykyisin maakunnallisesti arvokkaalle maisemaalueelle. Sippolanjoen maisema-alueen rajausta on inventoinnissa tarkistettu etäämmälle hankealueesta. Päivitysinventoinnin tulos on hyödynnettävissä maisemavaikutusten arvioinnissa, vaikkei se vielä ole vahvistettuna maakuntakaavassa. Kuva 7-9 Sippolan maisema-alueen päivitysinventoinnin rajaus suhteessa voimassa oleviin maakuntakaavarajauksiin. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Lähin RKY-kohde, Anjalan paperitehdas sekä Inkeroisten kartonkitehdas ja yhdyskunta, sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä hankealueesta lounaaseen. Lähimmillään noin neljän kilometrin etäisyydellä hankealueen luoteispuolella on Myllykosken teollisuusympäristön RKY-kohde Suojeltua rakennuskeskittymää Matarojan taloryhmää, noin 500 metrin päästä hankealueesta, voidaan pitää porttina Sippolanjoen ja Summanjoen laaksoon. Rakennusryhmä koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuksista, jotka ovat säilyneet hyvin autenttisina. Rakennukset mainitaan Kymenlaakson maakunnallisessa inventoinnissa Kymenlaakson rakennuskulttuuri, kohteet Anjalankoski 51, 52, 53, 54, 55. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Lähin kiinteä muinaisjäännös Kivikoski sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä hankealueesta luoteeseen. Tyypiltään kohde on historiallinen asuinpaikka, alatyypiltään sotilasleiri. Lisäksi osana Sippolanjoen ja Summanjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta hankealueen pohjois-/länsipuolelta kulkee Matarojantie, joka on historiallinen tie ja siihen tulee suhtautua maisema-arvona. 134

142 Kuva 7-10 Arvokkaat maisema-alueet, merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset hankealueen ympäristössä. Punaisella viivalla on esitetty hankealueen rajaus vaihtoehdossa VE2. Vähäinen Hankealueen ja sen lähiympäristön herkkyys maisemavaikutuksille katsotaan suurimmalta osin vähäiseksi. Alueella on sijainnut teollisuustoimintaa useita vuosia, lisäksi liikennemäärät ovat paikoin suuria. Kohtalainen Hankealueen ympäristössä, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen länsiosan sekä Matarojantien (historiallinen tie) herkkyys katsotaan kohtalaiseksi. Alue on maisemaltaan lähes alkuperäisenä säilynyt maisema- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus, jonka läheisyydessä on Hyötyvirta-alueen teollista toimintaa Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Nykytila ja sen vaikutukset Nykytilassa Ekokemin toiminnot eivät näy tai aiheuta ympäristöön maisemavaikutuksia. Keltakankaansuoran molemmin puolin näyttäisi näkyvyysanalyysin perusteella kohdistuvan nykyisten jätteen loppusijoitusalueen näkyvyysalueita, mutta käytännössä loppusijoitusalueet eivät erotu taustamaisemaa rajaavan metsän reunan yläpuolella (Kuva 7-11 ja Kuva 7-12). Kuvassa (Kuva 7-12) on esitetty sovitekuva Keltakankaansuoralta kohti hankealuetta. Kokonaisuudessaan jätetoimintojen maisemavaikutukset jäävät nykytilassa merkityksettömiksi. 135